Päätin HS:n tämän päivän kirjoituksen jälkeen etteivät lapsemme mene koskaan päivähoitoon.
Vanhempi täyttää ensi kuussa 3 ja toinen vielä mahassa. Sen verran sadistisia tarinoita oli. Jäämme mieheni kanssa kotiin hoitamaan lapsiamme kunnes nämä menevät eskariin.
Näköjään mikään ei ole muuttunut 70-luvulta, jolloin suu harjattiin väkisin mäntysuovalla ja hammasharjalla jos erehdyksessä lausui kaverin opettaman kirosanan. Tutti heitettiin roskiin 1-vuotiaana, vaikka osasin puhua silloin jo sujuvasti. Syy oli se että se muka hidastaa puheenkehitystä. Greippiä (jota inhosin) tungettiin väkisin suuhun, kunnes oksensin ja sitten karjutiin että siivoa omat oksennuksesi lattialta kun kerran oksensit!. Nämä mukavat muistot siis päiväkodista.
Omat lapseni eivät tule kokemaan samaa.
Kommentit (46)
Olen ollut töissä päiväkodissa yhteensä yli 10 vuotta ja kaikki 5 lastamme ovat olleet päiväkotihoidossa, enkä kyllä allekirjoittaisi noita faktana artikkelissa esitettyjä väitteitä. Toki pk-hoidossa on epäkohtia, mutta Hesarin jutussa mainitut eivät mielestäni ole niistä kyllä suurimpia, jos kohta ongelmia ollenkaan.
-lto ja äiti-
http://www.hs.fi/juttusarja/perhe/artikkeli/Hoitaja+voi+olla+lapsen+pah…
Ihan hyvä varmaan hoitaa lapset kotona, mutta entäs koulu? Aiotko pitää lapset kotiopetuksessakin?
työharjottelussa tarhassa ja minä päätin jo silloin,etten KOSKAAN laita lastani tarhaan. Pienimmille lapsille karjuttiin että ole hiljaa,kun vuoden ikäinen pieni tyttö istui lattialla ja itki ikävää nähtävästi. Kun otin hänet syliin ja rauhottelin niin minulle tullaan huutamaan että älä passuuta yhtä lasta,ei hän ole mikään erityistapaus. Eräs pieni poika laittoi taskuihinsa perunamuussia,äkäinen tarhatantta tuli ja repi muussin pojan housujen taskuista takaisin lautaselle ja pakotti syömään.
Että ihan vaan terveiset Tuoriniemeen,mitenköhän pikkuveljeäni on kohdeltu siellä...
Koululainen osaa kertoa kokemistaan vääryyksistä ihan eri tavalla kuin 3-vuotias.
ap
Vanhempi täyttää ensi kuussa 3 ja toinen vielä mahassa. Sen verran sadistisia tarinoita oli. Jäämme mieheni kanssa kotiin hoitamaan lapsiamme kunnes nämä menevät eskariin. Näköjään mikään ei ole muuttunut 70-luvulta, jolloin suu harjattiin väkisin mäntysuovalla ja hammasharjalla jos erehdyksessä lausui kaverin opettaman kirosanan. Tutti heitettiin roskiin 1-vuotiaana, vaikka osasin puhua silloin jo sujuvasti. Syy oli se että se muka hidastaa puheenkehitystä. Greippiä (jota inhosin) tungettiin väkisin suuhun, kunnes oksensin ja sitten karjutiin että siivoa omat oksennuksesi lattialta kun kerran oksensit!. Nämä mukavat muistot siis päiväkodista. Omat lapseni eivät tule kokemaan samaa.
Varmasti yhtä selkeitä kuin puheesi oli siihen aikaan sujuvaa.
Itse juttuun sanoisin, että kaikkia päiväkoteja ei pidä leimata eikä jokaista hoitajaa.
Muut tapaukset muistan ihan itse.
ap
Mutta muista, etä vastaavioa juttuja kerrotaan ja kirjoitellaan myös koulusta. Osass niistä on todellisuuspohjaa. Joten kotiopetusta kannattaa tuolla asenteella harkita!
kyllä mäkin käytän lapsiini tuota termiä koska silloin vältetään turhat itkut!
