mies lähtee töihin 6.20 ja tulee 19.15

että pesen hänen treenivaatteensa ja hän puolestaan katsoo vauvaa, jotta pääsen silloin tällöin lenkille.

Siitä voi päätellä!

Mies lähtee kuuden aikaan töihin ja tulee yleensä yhdeksän (21.00) aikaan. Joskus aiemmin, joskus vieläkin myöhemmin. Lauantaisin sentään pääsee 15-16 aikaan jos täytyy mennä. Älytöntä hommaa sanon minä! Mutta toisaalta, me tarvitaan ne rahat mitä mies tienaa, minulla kun ei tuloja juuri ole tällä hetkellä. Jospa tää muuttuis parempaan suuntaan.

Miten olette sopineet asiasta ENNEN lapsen/ lasten hankintaa? Halusiko mies lasta?

Meillä mies teki tuollasia työpäiviä kun kuopus oli vauva ja esikoinen taapero. Olin NIIN kylläatyny ja väsyny, että en halunnu enkä jaksanu edes puhua miehelle. Ukon näkeminenkin aiheutti hyvin syvän inho reaktion, mikä tietysti johti siihen, että mies viihtyi vielä vähemmän kotona.



Lopulta kun nuorempi lapsista oli noin 1v alettiin puhua erosta, mutta sitten päätettiin vielä yrittää tehdä töitä parisuhteen eteen. Mies tajusi myös tuossa vaiheessa, että tilanne ei varsinaisesti parane sillä, että hän välttelee kotona olemista.



Meidän kohdalla tämä puhuminen ja yrittäminen auttoi, mutta vaati kyllä töitä ja itsehillinnän harjoittelua, eli miten ilmaista asiat miehelle ilman syyllistämistä.



Voimia sinulle kovasti rankkaan elämänvaiheeseen.

työpäivät on usein 6:30-18:30 joskus jopa 20:30 asti. Tähän vielä tunnin työmatka molempiin suuntiin, on siis kotoa pois 5:30-19:30. Valitettavasti meillä mies ei tähän voi edes vaikuttaa. Ja ylityökorvauksia ei tule ennen kuin kuukauden tuntimäärä ylittyy.

Esikoinen ei ehdi isäänsä näkemään työpäivinä kuin puoli tuntia ennen nukkumaan menoa. Onneksi välillä on sitten useampi vapaa päivä putkeen.



Raskasta on nyt, kun olen raskaana ja vointini on kovin huono sekä esikoisella kova uhma meneillään. Mutta niin on raskasta miehelläkin ja kyllä tämä aiheuttaa melkoisesti kireyttä meidän välillämme.

Toivon vain koko ajan että mies saisi pian uuden työpaikan.

Voi mies raukkaa.

Miksi? Voi mies raukkaa.

ei mitään järkeä jos ei saa ylityökorvaustakaan

minä miettisin kyllä, että haluaako mies olla työpaikalla ihan juuri sen vuoksi ettei haluakkaan viettää aikaansa perheensä kanssa...tai jos hänellä on suhde... ei tuollaiset työajat ole normaaleja.

Miten olette sopineet asiasta ENNEN lapsen/ lasten hankintaa? Halusiko mies lasta?

ihan hyvin kun molemmilla on suunnilleen samankokoiset tulot. Ennen lasta mies oli töissä 8-16 joten en voinut arvata tätä. Mies halusi lasta myös.

että on noin pitkää päivää töissä ja ei edes saa korvauksia siitä. Tuossa tapauksessa olisi kyllä keskustelun paikka, ja ainakin jonain iltoina pitäisi olla aikaisemmin kotona.



Meillä mies on yrittäjä ja lähtee töihin klo 6-8 välillä aamuisin ja tulee kotiin klo 16-22 välillä eli päivien pituudet vaihtelevat hurjasti. Nyt eletään taas aikaa, että töitä on aamusta iltaan. Näinä työntäyteisinä aikoina mahdollisuuksien mukaan käy kotona syömässä päivällisen ja sitten menee jatkamaan töitään tai sitten yrittää tulla siihen aikaan, että laittaa lapset nukkumaan ja minä pääsen lenkille koiran kanssa. Ja meillä tosiaan mies on pääsääntöisesti myös lauantait töissä, nyt on ollut myös sunnuntaisin. Tästä kaikesta huolimatta antaa aikaa lapsilleen ja vaimolleen. Ei se aina helppoa ole, ja aika ajoin ollaan molemmat aika väsyneitä (käyn itsekin töissä, tosin teen lyhyempää työaikaa), mutta yritetään aina tsempata toisiamme.



Itse en osaa surra, että mies on paljon töissä, koska ollaan aika riippuvaisia miehen tuloista ja toisekseen, miehellä on läheiset välit lapsiinsa.



Ihmettelen joskus, miten nuo miehet, joilla säännöllinen työaika ja säännölliset tulot eivät viihdy kotona lastensa ja vaimonsa kanssa. Meillä mies kyllä olisi enemmänkin kotona, jos vain se olisi mahdollista hänen työssään. Toisaalta ottaa myös lapsia töihinkin mukaan, jos se vain on mahdollista (etenkin viikonloppuisin). Ja tekeepi vielä kotihommiakin, esim. jos mies on viikonloppuna kotona, niin takuu varmasti keittiö kiiltää puhtauttaan:)

ei mitään järkeä jos ei saa ylityökorvaustakaan minä miettisin kyllä, että haluaako mies olla työpaikalla ihan juuri sen vuoksi ettei haluakkaan viettää aikaansa perheensä kanssa...tai jos hänellä on suhde... ei tuollaiset työajat ole normaaleja.

