Lue keskustelun säännöt.
kylläpä meni taas hermot äitin kans seurustelusuhteista..
04.03.2010 |
olen pojan isästä eronnut vähän yli 3v sitten ja tämän kolmen vuoden aikana olen seurustellut 3 kertaa, 2 kpl 4kk suhdetta ja yks 6kk suhde ja äiti haukku minua et miehet pitää minua patjana. se on jotenkin niin,että kun olen hyvästä miehestä kuulemma eronnut(pojan isästä),niin loppuelämä täytys olla yksin.
mulla poika joka toinen viikko,niin silloin saisin vain seurustella kun poika ei mulla.eli olen täs joku aika sitten tavannut miehen ja ollaan tapailtu.eli viikko hiljaiseloa miehen kans ja sit taas sais olla yhdessä.mihin se semmonenki suhde päätyy loppujen lopuksi.
niin vanhanaikaset ajatustavat äitillä.kuulemma nuorena olen saanu patjan maineen,en tosin ole sitä ite tiennyt,aloin seurusteleen 16v joka kesti 6vuotta. mainitsin siitä,menipä äiti hiljaseksi.
tulipa huudettua taas ku leijona.vituttaa aina nuo syytökset,ja haukkumiset maan tasalle.tyyliin sinä et ole mitään.
Kommentit (15)
Mä en aikoinaan kertonut vanhemmilleni noista lyhyistä suhteista kun olin yh. Olin muka aina töissä kun kysyivät missä vietän aikaani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan mun sisko aina vihjailee tai kertoo. ei ole ikinä ollut semmoset välit että voisi kertoa äitille jotain.
en tosiaan kerro mitään,kun saa kuitenkin haukut päälle.ja taas muistutuksen siitä miksi erosin ja lähdin pojan isän luota.
Tuohon lapseen sitten: minusta on lapsen kannalta epäreilua, että kuitenkin verrattain lyhyen aikana (kolmen vuoden aikana) tuot kolme uutta ihmistä lapsen elämään, jotka sitten ilmeisesti häviävät lapsen elämästä.
Minusta kypsä tapa toimia on niin, että esittelet miehen lapselle vasta sitten kun olette aivan varmoja, että tässä on pysyvä seurustelusuhde
Ja kyllä: aikuiset pystyvät seurustelemaan niin, että tapaavat vain joka toinen viikko. Jos mies ei ymmärrä asiaa lapsen kannalta, niin tuskin sinun äitinä sellaisen miehen kanssa kannattaa yhteen mennäkään.
voihan sitä seurustella muutenkin,vaikka useampia vuosia ennekuin muuttaa yhteen.
mullakin oma osake,niin en todella ole muuttamas heti yhteen ja enkä enää lähde kovin helposti miehen nurkkiin asumaan.
Olisit tekstisi mukaan reipas 25:n...
Juttusi ei kyllä yhtään semmoiselta kuulosta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kerroin että 16vuotiaana aloin suhteeseen joka kesti 6v..
en ole muuta ikää kertonut.. ja jos haluat tietää niin olen 36v.
Kirjoitustyyli samanlainen kuin sillä äidillä, joka ei halunnut päästää 4-v poikaansa isänsä ja isovanhempiensa kanssa Lappiin lomalle...
blaablaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hänkin haluaisi panoja. Muttei uskalla ja kehtaa.
henkilö kuin tää joka ei halunnut päästää lasta lappiin lomalle..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitustyyli samanlainen kuin sillä äidillä, joka ei halunnut päästää 4-v poikaansa isänsä ja isovanhempiensa kanssa Lappiin lomalle...
blaablaa
Se ketju oli kylläkin minun kirjoittama.
