Tuolle "haaveita raskauden jälkeen ketjulle"- mitäs ET niin kaipaa synnytyksenjälkeisestä elämästä?
En kaipaa jälkisupistuksia, jälkivuotoa, episiotomiahaavan ompelua ja jälkikipua, ensimmäisiä vessakäyntejä, roikkuvaa vatsanahkaa ennen palautumista, maidon turpoamisesta kipeitä rintoja, rintatulehduksia, sekopäistä väsynyttä oloa huonosti nukuttujen öiden jälkeen, maidon riittävyyden miettimistä, yllätysvieraita, vauvan iltaitkujen syiden arvuuttelua...
Kaikki muu on sitten plussaa :).
Kommentit (9)
liitoskipuja ja lantion inhottavaa nuljuamista (jotka minulla tulivat vasta synnytyksen jälkeen...), vereslihalla olevia nännejä, selkäkipuja, järkyttävää huolta vauvan terveydestä jne. Ja silti siihen leikkiin olen taas ryhtymässä ;)
sekä lisäksi ei ole yhtään ikävä kohtutulehdusta sekä täysin voimatonta oloa, niin ettei meinannut vessaan jaksaa. Sekä yli puoli vuotta synnytyksen jälkeen jatkuneet liitoskivut ja löystyneet nivelet eivät olleet myöskään toivomuslistallani.
Muksun koliikin/allergiahuudot olisin myös voinut jättää välistä. Itse asiassa on aika vähän mitä kaipaan ekasta puolesta vuodesta.
Onneksi näistä ei tiennyt etukäteen, vaan sai rauhassa haaveilla lenkkeilystä ja kuntosalista.
Muistan niin nuo kaikki, paitsi episiotomiaa, koska olen kaksi sektiota käynyt läpi. Mutta se sektiohaava yhdistettynä jälkisupistuksiin saa vieläkin voimaan pahoin. Lisäksi kahden allergisen lapsen jälkeen, pähkäily itkujen mahdollisista syistä ei innosta ollenkaan. Tää on hyvä ketju minulle iltatähden haahuilijalle joka meinaa muistaa vain ne ihanat asiat.
jälkivuotoa, peräpukamia enkä sitä hirveää ensimmäisten viikkojen hikoilua.
kiirettä vessaan (repesin pahasti ja aluksi oli kiire isolle hädälle, onneksi mitään pysyviä vaurioita ei jäänyt), epävarmuutta, yöherätyksiä, pulautuksia, likaisia vaippoja, kipeitä tissejä (maitoa tuli paljon), vuotavia tissejä, jälkivuotoa, nuhjuista oloa (vatsanahkaa oli jne).
joo ja maitoa täynnä olevia hinkkejä!!
pahimmat ovat ekojen päivien jälkivuoto, kipeä alapää ja järkyttävän kipeät rinnat, kun maito nousee niihin. Muut menee, siinä vauvan ihastelun ohessa :)
rv 38+6
Sitä helvetinmoista kipua ja kirvelyä pissalla käydessä kun repeämät tulehtui tikit suli ennen aikojaan. Kolme kuukautta kestävää huutoa kun vauvalla oli koliikki. Jälkitarkastusta. Kohtutulehdusta. Yksinolemista, kun mies teki pitkää työpäivää. Jokapäiväistä itkua ja taistelua imettämisen kanssa. Näitä aikoja kun muistelee niin ajatuskin toisesta puistattaa....
muuten kaikki oli kondiksessa... vauva nukkui hienosti, enkä ollut kipeä, ja palauduin hyvin. Ja maitoakin pukkasi tolkuttomasti.