Lue keskustelun säännöt.
Lapsettomuus ystävyyssuhteissa
13.05.2022 |
Kärsin kipeästä lapsettomuudesta ja tämä alkaa nyt haitata ystävyyssuhteitani. Olen alkanut välttelemään ystäviä joilla on lapsia, jotka ovat raskaana tai joilla se on todennäköisesti ajankohtaista pian. Minulla itselläni on taustalla muutamia vuosia sitten tehty abortti jonka kanssa en ole enää sinut. Olen kokenut pettymyksiä parisuhteissa ja kihlattuni antoi minulle viime jouluna joululahjaksi eron toisen naisen takia. Tällä hetkellä oikeastaan mikä vaan raskauteen tai vauvoihin liittyvä saa aikaan ahdistuksen ja olen alkanut vältellä ystäviä joiden kanssa nämä aiheet mahdollisesti voivat tulla esille. Tiedän ettei toisten onni ole minulta pois, mutta en voi tunteilleni mitään. Enkä koe pystyväni puhumaan tästä ystävilleni. Miten oppia käsittelemään näitä asioita? Ammattilaisella olen käynyt, mutta se ei ole tätä tilannetta auttanut.
Kommentit (8)
Miksi välttelet ihmisiä, jotka eivät ole raskaana tai vanhempia? Jos ihminen on parisuhteessa ja tietyn ikäinen, ei se tarkoita, että hän on kohta raskaana. Kohta sinulla ei ole enää yhtään ystävää ja sitten uliset yksinäisyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi välttelet ihmisiä, jotka eivät ole raskaana tai vanhempia? Jos ihminen on parisuhteessa ja tietyn ikäinen, ei se tarkoita, että hän on kohta raskaana. Kohta sinulla ei ole enää yhtään ystävää ja sitten uliset yksinäisyydestä.
Tarkoitan nyt ystäviä jotka ovat avoimesti kertoneet yrittävänsä lasta tai sen olevan pian ajankohtaista. Nämä asiat yksinkertaisesti tekevät liian kipeää tällä hetkellä. AP
Ei tuota voi ymmärtää kukaan joka ei ole kokenut samaa. Olisiko kuitenkin mahdollista puhua ystäville?
Ymmärrän sua ap. Itse välttelen tiettyjä ystäviä senkin takia, koska he jatkuvasti kyselevät No oletkos tapaillut ketään miestä? Niinkun no ootko sä jo eronnut? Käännä vielä veistä haavassa, ei en ole tapaillut ketään koska ei ole osunut kiinnostavaa tyyppiä kohdalle. Ihankuin elämäni olisi jotain viihdettä muille, ja uusia käänteitä kärkytään. Lapsista puhumattakaan niitä en voi edes harkita kumppanin puuttumisen takia. Kumppanin puute voi myös olla kipeä asia.
Mä ymmärrän aloittajaa. Itse kärsin myös lapsettomuudesta. Välillä olen sujut asian kanssa, välillä en todellakaan.
Tällä hetkellä menossa kausi etten ole yhtään sujut lapsettomuuteni kanssa. On tullut monet itkut itkettyä. Eilen teki vähän pahaa, kun sisareni alle kouluikäinen lapsi oli meillä hoidossa - itkua kävin nielemässä välistä, kun pieni leikki leluillaan ja haki huomiota meiltä. Ajatus, että en koskaan tule päivittäin tuota näkemään ja kokemaan oman lapsen kautta sattui. Mutta en todellakaan ole lähtenyt välttelemään, tekisin siinä itselleni vain hallaa.
Suosittelen siis ettet välttelisi ystäviäsi. Oletko kertonut heille tunteistasi ja ajatuksistasi? Jos et, niin kannattaa, jotta et jäisi ihan yksin. Itse sain omalta lähipiiriltä tukea, kun kerroin ettei meille lasta tule biologisten syiden takia.
Kannattaa myös vertaistukea hakea tai käydä keskustelemassa ammattilaisen kanssa. Jälkimmäisen olen kokenut ihan hyväksi, siellä saan käsitellä tuntemuksiani pintaa syvemmältä ulkopuolisen tahon kanssa ja hyväksymisprosessi lapsettomuudelle toivon mukaan lähtisi rullaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan lapsettomuus iso ja ytimiä asti ravisteleva asia. Älä silti välttele elämää, maalaat sillä itsesi nurkkaan ja entistä ahtaammalle.
Vertaistukea, ammattilaisen keskusteluapua. Jotain. Tukea kumppanista. Älä käperry pelkästään itseesi.
Terapiaa, vertaistukea tms. Kohta olet oikeasti yksin.
Up