Miten lopettaa rakastamasta toista?
En jaksa enää olla rakastunut, koska en saa vastakaikua ja olen toimimattomassa suhteessa.
Minulla ei ole tulevaisuutta nykyisen poikaystäväni kanssa ja olen täysin murtunut.
Hän ei varmasti pidä minusta yhtä paljon kuin minä hänestä, enkä ole hänelle niin tärkeä kuin hän minulle.
Taidan olla hänestä jollain tavalla riippuvainen ja haluan kokonaan eroon kaikista tunteista, joita minulla on häntä kohtaan.
Miten oppisin välinpitämättömäksi ja saisin rakkauden sammumaan?
Kommentit (23)
Sehän se helppoa olisikin, jos se olisi helppoa.
Itken kaikki päivät tämän miehen perään enkä oikeasti pärjää ilman häntä.
Jatkuvasti vaan masentaa ja ahdistaa enkä uskalla edes hengittää, olo on kuin kuilun reunalla koko ajan.
Sydämeni on särkynyt.
Ap
Periaatteessahan sen pitäisi olla jo riittävä rakkaustunteiden sammuttaja, jos tietää, ettei se kohde rakasta takaisin, on välinpitämätön tms.
Ajattele jotakuta miestä, johon et ole rakastunut ja jonka kanssa et haluaisi olla parisuhteessa, ja sitten ajattelet, että tuo sinun rakastamasi ihminen suhtautuu suunnilleen samoin sinuun. Miksi edes haluaisit jatkaa sellaisessa suhteessa?
Olethan muuten varma, että olet tulkinnut poikaystävääsi oikein? Keskustele suoraan hänen kanssaan.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Itken kaikki päivät tämän miehen perään enkä oikeasti pärjää ilman häntä.
Jatkuvasti vaan masentaa ja ahdistaa enkä uskalla edes hengittää, olo on kuin kuilun reunalla koko ajan.
Sydämeni on särkynyt.
Ap
Koet että suhde on toimimaton ja et saa vastakaikua tunteillesi. Miksi koet ettet pärjää ilman häntä? Eihän hän ole sinulle tähän astikaan mitään antanut.
Luultavasti olet rakastunut mielikuvaan jonka olet ihmisestä luonut. Koska se ei vastaa todellisuutta, se ei tuo sinulle vastakaikua. Pala kerrallaan hyväksyt kyllä sen että tilanne ei ollut todellinen. Vaikeinta on päästää irti siitä omasta unelmastaan
Mutta rakasti sinua joskus aiemmin ? Ehkä tunne vielä palaa ?
Mutta, jos ei ole koskaan sinua rakastanut, niin ...
En halua puhua hänen kanssaan.
En uskalla ja minua pelottaa olla hänen kanssaan nykyään, koko ajan odotan että hän sanoo jotain ikävää.
Ahdistaa, koko ajan saa olla varpaillaan ja hän on liian hienovarainen minun kanssani.
Meillä on iso ikäero ja uskoisin, että hän vain kaipaa minusta seksiseuraa eikä rakasta minua oikeasti.
Ap
Löydä itsestäsi tarvittava rohkeus ja jätä hänet. Poista hänet sen jälkeen näkyvistä kaikkialta, äläkä pidä yhteyttä. Anna surulle tilaa. Salli itsellesi suru. Ajan kanssa opit hyväksymään tilanteen.
En tiedä onko hän koskaan rakastanut minua oikeasti vai etsikö vain kertaluontoista panoa.
Hän teki aloitteen ja olemme kohta vuoden tapailleet, mutta en pysty luottamaan häneen ollenkaan ja aiemmin hän oli todella kontrolloiva, mutta ei enää.
Epäilen hänellä olevan joku uusi hoito jo kierroksessa.
Ap
Ei rakkautta saa sammumaan. Silli tunteelle ei voi mitään. Siellä hän on jonkun ´toisen kanssa. Ei ollut edes hyvä nainen mutta minkäs tunteelle voi, Olen mä välillä löytänyt korvikkeita.
Tunteet on yksi pahuksen rasite.
M.50
Uskon poikaystäväni käyttäneen minua vain hyväkseen koska pystyin auttamaan häntä yhdessä vaiheessa, mutta nyt kun apua on saatu hän ei enää tarvitse minua ja ottaa etäisyyttä.
