Myös vanhempien ammatit sekä perheen varallisuus vaikuttaa päiväkotilapsen suhtautumiseen.

jos perheessä on ongelmia, siihen lapseen pitäisi keskittyä enemmän.

samoin mieheni. Minua voisi joku sanoa varmaan epäsosiaaliseksikin. Mutta aina minulle on juteltu lapsen asioista ja positiivisessä hengessä. Lapsi on kyllä aina ollut helppo tapaus, se ehkä kuitenkin vaikuttaa enemmän.

ei ole näin. Tuollaiseen käytökseen tulisi ehdottomasti puuttua. Osoittaa todella heikkoa ammatillisuutta.

Oikeasti epäsosiaalista, siis ihmistä joka ei paljon juttele, vaiko alempaan sosiaaliryhmään kuuluvaa? Minä taas uskon, että ihmisen oma käytös vaikuttaa paljon. Jos on ystävällinen, arvostaa hoitajien työtä ja ammattitaitoa ja luottaa heihin, niin tod näk niin metsä vastaa kuin sinne huhuillaan.

En nimittäin edes tiedä missä ovat töissä tai mitä työtä tekevät. Ei sellaiset asiat ole tärkeitä. Vanhempien oma asenne vaikuttaa kuinka paljon heidän kanssaan jutellaan (lue kuinka paljon haluavat asioista puhua tai kuinka paljon haluavat lapsen päivästä kuulla).

Minulla ei ole työtä eikä ammattia. Miehelläni ei ole työtä eikä ammattia (opiskelee tällä hetkellä ammattia). Köyhiä ollaan. Epäsosiaalisia ei olla, eikä alkoholisteja.



Aina on saatu hyvää kohtelua päiväkodissa. Ja päivän kuulumiset on kerrottu. Lapsi on saanut hyvää kohtelua. Sekä lapsi että me vanhemmat olemme olleet tyytyväisiä päivähoitoon.

Itse olen noudattanut sitä periaatetta, että kohtelen päiväkodin henkilökuntaa suurella kunnioituksella, koska he tekevät hyvin tärkeää työtä tärkeimpien ihmisteni kanssa. Olen ystävällinen ja he ovat ystävällisiä meitä kohtaan. Tätä periaatetta noudattaessa olen voinut myös antaa palautetta ja se on otettu aina rakentavasti vastaan.

Minä taas uskon, että ihmisen oma käytös vaikuttaa paljon. Jos on ystävällinen, arvostaa hoitajien työtä ja ammattitaitoa ja luottaa heihin, niin tod näk niin metsä vastaa kuin sinne huhuillaan.

Kerran sanoin yhdelle tädille, että mielestäni päivähoidon maksu on pieni siihen nähden mitä sillä saa. Täti ilahtui silminnähden ja sanoi, että voi kun kaikki ajattelisivat noin! Olin itse vähän hämmästynyt ja täti vastasi, että et tiedäkään kuinka paljon ihmiset valittavat ja nurisevat heille päivähoidomaksujen suuruudesta. Ihmettelen vaan, että miksi! Eiväthän päiväkodin henkilökunta niitä maksuja päätä!??!? Muttä jos näin on, en ihmettele yhtään, jos henkilökuntaa joskus vähän korpeaa eikä jaksa olla kovin ystävällinen.

Olen itse sairaslomalla ja mieheni on töissä. Miehelleni lässytetään kuorossa, ollaan yhtä hymyä jne. Minulle yksi nainen ei hymyile koskaan, toinen tivaa selitystä joka ikiseen mustelmaan muttei kuitenkaan osaa selittää miksei kukaan nähnyt kun lapseni oli kyytiä toiselta lapselta, kolmas on ihan mukava mutta puhuu jotenkin alentuvasti. :( Itse hymyilen, katson silmiin, tervehdin jne. ihan kaikkia- ja siivooja on AINOA, joka vastaa samoin!

Mun mies on yrittäjä ja ihan menestynyt sarallaan, itse ole sairaanhoitaja. Asutaan omakotitalossa. Kaveri on lähihoitaja ja sen mies työtön. Asuvat vuokralla kerrostalossa. Lapsemme ovat samassa päiväkodissa. Mä olen päiväkotiin ja sen kohteluun tyytyväinen, kaveri ei. Sille sen mukaan natkutetaan asiasta sun toisesta. Mä olen välillä ihan hämmästynyt että miten meitä kohdellaan ja miten meihin suhtaudutaan niin eritavoin.