T: punkkari äiti
ehkä tämä rouva vainoharhaisuus sekottaa kirjoitustyylin käsialaan? Käsialasta voi toki päätellä paljonkin. Kirjoitustyyliä voi matkia kuka tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo kuulostaa ihan siltä mitä mun ex-mieheni harrastaa ja minua vituttaa suunnattomasti lapseni takia. Kaksi vuotta erosta ja nyt on jo sitten neljäs nainen kierroksessa ja esitelty lapsilukumäärä menee. 13 kieppeillä. Entiset häviävät kuin pieru Saharaan eron tullessa. Minkä helvetin takia pitää alkaa heti perhettä leikkimään, kun ei ole varmuutta siitä että homma jatkuu esim. 3 kuukauden jälkeen? Ottaa ne lapset siihen mukaan. Tekeepä hyvää esim. oman lapseni ajatusmallille tulevaisuutta ajatellen että parisuhteet on pelkkää kertakäyttökamaa & partneria vaihdetaan kuin sukkia...
Seurustelu taukojen kanssa onnistuu ainakin omalla kohdallani. Puolitoista vuotta oltu ja hyvin menee vaikka toisena viikkona ei nähdäkkään kuin kerran tai ei ollenkaan. Ei aina saisi ajatella vaan itseään, vaan myös lapsen kannalta. Naispuolisella ystävällä menossa 6. mies eron jälkeen (3 vuotta) ja hänen lapsensa (5 vee) muistaa jo ainakin 4 mennyttä, että mitä se tekee nyt jne... Että voi morjes.
En sano että mun tapani tehdä on se ainoa oikea, mutta minusta on väärin lasta kohtaan tuoda hänen elämäänsä uusi ihminen, kun äiti ei itsekään ole varma suhteen laadusta.
Minä olen seurustellut nyt puoli vuotta, eikä vielä ole tullut mieleenkään esitellä miestä lapselle. Lähes kaikki lähipiiristäni tietää miehestä, mutta lapseni ja äitini ei. Ollaan miehen kanssa asiasta puhuttu ja ajateltu että EHKÄ ensi kesänä voitais tehdä kolmestaan vaikka joku päiväreissu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tyttärelle kerta kaikkiaan VOI huutaa, että "olet patjana miehille"! On ihan normaalia etsiä kumppania itslleen, eikä ne aina onnistu ne yritykset.
Se mistä olen sama mieltä on, että lapsesi on elämässäsi etusijalla ja se taas tarkoittaa sitä, että sinun pitää osata ajatella lapsesi etua myös tässä seurusteluasiassa.
Ei ole oikein, että esittelet näitä mahdollisia kumppaneitasi lapselle ja sitten he häipyvät hänen elämästään.
En ymmärrä miksi koet sen hankalaksi, että seurustelu on aina viikon tauolla?
Jos suhde sellaiseen kaatuu, niin tapailet vääränlaisia miehiä. Ei sinun pidä miestä miellyttää, vaan elät omaa elämääsi LAPSEN kanssa ja hänen ehdoillaa ja mies tulee siihen pakettiin mukaan myös LAPSEN ehdoilla. Tämä siis alkuvaiheessa takoittaa sitä, että mies näkyy lapsen elämässä vasta kun on varmuus siitä, että mies pysyy siellä.
Toki elämä voi edelleen yllättää ja eroja sattuu myöhemminkin, mutta ainakin on yritetty hoitaa homma hyvin.
Jos tässä nyt nopeasti kommentoi, niin mikä pakko sun on niitä seurustelusuhteita äitisi kanssa puida?
Tuohon lapseen sitten: minusta on lapsen kannalta epäreilua, että kuitenkin verrattain lyhyen aikana (kolmen vuoden aikana) tuot kolme uutta ihmistä lapsen elämään, jotka sitten ilmeisesti häviävät lapsen elämästä.
Minusta kypsä tapa toimia on niin, että esittelet miehen lapselle vasta sitten kun olette aivan varmoja, että tässä on pysyvä seurustelusuhde ja olette hyvin lähellä sitä, että muutatte yhteen. Lapsi kuitenkin luontaisesti pyrkii kiintymään elämässään oleviin ihmisiin ja jos ne ihmiset sitten vaihtuvat koko ajan, niin ei se lapsen perusturvallisuutta ainakaan lisää.
Ja kyllä: aikuiset pystyvät seurustelemaan niin, että tapaavat vain joka toinen viikko. Jos mies ei ymmärrä asiaa lapsen kannalta, niin tuskin sinun äitinä sellaisen miehen kanssa kannattaa yhteen mennäkään.