Onko väärin,etten halua synnärille vieraita?
Synnytän tässä piakkoin ja olen miettinyt paljon sukulaisten ja ystävien vierailuja synnärillä... Olen päätynyt siihen tulokseen,etten haluaisi ketään vierasta nähdä. Mieheni ymmärtää tämän täysin,mutta hänen äitinsä suuttui kamalasti. Minun vanhempani ja ystäväni ymmärtävät myös,että haluan vain levätä ja tutustua mieheni kanssa uuteen tulokkaaseen. Olenko kylmä ihminen? Onko teillä muilla ollut samoja kokemuksia?
Kommentit (15)
musta on ahdistavaa, että sinne voi pöllähtää kuka räkänenä vaan, milloin vaan huvittaa. Olen henkisesti aina hyvin herkässä tilassa synnytettyäni eikä huvita jaaritella kaikkien kanssa kun alapää vuotaa ja särkee, ja haluaisin oikeestaan vaan tuijotella ja haistella vauvaa. On hyvä ja oikein, että olet puhunut asiasta suoraan. Anoppi kyllä tokenee aikanaan.
pidä vaan pääsi, sinulla on oikeus tuophon tutustumishetkeen lapsesi kanssa, samoin miehelläsi. joissain sairaaloissa on kuulemma lopetettu ylimääräiset vierailut, kun sikaflunssaepidemian aikana todettiin muutenkin hyväksi ratklaisuksi(näin ainakin luin lehdestä)
Pyysin lähintä ystävääni tapaamaan "meitä kahta" :D
Jotkut miehen sukulaiset tunkivat kutsumatta. Yökötti.
ja onneksi ei kukaan ole vetänyt herneitä nenään. Mulla kolme synnytystä takana ja mua on ärsyttänyt suunnattomasti se kun samassa huoneessa olevilla on käynyt vieraita jatkuvasti! Meidän synnäri otti onneksi just uuden käytännön eli vain isät ja lapsen sisarukset päästetään vierihoito-osastolle käymään.
mullakin oli etten halua jaaritella kenenkään kanssa kun paikat vuotaa etc :D anoppisi voisi ajatella muitakin kuin itseään,hänellä on koko elämänsä aikaa nähdä lapsenlapsensa! :)
Kiva kun kävi aika paljonkin vieraita. Siinähän ne jaaritellessa unohtuu alapäät ja kivut.
Kun esikoinen syntyi, niin en osannut kieltäytyä vierailuista ja siellä lappasi sakkia tiuhaan (myös vierailuaikojen ulkopuolella) ja vaikka lapsirakas olenkin, niin etenkin lapsivieraat rasittivat mua silloin.
Kun kuopus syntyi, niin en sitten halunnut kuin toisen lapseni ja mieheni vieraaksi, enkä etenkään lapsiperheitä. Muita ei käynytkään ja olin hyvin tyytyväinen. Ehtii sitä vierailla kotonakin sitten.
Tosin anoppini olisin ottanut vastaan sairaalaankin, mutta ehti meille kotiin vasta sairaalasta kotiutumispäivänä. Ja äitini asuu niin kaukana, että ei olisi sairaalaan ehtinytkään.
asui siellä huoneessa,mun täytyi lähteä jo muualle.Oma mies kun kävi vain ja oltiin muualla kuin siellä meidän omassa huoneessa.
jos anoppi ei saa tulla sairaalaan vauvaa katsomaan - sehan on anoppisi pojan lapsi, itsekin loukkaantuisin jos mulle laitettaisiin porttikielto saikulle kun lapsenlapsi syntyy.
anoppi oli aika paljonkin mun seurana sairaalassa, siella on tylsaa.
sen vältät ettet laita niitä " prinsessa syntyi klo 04.14 paino sitä ja pituus tätä" tekstareita. Oot ihan hiljaa siellä synnärillä etkä vastaa puhelimeen, niin kukaan ei tule. Pakkoko niitä tekstareita on sieltä epparinompeluvaiheessa jo naputella.
mutta onneksi TAYS:n uudistuksen mukaan sinne ei enää saakaan mennä kuin isä ja vauvan sisarukset.
Kyllä mua risoi maata siitä raadon näköisenä maitoläikkäisessä kaavussa, kun joku tuli käymään. Ja vielä enemmän ärsytti naapuripedillä vierailleet kummit, mummit, naapurit ja serkun kaimat, kun itse olin todella väsynyt synnytyksestä ja itkuinen, kun vauvani oli teholla. Siinä sitten populaa lappasi ohitseni kuin pipoa aamusta iltaan.
Mutta kännykkä piipitti koko ajan, siis koko ajan. En ollut nukkunut pariin vuorokauteen, maailma pyöri silmissä ja olin pahoinvoiva. Olisin halunnut levätä synnytusurakan jälkeen, kun vauvakin nukkui sängyssään, mutta anoppi se tehtaili ilouutista kännykällään ja sai jatkuvalla syötöllä onnitteluvistejä takaisin. Ei tullut levosta sitten mitään. Ja tätä kesti parin tunnin ajan.
Seuraavalla kerralla EN halua vierailijoita sairaalaan, en ainakaan ensimmäisenä päivänä. Etenkin miespuoliset vieraat sai olon todella tukalaksi, kun olin alusvaatteisillani, rinnat täynnä maitoa, alapää vuotaa verta ja välillä veru vulahti läpi ja lakanat sen näköisiä, vauva asui rinnalla ja en kehdannut imettää vieraiden miesten silmien edessä jne.
jos anoppi ei saa tulla sairaalaan vauvaa katsomaan - sehan on anoppisi pojan lapsi, itsekin loukkaantuisin jos mulle laitettaisiin porttikielto saikulle kun lapsenlapsi syntyy. anoppi oli aika paljonkin mun seurana sairaalassa, siella on tylsaa.
Esikon aikana en osannut kieltää ketään tulemasta. Se harmitti tosi paljon kun alkoi ahdistaan, kun siinä yrität opetella kuinka vauvaa hoidetaan ja miten vaippa vaihdetaan. Miten imetetään jne. On se siinä sitten kivaa, kun kaikki kyylää vieressä.
Nyt olen päättänyt, että synnärille ei ole asiaa kenelläkään muulla, kuin miehelläni ja tyttärelläni. Ja jos sitä ei joku sulata niin ei kiinnosta mua. Kotiin saa sitten tulla vauvaa katsoon, mutta sairaalaan ei tarvi tulla!
ja haluan juuri olla rauhassa,että voin oppia imetyksen/vaipanvaihdon etc ilman että anoppi on vieressä valittamassa että ei sitä noin tehdä vaan näin. Sitä paitsi,en minä lastani anopilleni synnytä,vaan minulle ja miehelleni. ihmiset ovat erilaisia..jotkut haluavat synnärille vieraita,minä haluan olla mieheni kanssa kahden :) kyllähän siinä saa levättyä kun mies katsoo vauvaa. Anoppini on muutenkin ollut koko raskauteni ajan ahdistavan tunkeileva,tottakai hän on innoissaan ensimmäisestä lapsenlapsestaan mutta rajansa kaikella. -AP
Ei sinun tarvitse tehdä niinkuin anoppi haluaa.