Ehkä se pitää sitten paikkansa että vanhempien varallisuus ja ammatit vaikuttavat?

Lapseni päiväkodin esitteessä luki, että "lapset ovat pääosin yrittäjä- ja toimihenkilöperheistä". Sikamaista!!!

Veikkaisin, että tässä on kyse ilmiöstä nimeltä "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan". Eli jos jos perhe on naama norsun genitaaleilla kulkia örmökkejä, mitä sitä itseään piinaamaan yrittämällä olla sosiaalinen, jos vastaanotto on tyyliin luolamies tai -nainen. Kunhan lasta kohtelee hyvin.

Toisaalta taas olen havainnut, kuinka ihastuneita päiväkodissa ollaan lääkärikaveriini, jonka kanssa meillä on siis samassa tarhassa lapset. Mutta veikkaan, että häneen oltaisiin ihastuneita, vaikka hän olisi metsuri. On todella hyväsydäminen, maanläheinen ja hauskaa seuraa. Sellaiset ihmiset vain houkuttavat toisia ympärilleen.

Olen parinkymmenen vuoden aikana huomannut kuinka joihinkin työkavereihini päiväkodissa tuo vaikuttaa niin, että lapsi on huomioidumpi kuin tavallisten tai epäsosiaalisten perheiden lapset.

- Lapseni päiväkodin esitteessä luki, että "lapset ovat pääosin yrittäjä- ja toimihenkilöperheistä". Sikamaista!!! -

Jostain ihmeen syystä hän aina mainitsee oppilaiden vanhempien ammatin: kirurgin poika, pääjohtajan tytär jne...Vaikuttaisi siltä,että hän on jotenkin otettu, että saa opettaa näiden mielestään tärkeämpien ihmisten jälkikasvua. Ällöttävää!

Jostain ihmeen syystä hän aina mainitsee oppilaiden vanhempien ammatin: kirurgin poika, pääjohtajan tytär jne...Vaikuttaisi siltä,että hän on jotenkin otettu, että saa opettaa näiden mielestään tärkeämpien ihmisten jälkikasvua. Ällöttävää!

Mutta suurin osa varmasti heijastaa ihan vain sitä vanhemman käyttäytymistä. Iloiselle ja sosiaaliselle on helppo hymyillä ja jutella, aremmalle tai jotenkin negatiiviselta vaikuttavalle ei niin mielellään ala rupattelemaan ylimääräisiä.

Ei ihmisten persoonaa voi muuttaa, pääasia on, että lapsia ei kohdella epätasa-arvoisesti tai epäreilust ja että vanhempien kanssa kommunikoidaan asiallisesti. muu on plussaa.

Kerran sanoin yhdelle tädille, että mielestäni päivähoidon maksu on pieni siihen nähden mitä sillä saa. Täti ilahtui silminnähden ja sanoi, että voi kun kaikki ajattelisivat noin! Olin itse vähän hämmästynyt ja täti vastasi, että et tiedäkään kuinka paljon ihmiset valittavat ja nurisevat heille päivähoidomaksujen suuruudesta. Ihmettelen vaan, että miksi! Eiväthän päiväkodin henkilökunta niitä maksuja päätä!??!? Muttä jos näin on, en ihmettele yhtään, jos henkilökuntaa joskus vähän korpeaa eikä jaksa olla kovin ystävällinen.

maksuasian puheeksi, miksi? Eivät he niitä maksuja päätä jne.... ;)

Itsekin annan positiivista palautetta hoitajille, sillä tiedän miten tärkeää on kuulla asiakkaan olevan tyytyväinen.

Muuten olen kyllä sitä mieltä, että ihmisen oma käytös ei saisi vaikuttaa. Periaate "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" ei saisi tässä tapauksessa toteutua. Hoitajalla on aina asiakkaaseen aloitevastuu. Jos asiakas on tyytymätön hänet pitää silloin ennemminkin ottaa "erityiseksi" ja miettiä miksi hän on tyytymätön, mitä asialle voisi tehdä jne. Vaikka yhteistyö ei koskaan sujuisi niin hyvin kuin voisi siihen pitää pyrkiä aina uudelleen ja uudelleen. Se on lapsen etu ja se on se syy miksi työtä tehdään! Seiniä pitkin hiippaileva hoitaja ja pelkät heipat ovella eivät todellakaan paranna tilannetta! Eri asia on tietysti vanhempi, joka ei niin kaipaakaan lapsen päivästä tarkkaa selostusta jos mitään erikoista ei ole tapahtunut, kiiretilanteet yms.