Rippijuhlien/valmistujaisten järjestäminen erikseen äidin ja isän puolen suvuille
Kuinka moni teistä on joskus osallistunut sellaisiin nuoren rippijuhliin tai valmistujaisiin, jotka olisi järjestetty erikseen äidin puolen suvulle ja erikseen isän puolen suvulle? Miksi oli tällainen järjestely? Miksi koko suku ei voinut juhlia samaan aikaan?
Miespuolinen serkkuni aikoinaan seurusteli naisen kanssa, jolla oli ex-miehen kanssa kaksi lasta. Kun esikoinen pääsi ripille, oli ensin konfirmaatio kirkossa ja sen jälkeen oli kakkukahvit lapsen kotona eli äitinsä asunnossa äidin puolen sukulaisille ja sen jälkeen lapsi matkusti 20km isän luokse, jossa oli sitten kakkukahvit isän puolen sukulaisten kanssa. Ja vanhempien erosta oli siis kulunut ainakin 100 vuotta aikaa, ja molemmilla oli jo uudet kumppanit.
Tätini seurusteli aikoinaan miehen kanssa, jolla oli ex-vaimon kanssa kaksi lasta. Kun esikoinen pääsi ripille, osallistui mies ainoastaan lapsen konfirmaatioon kirkossa, mutta hän ei halunnut osallistua kakkukahveille siksi, koska ne järjestettiin lapsen äidin ja hänen uuden miehen asunnossa. Kuitenkin kakkukahveille osallistui tämän miehen vanhemmat ja sisko eli siis ukki, mummi ja täti. Ja heidän avioerosta oli myös kulunut ja ainakin 100 vuotta aikaa.
Kun minä valmistuin ylioppilaaksi vuonna 2006, oli minulla luokkakaveri, josta tiesin, että hänen isänsä asuu 150km päässä. Kysyin häneltä, että tuleeko hänen isänsä kakkukahveille, johon luokkakaverini vastasi, että isä ei pääse osallistumaan juhliin siksi, koska hän on ammatiltaan luokanopettaja, eli hänen työpaikallaan eli koululla on oppilaiden kevätjuhla. Hän lisäsi, että he ovat sopineet, että hän sitten seuraavana viikonloppuna matkustaa isän luokse, että he sitten keskenään juhlivat ylioppilaaksi valmistumista. Tässäkin tapauksessa vanhempien erosta oli kulunut aikaa ainakin tuhat vuotta.
Sitten olen myös kuullut, että joskus on pitänyt järjestää juhlat eri suvuille erikseen siksi, koska anopit eivät tule toimeen keskenään. Lisäksi olen kuullut, että juhlat voidaan järjestää erikseen ihan vaan siitä käytännön syystä, että jos vaikka lapsi asuu Turussa ja siellä suunnalla myös isän puolen suku, ja äidin puolen suku asuu vaikka Torniossa, niin sitten on vaikka seuraavana viikonloppuna lapsi itse matkustanut Tornioon, jossa on pidetty pienimuotoiset kakkukahvit äidin puolen sukulaisille.
Mietin vaan, että miten joillekin sata vuotta sitten eronneille vanhemmille voi olla niin mielettömän vastenmielistä tulla edes hetkeksi piipahtamaan ex-puolison asunnossa ja juhlistaa lapsen juhlapäivää? Ymmärrän, että joskus tyyliin 1950-luvulla avioero on ollut häpeä ja tällainen tilanne on voinut olla kiusallinen, mutta eihän siinä nykypäivänä ole mitään erikoista, että mennään yhteen ja erotaan vähän väliä. Sitä paitsi, häitä, ristiäisiä ja hautajaisia on vähän vaikea järjestää erikseen eri suvuille, niin silloin ikävää, kun toinen vanhemmista isovanhempineen jää pois lapsenlapsen ristiäisistä. Mutta se on toki silloin sen poisjäävän ongelma.
Kommentit (28)
Kukin tekee, miten parhaaksi näkee. Mitä ihmeellistä siinä on?
Sata vuotta ja tuhat vuotta. Mitä, jos yrittäisit kirjoittaa kuten aikuiset?
Vierailija kirjoitti:
Kukin tekee, miten parhaaksi näkee. Mitä ihmeellistä siinä on?
Miksi joku ajattelee, että on parempi järjestää juhlat erikseen äidin ja isän puolen suvuille? Mikä siinä on perustelu?
Lähtisin liikkeelle siitä, että yhdet juhlat järjestetään. Jos joku ei voi tulla paikalle, syystä tai toisesta, ei sitten tule.
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukin tekee, miten parhaaksi näkee. Mitä ihmeellistä siinä on?
Miksi joku ajattelee, että on parempi järjestää juhlat erikseen äidin ja isän puolen suvuille? Mikä siinä on perustelu?
No jos on erottu jo tuhat vuotta sitten, niin on totuttu pitämään kaikki synttärit erikseen yms. Niin en ymmärrä mikä ero nyt sitten on, että rippijuhlat pidetään samalla tavalla. Tietysti jos on nuoren toive, että pidetään yhteisjuhlat, niin asiasta voidaan varmaan keskustella.
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukin tekee, miten parhaaksi näkee. Mitä ihmeellistä siinä on?