Olen moneen kertaan kysynyt mieheltä eikö hän vain halua olla kotona/onko täällä niin kamalaa. Mies sanoo tällöin (ja joka kerta kun tästä puhutaan) että hän yrittää tehdä lyhyempää päivää. Mitään ei tapahdu. Kyllä minä ymmärrän että töitä on paljon mutta niinhän se nykyisin on. Ei vaan tunnu reilulta että mies käyttää vapaa-aikansa töiden tekoon eikä meidän kanssa oloon.

ap

sinulla on siis ollut huomattavasti miestä korkeammat tulot ennen äitiyslomaa?



Mutta tämä ei nyt kuulu muuten avaukseen, kunhan ihmettelin ja ajattelin oletteko niitä perheitä, joissa nainen on säästänyt vuosia maksaakseen edelleen äitiyslomalla tasan 50% menoista. ( niitäkin on täällä palstalla nähty)



Ongelmaanne ei ole muuta ratkaisua kuin se, että mies HALUAA lyhentää päiväänsä. Mitä jos ehdottaisit aluksi yhtä lyhyempää /normaalipituista päivää viikossa, voi olla helpompaa kuin täyskäännös työajoissa.

miehellä samat työajat, paitsi että useimmiten eli yleensä aina tulee kotiin vasta 20-21 eli lapset nukkumassa tai sinne menossa.



Mies tienaa 7000e joten turhaa valitan, kun saan kotona olla mutta kun olen töissä nautin jokaikisestä sekunnista täysin siemauksin. teen osa-aikatöitä ja se tuntuu juhlalta olla töissä. mies rakastaa perhettään, mutta ilman palkkaa ei olisi kotia eikä ostettaisi jääkaappia täyteen. meillä on kolme pientä lasta.

onko mies paljon töissä siksi, että pelkää muuten saavansa potkut? Vai tekeekö kaikki siellä tuollaista päivää, ja miksi näin? Siis jos ylityökorvauksiakaan ei saa, niin ihmettelen tuota järjestelyä.

sinulla on siis ollut huomattavasti miestä korkeammat tulot ennen äitiyslomaa? Mutta tämä ei nyt kuulu muuten avaukseen, kunhan ihmettelin ja ajattelin oletteko niitä perheitä, joissa nainen on säästänyt vuosia maksaakseen edelleen äitiyslomalla tasan 50% menoista. ( niitäkin on täällä palstalla nähty) Ongelmaanne ei ole muuta ratkaisua kuin se, että mies HALUAA lyhentää päiväänsä. Mitä jos ehdottaisit aluksi yhtä lyhyempää /normaalipituista päivää viikossa, voi olla helpompaa kuin täyskäännös työajoissa.

mittaisen päivän töissä mutta on sitten kotona ollessa kiinni puhelimessa ja/tai läppärissä joten ei siitäkään apua ole. Ja taas kun en pyydä mitään niin hän on pitkän päivän. Jos ainoa ratkaisu on se että mies HALUAISI lyhentää päiväänsä niin miten kun hän ei ilmiselvästi halua? Minulla ja miehellä on molemmilla hyvät tulot joten rahasta tämä ei ole kiinni (vaikka mies haluaisi kovasti vielä isompaa palkkaa).

ap

miehellä samat työajat, paitsi että useimmiten eli yleensä aina tulee kotiin vasta 20-21 eli lapset nukkumassa tai sinne menossa. Mies tienaa 7000e joten turhaa valitan, kun saan kotona olla mutta kun olen töissä nautin jokaikisestä sekunnista täysin siemauksin. teen osa-aikatöitä ja se tuntuu juhlalta olla töissä. mies rakastaa perhettään, mutta ilman palkkaa ei olisi kotia eikä ostettaisi jääkaappia täyteen. meillä on kolme pientä lasta.

mies ei tunne omia lapsiaan eikä tiedä heistä "mitään"?

onko mies paljon töissä siksi, että pelkää muuten saavansa potkut? Vai tekeekö kaikki siellä tuollaista päivää, ja miksi näin? Siis jos ylityökorvauksiakaan ei saa, niin ihmettelen tuota järjestelyä.

töissä joten tiedän että kaikki eivät tee tuollaista päivää (minäkään en tehnyt enkä aio tehdä palattuani töihin). Monet minun tuntevani miehet sen sijaan tekevät 4 päiväistä viikkoa jotta voisivat olla enemmän kotona. Potkuista ei ole uhkaa mutta miehelle on äärimmäisen tärkeää edetä urallaan ja ansaita yhä enemmän.

ap

Potkuista ei ole uhkaa mutta miehelle on äärimmäisen tärkeää edetä urallaan ja ansaita yhä enemmän. ap

Halusiko mies alunperin lapsia? Jos ei, valitat turhasta. Jos taas halusi, niin sitten vakava arvokeskustelu on paikallaan. Mies ei voi saada sekä hyvää perhe-elämää että nousujohteista uraa. Se on sula mahdottomuus.

tai niitä on ihan liikaa...