Mistä itse itseäsi määrittelevistä asioista sinun on ollut vaikea päästää irti?
Olipa vaikea keksiä sopiva otsikko :) Eli siis asioita joita olet systemaattisesti uskotellut itsestäsi itsellesi, jotka eivät olekaan totta ja joista olet pystynyt pääsemään yli.
Esimerkiksi olen koko elämäni ajan mieltänyt itseni jotenkin erityisen tummaksi, vaikka oikeasti olen vain hieman keskiverto suomalaista tummatukkaisempi mutta tosiasiassa kontrastini on aika matala ja esimerkiksi kulmakarvat hailakat mutta silti olen systemaattisesti värjännyt hiukseni tummanruskeaksi ajatellen että se on värini ja sopii minulle.
Lisäksi olen mieltänyt (kuten varmasti moni muukin suomalainen) itseni poikkeukselliseksi suomalaiseksi siinä mielessä että minulle sopii musta vaatteissa. No ei sovi, mutta kesti vuosikymmeniä että tämän asian lopulta uskoin.
Lisää ulkonäköön liittyviä asioita: Olen aika muodoton, olen hoikka ja vaikka mittani vastaavat paperilla tiimalasia eli rinnan ympärys ja lantio on suunnilleen saman mittaiset ja vyötärön suhdeluku lantioon on alle 0,67, en näytä tiimalasivartaloiselta. Olen suorahko eikä kukaan ensisijaisesti hoksaa muotojani....josta päästäänkin seuraavaan aiheeseen, eli siihen faktaan että en ole erityisen seksikäs eikä minun tarvitse yrittääkään olla. Pitkään yritin pukeutua tyypillisiin paljastaviin vaatteisiin ja teeskennellä jotain mitä en pohjimmiltani ollut kunnes tajusin ettei tarvitse ja silti voin pukeutua kauniisti ja naisellisesti. Olen viimeinkin tajunnut että minun tapani olla ns. seksikäs ei tarvitse olla yhdenlaista.
Olen oikeasti todella herkkä, mutta olen pitkään piilottanut sen itseltäni, kokenut ettei saisi olla enkä haluaisi olla ja siksi opetellut haitallisia käytösmalleja. Mutta olen herkkä ja nyt yritän opetella kunnioittamaan sitäkin puolta itsessäni.
En oikeasti ole hyvä kokki, vaikka olenkin uskotellut niin itselleni. Olen vain lähes kaikkiruokainen :D
Tuossa nyt oli jotain, ei niin kauhean syvällisiä juttuja.
Kommentit (7)
Paljonkin on, en ole, enkä ikinä muutu aamuihmiseksi, pystyn olemaan vastoin muiden kälätyksiä myös (suht) vastuullinen aikuinen, kunhan teen vain omaa juttuani välittämättä muiden mistä milloinkin läkätyksistä. Eli pähkinän kuoressa en vaan sattumaan osumaan tyypillisten odotuksien malliin, joten vaihtoehdot on vähissä, joko epäonnistut siellä muiden rakentamassa lokerossa, tai murtaudut sieltä ulos, omalla tyylillä ja omilla arvoilla.
En nyt jaksa ajatella noin syvällisiä, mutta sen haluan sanoa, että mielestäni ihmiset voivat pukeutua juuri niihin väreihin, joista tykkäävät. Jos tykkää mustasta, niin on ihan se ja sama, vaikka se ei mukamas sopisi itselle.
Joten älä ap määrittele itseäsi sen mukaan, että joku standardi väittää, ettei musta sovi sinulle.
Että pidän kaikista ihmisistä. Oikeasti en pidä kaikista ihmisistä. Suhtaudun kyllä lähimmäisenrakkaudella kaikkiin ihmisiin ja pyrin peruskunnioittamaan kaikkia. Pitäminen ja lähimmäisenrakkaus ovat kaksi eri asiaa.
Minut on kasvatettu siihen, että ns. kaikkien kaveri täytyy olla. Eikä siinä mitään vikaa ole periaatteena, kunhan tehdään selväksi, että se tarkoittaa vain, että pyrkii tulemaan toimeen kaikkien kanssa eikä ole ilkeä tms.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Pidin itseäni älykkäänä tai ainakin keskivertoa fiksumpana. Elämä on opettanut, että olen ihan tavis älynlahjoiltani.
?