Miksi joku ajattelee, että on parempi järjestää juhlat erikseen äidin ja isän puolen suvuille? Mikä siinä on perustelu?
Varmaan se juhlien järjestäjä miettii, millaista on järjestää juhlat 50 vai 100 henkilölle. Mitä enemmän vieraita, sitä isompi homma juhlien järjestäminen on. Siinä saa mieskin osallistua, jos on parisuhteen aikana ollut oman perheen juhlissa vain vieraan asemassa.
Me on järjestetty tuollaiset isommat juhlat vuokratiloissa, ettei kenenkään tarvitse päästää exää ja tämän sukulaisia omalle reviirilleen. Kustannusten jakaminenkin on helpompaa.
No ei todellakaan oo kyse sellaisesta että ero hävettäisi. Yleensä jos välit ex-puolisoon on täysin poikki, taustalla on yleensä rajua henkistä/fyysistä väkivaltaa.
Yksin huoltaja äitinä.Tuohon en ryhtynyt aikoinaan . Jos kotini ei 1 päivä kyetä kohtaa kasi eri sukuhaaraa? On heidän oma asia .Mitään erityisjärjestelyjä ei 2 lapsen rippi juhlat ja yo juhlat tehty. Lapsen juhla olivat mitkä tahansa Pitää aikuisten ja sukujen osata 1 hemputin päivä olla iisisti ja kohdata kaikki yhdessä.Vain tosi nuijat pitävät 2 juhlat.Silloin vanhemmat samalla näytävät mallin: Kasvattavat lastaan väärän suuntaan,risti riitaiseksi ihmiseksi kasvussa aikuisuuteen!
Naapuri järjesti vain omalle suvulle juhlat. Riitaisa ero oli ollut. Nuori sai juhlia koko päivän. Ekana äidin luona ja sen jälkeen iltapäivällä isän luo. Molemmat oli ostanut rippipuvun. Äidin luona oli sininen puku ja ruskeat kengät. Sitten kun nuori meni isälle niin vaihdettiin musta puku ja mustat kengät.
Se voi olla lapselle helpotus että on eri juhlat. Ei tarvitse pelätä. Nimimerkillä kokemusta on.
Mikä logiikka on siinä, että jos rippijuhlat järjestetään vaikka lapsen äidin asunnossa, niin kakkukahveille tulee isän puolelta isovanhemmat ja sedät ja tädit perheineen, mutta isä ei tule?
Christiiina kirjoitti:
Mikä logiikka on siinä, että jos rippijuhlat järjestetään vaikka lapsen äidin asunnossa, niin kakkukahveille tulee isän puolelta isovanhemmat ja sedät ja tädit perheineen, mutta isä ei tule?
Jompi kumpi tai molemmat ei halua tavata toista.
Christiiina kirjoitti:
Mikä logiikka on siinä, että jos rippijuhlat järjestetään vaikka lapsen äidin asunnossa, niin kakkukahveille tulee isän puolelta isovanhemmat ja sedät ja tädit perheineen, mutta isä ei tule?
Logiikka on se, että mies ei halua mennä ex-vaimon asuntoon. Kysy siltä mieheltä perustelut.
Kaverini oli eronnut jo kauan ennen ja kaverilla ja entisellä molemmilla uudet suhteet.
Kaverini entinen mies halusi pitää heidän yhteiselle pojalleen erikseen yo-juhlat. Tai mahdollisesti päätös oli se uuden naisen.
Onneksi mahdutaan ex-miehen kanssa edelleen saman katon alle ja järjestetään yhteiset juhlat lapsille.
Toisinaan takana on väkivaltaa tms. joka on ymmärrettävä syy. Useammin kyse on omien tarpeiden ja halujen asettamisesta lapsen edelle. Sitä en ymmärrä.
Tilanteen mukaan. Jos ei olla vuosikausiin oltu tekemisissä, niin miksi pitäisi järjestää jotkut teeskentelyjuhlat missä väännetään small talkkia jonkun exän serkun uuden tyttöystävän kanssa ja tarjoillaan pullaa ja kahvia ihmisille, joita ei edes tunneta eikä ole aikomustakaan tuntea? Mukavampi kaikille oikeastaan, että ollaan omalla porukalla vaan. Lapsilla nyt sitten voi olla kaksi porukallista.
Isäni puolen suku ei ole tekemisissä äitini puolen suvun kanssa, enkä näe asiassa ongelmaa. Osaan tavata sukua ilman äitiä /isää. Jokainen joutuu ennen pitkää miettimään ketä haluaa elämässään pitää, ja miten asiansa hoitaa.
Christiiina kirjoitti:
Mikä logiikka on siinä, että jos rippijuhlat järjestetään vaikka lapsen äidin asunnossa, niin kakkukahveille tulee isän puolelta isovanhemmat ja sedät ja tädit perheineen, mutta isä ei tule?
Sama logiikka kuin siinä, että sinä et halua kotiisi exiäsi.
Mun serkun lapset pitivät rippi- ja yo-juhlat vain äidin suvulle. Lasten isä on juoppo, eivätkä halunneet siksi isäänsä paikalle. Isän sukulaiset eivät tule jos isukki ei ole paikalla.
?