Lue keskustelun säännöt.
Yksinäisyys
18.05.2022 |
Yksinäisyys on tehnyt minusta aivan pystyyn kuolleen. Vaikka olenkin aika introvertti, niin tietyissä määrin hyvinkin seurallinen ja kaipaan niin älykästä keskustelua ja ennen kaikkea aitoa ja rehellistä ystävyyttä. Tuntuu lohduttomalta että ei ole ketään. Eikä niitä niin vain mistään ilmaannu tässä 40 iässä varsinkaan. Sitten kun lapsi lentää pesästä, kuolen varmaan yksinäisyyteen.
Kommentit (10)
Se mikä alkaa, väistämättä päättyy.
Se mikä syntyy, väistämättä kuolee.
Elämässä kaikella on tarkoituksensa, kaikella.
Vastoinkäymisillä on tarkoituksensa.
Yksinäisyydellä sinulla on oiva tilaisuus kasvaa henkisesti.
Se edellyttää sitä, että et pakene yksinäisyyttä, vaan kohtaat sen mahdollisimman voimakkaana ja täyteläisenä.
Kun pystyt kohtaamaan yksinäisyyden tunteen täydellisesti, niin käy, että tuon yksinäisyyden tunteen alta alkaa virrata sanoinkuvaamaton autuuden ja hiljaisuuden virta.
Yksinäisyyden kohtaaminen, siis edellyttää sitä ettet tee mitään sellaista joka vaimentaa sitä tunnetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on sentään se lapsi. Joillakin ei ole sitäkään, kuten minulla. On vain aviomies. pelottaa jos hän kuolee ennen minua ja jään aivan yksin, siitä en selviä koska ei ole ketään.
Sinulla on sentään aviomies, minulla ei ole sitäkään. Eikä lasta/ lapsia.
Jos kysyn - haluatko muutosta? Vai haluatko vain valittaa? Minä yritän päivittäin ottaa yhteyttä muihin kasvokkain.
Vierailija kirjoitti:
Se mikä alkaa, väistämättä päättyy.
Se mikä syntyy, väistämättä kuolee.Elämässä kaikella on tarkoituksensa, kaikella.
Vastoinkäymisillä on tarkoituksensa.
Yksinäisyydellä sinulla on oiva tilaisuus kasvaa henkisesti.
Se edellyttää sitä, että et pakene yksinäisyyttä, vaan kohtaat sen mahdollisimman voimakkaana ja täyteläisenä.Kun pystyt kohtaamaan yksinäisyyden tunteen täydellisesti, niin käy, että tuon yksinäisyyden tunteen alta alkaa virrata sanoinkuvaamaton autuuden ja hiljaisuuden virta.
Yksinäisyyden kohtaaminen, siis edellyttää sitä ettet tee mitään sellaista joka vaimentaa sitä tunnetta.
Olen kohdannut yksinäisyyden kauan sitten jo. Olen sillä tavalla sinut asian kanssa, että pystyn hyvin olemaan itseni kanssa. Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että ihminen ei ole luotu olemaan ja elämään yksin. Se ei ole luonnollista joten se aiheuttaa oireita.
No teitähän on monta järjestäkää tapaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on sentään se lapsi. Joillakin ei ole sitäkään, kuten minulla. On vain aviomies. pelottaa jos hän kuolee ennen minua ja jään aivan yksin, siitä en selviä koska ei ole ketään.
Tämä on aina se, mihin täällä törmää.
Ei ole oikeutettua sanoa kokevansa yksinäisyyttä, jos kotoa löytyy perhettä. Itse olen saanut kuulla siitä aiemmissa ketjuissa.
Olen yksinäinen.
Minulla on kolme lasta, mieskin kotoa löytyy välillä. Lapset isoja, muuttaneet pois jo. Mies ei harrasta juttelemista ikinä missään muodossa, eikä liikkumista, ei mitään samaa minun kanssani. Sohvalla äänettömästi makaamista harrastaa kyllä. Emme siis käy missään yhdessä.