Ap
Läheisriippuvuudesta kannattaa pyrkiä eroon erityisesti jos tapana on haalia riesakseen juntteja ja huonosti käyttäytyviä tyyppejä.
Kunnon kaveria voikin sitten kaivata ihan tosissaan. Ne ovat kuitenkin harvassa. Sellaisen pyydystämiseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa. Sellaista suhdetta ei sitten kannata itse hölmöillä toimimattomaksi.
Assosioit toisen jonkun ikävän asian kanssa. Esim. kakkaa tupperwareen ja aina kun ajattelet kyseistä henkilöä ota lusikallinen suuhun
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko hän koskaan rakastanut minua oikeasti vai etsikö vain kertaluontoista panoa.
Hän teki aloitteen ja olemme kohta vuoden tapailleet, mutta en pysty luottamaan häneen ollenkaan ja aiemmin hän oli todella kontrolloiva, mutta ei enää.
Epäilen hänellä olevan joku uusi hoito jo kierroksessa.
Ap
Sulla pitäisi olla omanarvontuntoa sen verran, että valitset (haluat) lähteä noin toimimattomasta suhteesta. Ei toi mitenkään terveeltä kuulosta.
Olen yrittänyt ajatella hänestä vain pahaa jo viikkokausien ajan ja yrittänyt inhota häntä, mutta minua alkaa itkettää kun tunnen kuitenkin miten paljon häntä todella rakastan.
Minulle hän on ensirakkaus enkä ole koskaan tuntenut mitään näin suurta ketään kohtaan ja se sattuu todella
Ap
Olen myös väsynyt siihen, että olemme salasuhteessa.
Jatkuva stressi ja ahdistus kiinnijäämisen pelosta ja vaikea elää yksin tunteiden kanssa.
Ikäeron vuoksi emme voi julkisesti olla yhdessä, molemmat olemme kyllä täysi-ikäisiä mutta ikäero on silti suuri.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen myös väsynyt siihen, että olemme salasuhteessa.
Jatkuva stressi ja ahdistus kiinnijäämisen pelosta ja vaikea elää yksin tunteiden kanssa.
Ikäeron vuoksi emme voi julkisesti olla yhdessä, molemmat olemme kyllä täysi-ikäisiä mutta ikäero on silti suuri.
Ap
Tuossahan on jo monta syytä lähteä suhteesta. Salasuhde, ikäero, stressi ja ahdistus. Lisäksi epäilysi hänen motiiveistaan ja sivusuhteistaan. Pääset niistä kaikista, kun lopetat suhteen. Olette olleet vajaan vuoden yhdessä? Mieti millaista elämäsi oli ennen tätä suhdetta. Jos se oli ihan hyvää, niin miksei se voisi olla sitä uudelleen, kun tuo häiriötekijä on poistettu?
Ota etäisyyttä, vaikka ihan fyysisesti. Jos mahdollista, niin matkusta jonnekin vähäksi aikaa. Pääsi toimii selvemmin, kun et näe tätä ihmistä etkä ole lähellä. Kaikki, ketkä ovat joskus rakastaneet ja eronneet, tietävät, ettei se ole helppoa. Kaikki, ketkä ovat eronneet hyvästä syystä, ovat kuitenkin varmoja, että se oli paras päätös. Tiedän itsekin, että joku on tuntunut oikealta ja parhaalta mahdolliselta, täysosumalta, kaikin puolin ihanalta ja täydelliseltä. Mutta kun aikaa on mennyt, kaikki näyttäytyy toisessa valossa. Pääset irti tunteistasi ajan kanssa, mutta määrätietoisuutta sinulta nyt vaaditaan.
Läheisriippuvuus on eri asia kuin rakkaus.
Vierailija kirjoitti:
Olen myös väsynyt siihen, että olemme salasuhteessa.
Jatkuva stressi ja ahdistus kiinnijäämisen pelosta ja vaikea elää yksin tunteiden kanssa.
Ikäeron vuoksi emme voi julkisesti olla yhdessä, molemmat olemme kyllä täysi-ikäisiä mutta ikäero on silti suuri.
Ap
Onko teillä enemmän ikäeroa kuin Saulilla ja Jennillä? Vai miksi ikäero estää julkisen yhdessäolemisen?
En tiedä. Minäkin olen huonossa suhteessa, ja haluaisin vain lakata rakastamasta. Mutta kai se aika tässä auttaa, kun tekojensa myötä halveksin myös aina vähän enemmän.