Onko se magneettipitki mihin pitää makuulla mennä, jos tutkitaan

Niin viimeks sun piti mennä vaan olkapäitä myöten. Nyt ihan kokonaan päätä myöten.

Hieman äänekäs ja pomppiva. Ei käsittääkseni päätä kuvata?

Niiiin..siihen mennään ns pää edellä eli olin kyllä siinä koko yläkropaltani, se ettei kintut olleet putkessa ei auttanut mitään tuon paniikin suhteen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Hieman äänekäs ja pomppiva. Ei käsittääkseni päätä kuvata?

Mitä tarkoitat ettei päätä kuvata?

Ap

Olen ollut sekä pään + selkäytimen magneettikuvauksessa että pelkän pään magneettikuvauksessa. Ensin mainitussa piti mennä syvälle putkeen ja se tuntui ahdistavalta, mutta pelkän pään kuvauksessa piti mennä vain n. olkapäihin asti putkeen, ja se oli ok. 

Eli todennäköisesti korvaa kuvattaessa ei tarvitse mennä niin syvälle.

Pidä silmät kiinni ja keskity musiikkiin niin se sujuu.

Tuokin sai aikaan klöntin kurkkuun, siis ajatus, että olkapäitä myöten olisi siinä tuubissa, ilmeisesti oli niin voimakas tuo kokemani paniikki siinä viimeksi. Olisi edes vähän korkeammalla sen putken "katto", mutta kun vain senttien päässä kasvoista niin kuristaa ihan, tuntui että happi loppuu just eikä melkein ja alan hakkaamaan sitä hiivatun laitetta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Pidä silmät kiinni ja keskity musiikkiin niin se sujuu.

Niin tein viimeksi ja hoin mielessäni erilaisia mantroja, vältin prakaamisen niukin naukin. Oli elämäni pisimmät n.20-30min.

Ap

Kyllä mulla päätä kuvasivat siinä putkessa ollessani.

Ap, ymmärrän. Mut on lukittu kaappiin ja laatikkoon pienenä, ja jo ajatus tuosta putkesta ahdistaa, en tiedä miten selviäisin.

Ajattele sitä että siinä on -270C lämmintä puolen metrin pääsä

Viimeksi kun yläkroppaa kuvattiin, meinasin nukahtaa putkeen. Lämmin tuuletus puhaltelee kasvoille ja kuuntelin uutisia. Välillä joku hoitaja sanoi kuulokkeisiin jotain kuvasarjoista, mutta en ymmärtänyt asiasta mitään.

Itse pääsin lastenpuolelle ku pelotti, on avoimempi. Olen yhden kerran ollu siinä putkessa enkä toista kertaa mene.