Lapsille sisustustavaraa lahjaksi?
Saako teidän lapset sisustusjuttuja lahjaksi? Meille tulee sukulaisilta koko ajan ja alkanut ärsyttää, että asunko kohta sukulaisten huushollissa. Siis isoja hallitsevia juttuja, valtavasti epämääräistä pikkukoriste-esinettä jotka hankaloittaa siivousta, tekstiilejä jotka ei ollenkaan sovi kodin värimaailmaan jne.
Ja esimerkiksi jos tulee pussilakanoita (niitä on jo miljoonat muutenkin), ne ei koskaan voi olla samanlaiset vaan nyt meillä on sitten ainakin 20 erilaista uutta pussilakanaa - jotka neköön ei edws sovi minkään kanssa.
Kommentit (14)
Siis teillä on miljoona (1 000 000) pussilakanaa ja ainakin 20 erilaista?
Mietin, miten valtavat kaappitilat tarvitaan miljoonalle pussilakanalle ja tulin siihen tulokseen, että asunnossanne on muutama tuhat neliötä pussilakanavarastoa.
Eräänlainen muoto rajatonta nurkanvaltausta. Mennään vanhempien ohi päättämään lasten huoneista. Tuttua on.
Royal dayltonia ostetaan käsinmaalatuilla talvioilla
Ja mitäänhän ei tietenkään saa myydä, lahjoittaa tms vaan niitä sitten inventoidaan joka kyläreissu?
Siis nukkuuko teillä kaikki samassa sängyssä vai miksi ihmeessä lasten lakanoiden pitää mätsätä aikuisten lakanoiden kanssa?
Toisekseen eikö lapset yleensä tykkää aika erilaisista kuoseista kuin aikuiset? En mä ainakaan niin My Little Pony -lakanoista välitä.
Onko ne lastenhuoneet joku äidin sisustusprojekti? Eikö lapset saa päättää?
Yleensä lapset tykkää kaikista värikkäistä pikkuesineistä eikä graafisesta mustaa ja valkoista -tyylistä.
Ootas kun lapsilla alkaa olla kaverisynttäreitä, sitten vasta kaikkea pikusälää tuleekin. Ja jossain kohtaa lapsi haluaa laittaa seinille epämääräisiä julisteita ja piirroskuvia. Voi äidin hermoja...
Vierailija kirjoitti:
Ootas kun lapsilla alkaa olla kaverisynttäreitä, sitten vasta kaikkea pikusälää tuleekin. Ja jossain kohtaa lapsi haluaa laittaa seinille epämääräisiä julisteita ja piirroskuvia. Voi äidin hermoja...
Kyllä meillä on kaverisynttäreitä ollut jo vuosia. Ei kukaan kanna tänne mitään huonekaluja tai kysele antamiensa tavaroiden perään.
Enkä minä sekaannu siihen miten lapset itse sisustaa tai haluaa tavaroita esille omissa huoneissaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko ne lastenhuoneet joku äidin sisustusprojekti? Eikö lapset saa päättää?
Yleensä lapset tykkää kaikista värikkäistä pikkuesineistä eikä graafisesta mustaa ja valkoista -tyylistä.
Päättääkö ne lapset tai lapsenlapset jos mummo kantaa oman makunsa mukaan tavaraa?
Itse tein siihen heti stopin !Vaikka lahjan antaja loukkaantui.Kyseessä on minun koti ja toiset sitä ei sisusta, ei arvostele,ei tuo yhtään mitää materiaalia,astiaa,tai vaasi,kehys lahjana.Vaikka olen köyhä,kotini on kotini ja oman laiseni.Minä sinä asun!
Vierailija kirjoitti:
Onko ne lastenhuoneet joku äidin sisustusprojekti? Eikö lapset saa päättää?
Yleensä lapset tykkää kaikista värikkäistä pikkuesineistä eikä graafisesta mustaa ja valkoista -tyylistä.
Onko ne lastenhuoneet joku tädin tai mummon sisustusprojekti? Ja siis se on ok, että sukulainen joka asuu ihan muualla saa päättää lastenhuoneen sisustuksesta mutta siellä kotona asuva äiti ei saa päättää eikä se huoneessa asuva lapsi?
Vierailija kirjoitti:
Siis nukkuuko teillä kaikki samassa sängyssä vai miksi ihmeessä lasten lakanoiden pitää mätsätä aikuisten lakanoiden kanssa?
Toisekseen eikö lapset yleensä tykkää aika erilaisista kuoseista kuin aikuiset? En mä ainakaan niin My Little Pony -lakanoista välitä.
Missä luki että niiden pitäisi aikuisten lakanoiden kanssa mätsätä? Me on saatu myös pussilakanoita ja ne on aina eri paria. Olen yrittänyt myös säilöä niitä siihen, kun lapset muuttaa opiskelemaan, mutta kun ne tosiaan ei sovi sitten myöskään lasten tavaroihin ollenkaan tai ole heidän lempivärejään tms. Eli käytännössä varmaan sitten joko pyörivät nurkissa loputtomiin tai me vanhemmat nukumme niissä eläkeläisinä.
Meillä on myös joku sukulainen "päättänyt", että toisen lapseni lempiväri on sininen ja toisen lempiväri on vihreä ja näitä sitten kannetaan, vaikka kumpaakaan väriä ei ole kummallakaan teinillä huoneissaan tai vaatteissaan, eikä ne koskaan edes ole ollut heidän lempivärejään...
ohis
Joku sentään on halunnut muistaa lapsianne