Jos vieraasi sanoo "Ei minun takiani tarvitse keittää kahvia", mitä teet?

Keitän kahvit. 

Sanon että minun takiani tarvii ja keitän kahvit.

"Nyt jumalauta istut siihen sohvalle ja minä keitän kahvit, siinä on pullaa. Ole hyvä."

Jos itse haluan juoda, keitän silti ja kenties kysyn vielä toisen kerran kun kaadan itselleni.

Jos ei halua kahvia, sanoo ei kiitos. 

Tuossa tapauksessa keitän kahvit jos itseäni kahvittaa. Olkoon sitten ilman, jos ei pysty sanomaan että kiitos, juon mielelläni. 

Keitän jos mun itseni tekee mieli kahvia. Paitsi jos vieras on epämiellyttävä, silloin en keitä ees itselleni.

Jos en itse halua kahvia, en keitä

Kysyn, että "juotko silti, jos keitän itselleni".

Sanon ystävällisesti, että keitetään meille molemmille ja sitten pidämme yhteisen kahvitteluhetken.

Kysyn että ottaako jotain muuta, mehua, kivennäisvettä? Itse en herkkävatsaisena yleensä juo kahvia vierailla, mutta juon sitten jotain muuta...

No jos itse haluan kahvia, niin keitän. Jos en halua, niin sitten en keitä, kerta hän ei varsin halua.

Ei se niin vaikeaa ole. Jos olisikin oikeasti halunnut, niin ensi kerralla varmaan ymmärtää sanoa "kyllä kiitos", kun kysyn.

Keitän kahvit, koska tuo on nyt vaan joku sanonta, ettei tarvitse vaivautua keittämään, mutta kahvi kyllä maistuu, jos se keitetään. 

Sanon, että olen ostanut kahvinkeittimen vain vieraita varten. Keitä jos haluat juoda ja ole keittämättä jos et halua. Minä en ko. vehjettä nyvi.

Sanon että tässä se tippuu samalla sinullekin. 

Vierailija kirjoitti:

Keitän jos mun itseni tekee mieli kahvia. Paitsi jos vieras on epämiellyttävä, silloin en keitä ees itselleni.

Miksi sulla käy epämiellyttäviä vieraita? Miksi haaskaat kallisarvoista aikaasi, jota on rajallisesti, eikä hetkeäkään saa koskaan takaisin?

Minä en itse juo kahvia, ja vieraani tietävät tämän. Keitän heille kahvia, jos erikseen pyydetään, en muuten. Tämänkin he tietävät.

Suoralla kommunikoinnilla pärjää aika paljon helpommin kuin ihme salakielellä, jota jossain kai kohteliaisuudeksi luullaan.

Keitän itselleni, mutta sen verran paljon että toisellekin riittää jos muuttaa mielensä.

Jos itse haluan juoda, niin keitän ja tietenkin siten, että vieraallekin riittää. Jos itse en kaipaa kahvia, niin tarjoan juotavaa jota kaapista löytyy tai vähintään laitan vesikannun ja lasit pöytään

Keitän silti, koska haluan kuitenkin itse juoda ja tarjoan kahvia uudelleen, kun se on valmiina.

Keitän itselleni ja juon itse tarjoamatta kieltäytyjälle.