"20v.lastentarhanopettajana turussa työskennellyt jne.." sanoo " tarhassa" :)) Ensinnäkin se ei ole tarha vaan PÄIVÄKOTI nykynimitykseltään.
ja kyllä, itsekin päiväkodissa työskennelleenä voin todeta, että siististi pukeutuneita, puhtaita ja söpöjä lapsia suositaan, se on totuus :(
Sinä ap, oletko tietoinen, ettei eskarikaan ole pakollinen!!
ja näin paljon sellaista, että en vienyt omiani hoitoon.
Se nyt oli jokapäiväistä kauraa, että pienet parkui yksin paskat housuissa ja kukaan ei välittänyt. Syöttämään ei ehtinyt jne..
Mutta sitten oli aika pahojakin juttuja. Tönimistä, halventamista, haukkumista, äyskimistä, toisten suosimista jne...
Omat menivät vasta eskariin kun osasivat jo kertoa, miten heitä kohdellaan.
Ja kamalaahan tuollainen todellakin on. Lisäksi ryhmässä on liikaa lapsia, hoitajia liian vähän ja koko ajan kauhea kiire,sijaisia ei saa ottaa ja hoitajat väsyvät. Lapsia syötetään ja vaihdetaan vaippaa liukuhihnalla, aikaa lapselle ei jää. Yksi hoitaja on pihalla lähes 20lapsen kanssa. Pienet yksivuotiaat itkee lattialla ikävää eikä kukaan ehdi ottaa syliin ja lohduttaa, tää on sitä arkipäivää päiväkodissa. Itse myös päiväkodissa töissä olen ollut ja monia paikkoja kiertänyt ja jokapuolella ihan samanlaista ja kun vielä jossain paikoissa mukaan löytyy muutama tälläinen tyranni niin huhhuh!!
Omia lapsia mulla kaksi ja kolmas tulossa enkä ole omia lapsiani päiväkotiin ikinä laittamassa enkä halua sinne edes töihin enää mennä. Perhepäivähoitajana oon ehtinyt tehdä töitä ja sitä varmasti jatkan sitten, kun kolmonen ehtii parivuotiaaksi. Siinä saan tehdä työtäni niinkuin haluan, kiireettömästi, lapsia kuunnellen ja jokaiselle riittää aikaa.
Voisittehan palkata hoitaja kotiin..välivuosia pitäviä töitä kaipaavia on vaikka kuinka. Ja onhan myös aupair mahollisuus..
Sinne vaaan jonoon.. niin ja eivät edelleenkään kaikki ole tuollaisia kuin jutussa kerrottiin. Kuten esim. tuo mainitsemani.
Hieman oli provokatiiviseen sävyyn kirjoitettu juttu. Oli lukijoiden kertomuksetkin sieltä pahimmasta päästä, ja suurimmaksi osaksi aika vanhoja juttuja.
Kerrottakoon nyt vastapainoksi että: Poikani meni päivähoitoon 1v8kk iässä. On viihtynyt hyvin ja mennyt mielellään aina. Hoitajat on olleet mukavia ja kohdelleet lasta hänen yksilöllisiä piirteitään kunnioittaen. Omahoitaja on aina vaikuttanut vilpittömästi tykkäävän pojasta. Allergoiden päälle päivähoidossa ymmärretään ja ruokavaliorajoituksia noudatetaan. Kiusalliset vaiva, kuten ummetus, huomioidaan lasta nolaamatta. Ehkä lapseni on sitten sellainen kaunis ja hyvät sosiaaliset taidot omaava, mutta uskon kyllä että kunnan tarjoama päivähoito on laadukasta siitä huolimatta.
viikoksi ennen hoidon aloittamista. Ei ne jaksa niin kauaa näytellä.
Siksi en vie esikoista hoitoon, koska olen vauvan kanssa kotona.
ja näin paljon sellaista, että en vienyt omiani hoitoon. Se nyt oli jokapäiväistä kauraa, että pienet parkui yksin paskat housuissa ja kukaan ei välittänyt. Syöttämään ei ehtinyt jne.. Mutta sitten oli aika pahojakin juttuja. Tönimistä, halventamista, haukkumista, äyskimistä, toisten suosimista jne... Omat menivät vasta eskariin kun osasivat jo kertoa, miten heitä kohdellaan.
sosiaaliseksikin tuolla kuulemma kasvaa!
ei ihme, että pk-lapset ovat niin levottomia
t.joku jonka lapset eivät mene edes eskariin
tuon kirjoituksen. Itse en ole ollut koskaan päiväkodissa ja lapsena muistan olleeni kateellinen kavereille, jotka saivat mennä päiväkotiin, kun meille tuli hoitaja kotiin.