Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Koiran menetys ja särky, joka ei lopu

Vierailija
17.05.2022 |

Vielä vuoden jälkeen olen murusina. Itken kun näen samanrotuisia koiria kadulla. Rakas koira eli 16-vuotiaaksi. Loppuuko tämä ikinä??

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
17.05.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi ei, halit sinne!

Ymmärrän niin hyvin. En usko, että rakasta lemmikkiä pystyy koskaan unohtamaan, mutta kipu varmaan hellittää jossain vaiheessa. Oletko ajatellut uuden koiran hankkimista? Luin jostain että korona-aikaan otettuja lemmikkejä etsii nyt uusia koteja

Itsellä koira ihan äärimmäisen tärkeä elämäntilanteen vuoksi ja ainoa elollinen olento, jota voin fyysisesti koskea ja halia ja silitellä ja joka rakastaa pyyteettä oikeasti juuri minua. Pelottaa jo valmiiksi aika, kun häntä ei enää ole. Ja niin vanha olen, ettei uuden lemmikin hankkimista enää uskalla, etten kuolisi ennen koiraa

Vierailija
2/4 |
17.05.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Halit ja tsempit sinne. Ymmärrän tuskaasi täysin, itsellä kesti pidempään toipua koirani kuolemasta kuin tuskaisesta avioerosta. Se on musertavaa, mutta lupaan että aika kyllä auttaa, varmasti. Surut on pakko surra, jotta ne joskus sitten lähtevät, jäljelle jäävät ihanat ja hauskat muistot koirastasi, joita voit vaalia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
17.05.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä on klisee, mutta suru muuttaa muotoaan. Pian muistat ehkä ne hassut hetket ja tempaukset, joita koira teki. Minulla koirani tuli ainakin uniin lohduttamaan <3 voimia!

Vierailija
4/4 |
18.05.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin itkin lohduttomasti kun koirani kuoli, nyt kun on vuosikymmen mennyt, olen miettinyt miksi se oli niin vaikeaa luopua. Mietin suhdettani koiraan, mitä tunteita tunsin koirani kautta. Se oli lohduttaja I kun minulla oli murheita elämässäni, se oli korvike kun mieheni ei antanut hellyyttä, se oli kuuntelija I kun puolisoni ei kuunnellut, se oli iloinen kun saavuin kotiin, mitä puolisoni ei ollut, näytti "tunteensa" että olen spesiaali sille. Tuli syliini ja osoitti kiintymystä, mitä puolisoni ei tehnyt. Kun koirani kuoli tuo kaikki jäi pois, ei ihme että ahdisti. Se oli kuitenkin vain koira. Nämä kaikki mitä se minulle antoi oli tavallaan minun mielikuvituksen tuotteita. Yhtään väheksymättä koiraani, eivät nämä ole ihan todellisia, ne ovat tunteiden siirtoa koiraani kun en saanut noita kaikkia asioita puolisoltani. Kiitos sinulle rakas koirani, ilman sinua en ehkä olisi jaksanut! Tässä yksi pohdinta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kolme kahdeksan