Nyt olen lomalla. Olisi kiva tavata ystäviä, vaan kun ei niitä ole. Käyn yksin lenkillä, patikoimassa, uimassa, kun säät sallii jne. Terassilla olen joskus ennen käynyt mutta siellä tuli vaan paha mieli, kun katseli kaveriporukoissa juttelevia ihmisiä. Yksinäisyyden tunne korostui. En siis mene sinne.
Olisi ihanaa, jos olisi joku jolle voisi kertoa asioita päivän tapahtumista, purkaa mieltään ym. Vaan sellaista ei ole. En voinut tuulettaa kenellekään lomani alkua, vaikka mieli kovasti teki
Mutta nyt, kun on se mies on niin minulla ei ole oikeutta tuntea oloa yksinäiseksi. Näin on täällä sanottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on sentään se lapsi. Joillakin ei ole sitäkään, kuten minulla. On vain aviomies. pelottaa jos hän kuolee ennen minua ja jään aivan yksin, siitä en selviä koska ei ole ketään.
Tämä on aina se, mihin täällä törmää.
Ei ole oikeutettua sanoa kokevansa yksinäisyyttä, jos kotoa löytyy perhettä. Itse olen saanut kuulla siitä aiemmissa ketjuissa.Olen yksinäinen.
Minulla on kolme lasta, mieskin kotoa löytyy välillä. Lapset isoja, muuttaneet pois jo. Mies ei harrasta juttelemista ikinä missään muodossa, eikä liikkumista, ei mitään samaa minun kanssani. Sohvalla äänettömästi makaamista harrastaa kyllä. Emme siis käy missään yhdessä.Nyt olen lomalla. Olisi kiva tavata ystäviä, vaan kun ei niitä ole. Käyn yksin lenkillä, patikoimassa, uimassa, kun säät sallii jne. Terassilla olen joskus ennen käynyt mutta siellä tuli vaan paha mieli, kun katseli kaveriporukoissa juttelevia ihmisiä. Yksinäisyyden tunne korostui. En siis mene sinne.
Olisi ihanaa, jos olisi joku jolle voisi kertoa asioita päivän tapahtumista, purkaa mieltään ym. Vaan sellaista ei ole. En voinut tuulettaa kenellekään lomani alkua, vaikka mieli kovasti teki
Mutta nyt, kun on se mies on niin minulla ei ole oikeutta tuntea oloa yksinäiseksi. Näin on täällä sanottu.
Ihmiset ei tosiaan ymmärrä, tai halua ymmärtää mitå tarkoittaa yksinäisyys. Minullakin on lapsi, olen kuitenkin hänen vanhempi, en ystävä. Totta kai se on erilaista kun talossa on asuu muitakin, olen todella kiitollinen että lapseni on olemassa, mutta kyllä se yksinäisyyden kokemus on silti kipeä eikä sitä saa vähätellä.
Itselläni ainoa aikuinen kontakti on äitini, jolle puran kyllä asioita, koska on on pakottava tarve puhua edes jollekin, mutta kun en saa koskaan edes mitään rakentavaa keskustelua hänen kanssaan aikaan. Enemmän se on minun pitämäni monologi, ja olenkin todennut että melkein sama kuin keskutelen seinän kanssa. Ei oma vanhempi voi korvata ystävyyssuhteita.
Tässä vuosikymmenen aikana olen käynyt kerran vuodessa tai kerran kahdessa vuodessa kampaajalla, jonka olen kokenut ainoaksi eheyttäväksi kokemukseksi, kaksi tuntia ihanaa keskustelua ja olen kuin uudestisyntynyt. Hänen kanssaan kemiat sopi niin hyvin ja tunsin surua ja haikeutta, kun mietin mitä tarkoittaisi jos tällainen olisikin normaali elämääni. Sekin tosiaan päättyi jo muutamia vuosia sitten, kun jouduin vaihtamaan kampaajaa. Että semmoista. Voimia sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asia selvä. Valittakaa te täällä. Minä menen ulos nyt.
Sinulla on sentään se lapsi. Joillakin ei ole sitäkään, kuten minulla. On vain aviomies. pelottaa jos hän kuolee ennen minua ja jään aivan yksin, siitä en selviä koska ei ole ketään.