Mitä virheitä teit itse, jotka aiheuttivat liittosi loppumisen
Liitto on aina kahden kauppa, ja on helppo löytää syitä toisesta siihen miksi se päättyi. Mutta rehellisesti nyt katse peiliin: mitä sinun olisi itse pitänyt tehdä toisin? Minä aloitan:
- Liian paljon omia menoja eikä riittävästi panostusta yhteisiin kokemuksiin
- Liian vähän kärsivällisyyttä kuunnella ja ymmärtää toista ja kaivaa niitä huolenaiheita esiin
- En reagoinut seksielämän hiipumiseen ja lopulta loppumiseen
Kommentit (17)
Ap, oletko mies vai nainen? Kuulostaa kuin omalta kokemukseltani.
En osannut pitää puoliani, katkeroiduin siitä, kun aina mentiin puolison mielen mukaan, otin pikkuhiljaa enemmän ja enemmän etäisyyttä ja lopulta halusin vain pois.
Vierailija kirjoitti:
Ap, oletko mies vai nainen?
Olen nelikymppinen nainen
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, oletko mies vai nainen?
Olen nelikymppinen nainen
ap
Aa, okei. Minulla se oli puoliso, joka teki niin kuin sinä. Itsekin olen keski-ikäinen nainen. Hiipui pois suhteesta, enkä jaksanut enää yrittää ylläpitää roihua yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, oletko mies vai nainen?
Olen nelikymppinen nainen
apAa, okei. Minulla se oli puoliso, joka teki niin kuin sinä. Itsekin olen keski-ikäinen nainen. Hiipui pois suhteesta, enkä jaksanut enää yrittää ylläpitää roihua yksin.
Sitten aloin käyttäytymään itsekkäästi, ja hän varmastikin syyttää nyt minua suhteen pilaamisesta. Minusta hänessäkin oli vikansa.
En tiedä. Yritin kysyä exältä, että mikä mättää. Vastaus oli "mieti sitä".
Olin kiltti ja joustava. Menin itsekästä exää vastaan monissa asioissa. Nykyisin hävettää ihan miten annoin itseäni kohdella. Tuli mitta täyteen kuitenkin lopulta.
Olin itsepäinen. Vaikka paljon annoin periksikin. Muutin ja hankin uuden työpaikan miehen kotiseudulta. Maksoin liki kaiken. Autoin toista sen rahavaikeuksissa. Otin turpaan, kun en alistunut toisen mieleiseksi. Parempi työpaikkani, varallisuuteni, ulkonäköni ja harrastukseni saivat miehessä tarpeen alistaa minua. En ollut tarpeeksi nöyrä maan matonen. Yritin kannatella toisen heikkoa itsetuntoa kehumalla ja kannustamalla häntä. Mutta en osannut hyväksyä hänen juomistaan enkä hänen juomaseuruettaan.
Onneksi ulkopuoliset puuttuivat touhuun ja neuvoivat luovuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Yritin kysyä exältä, että mikä mättää. Vastaus oli "mieti sitä".
Olin kiltti ja joustava. Menin itsekästä exää vastaan monissa asioissa. Nykyisin hävettää ihan miten annoin itseäni kohdella. Tuli mitta täyteen kuitenkin lopulta.
Ihan kuin minä.
En mitään. Kestin liian kauan alistamista, uhkailua, pettämistä ja henkistä väkivaltaa sekä lievää fyysistä väkivaltaa ja väkivallalla uhkaamista, mustasukkaisuutta, lasteni haukkumista ja taloudellista riistoa. Liiton lopetin minä. Paras päätös mitä olen ikinä tehnyt.
Valitsin huonosti. Vaikka eipä niitä hyviä miehiä paljoa ole. Yritän itse kasvattaa sellaista.
Hienoa, että naiset sentään harrastavat tätä itsereflektointia eron jälkeen. Miehet sen sijaan tuntuvat vain hyppäävän uuteen suhteeseen.
Kuuntelin liikaa exän "minulla on oikeus" -höpinöitä, jotka yleensä liittyivät siihen, että minun piti hoitaa kotityöt ja maksaa kaikki, koska hänellä oli oikeus lomailla, miettiä suuntaa elämälleen yms.
Omat rajat olivat ihan hukassa ja olin myötäilevä selkärangaton tossu.
Aloin pitämään miestä itsestään selvyytenä. Saatiin kuitenkin liitto pelastettua vaikka koville välillä otti.
Uskoin, että mies tottuu seksittömyyteen. Ei tottunut, vaan aloitti uuden suhteen ja erohan siitä tuli.