Yksin asuvan edut ja elämisen mukavuudet vrt. parisuhteessa elävän ihmisen....?

No saa olla ihan minkälainen tahansa kun ei joudu ottamaan toista ihmistä huomioon. Tietysti jos on todella miellyttämishaluinen ihminen, on ikävää kun ei ole ketään jota hemmotella.

Yksin elävänä voi mennä ja tulla miten huvittaa. Siinäpä se etu on mun mielestä. Parisuhteessa jaetaan kulut puoliksi mikä on etu. Toisen tuki ja turva on kyllä ihana asia. Mun mielestä rakkaan ihmisen kanssa on paljon kivempi elää kuin yksin. Elämäni on mieheni kanssa paljon kivempaa kuin yksin.

Yksin elämisen hyviä puolia.

- saa katsoa *ornoa ja runkkailla vaikka keittiön pöydän ääressä aamupalaa syödessä

- saa vapaasti käydä *uorissa

- kukaan ei valita wc-pöntön kannesta

- saa juopotella koska haluaa

- ...

Kotona ei tarvitse miettiä häiritsenkö toista jos nyt kuuntelen tätä musiikkia tai herään keskellä yötä enkä saa enää unta. En ikinä haluaisi asua toisen ihmisen kanssa nykyisessä kaksiossani, ei olisi mitään yksityisyyttä tai rauhaa toisen ollessa kotona.

Yksin ei tarvitse odotella, milloin se toinen löytää jonkun paremman. Tai pettää luottamuksesi, tai kohtelee muuten p*skasti.

Voi olla vuorotellen työtön jos on ostanut asunnon alle 50k

Vierailija kirjoitti:

Kotona ei tarvitse miettiä häiritsenkö toista jos nyt kuuntelen tätä musiikkia tai herään keskellä yötä enkä saa enää unta. En ikinä haluaisi asua toisen ihmisen kanssa nykyisessä kaksiossani, ei olisi mitään yksityisyyttä tai rauhaa toisen ollessa kotona.

No miesystäväni ei ainakaan miettinyt häiritseekö minua hänen yölliset heräämisensä ja tv:n huudattamiset. Minun musiikin soittamiseni kyllä häiritsi. Sanoisin kuitenkin että suurin etu on, ettei tarvitse pelätä väkivaltaa.

Yksin voi röyhtäillä ruokapöydässä ja piereskellä silloin kuin huvittaa.

Pakko myöntää, ikävä jäkätystä kun juon.

Vierailija kirjoitti:

Yksin voi röyhtäillä ruokapöydässä ja piereskellä silloin kuin huvittaa.

Voi kaapata pierun nyrkkiin ja viedä sen nenälle, ilman että joku ihmettelee miksi.

Yksin voi olla miten huvittaa, mennä miten huvittaa tai olla menemättä. Saa nukkua minne vaan ja koska vaan. Saa syödä mitä haluaa ja juodakin. Voi valvoa silloin kun haluaa.  Voi pukeutua miten haluaa ja siis on vapaa. Parisuhteen hyvä puoli on se, että kumppani vahtii kamoja silloin kun on ise matkoilla. Joo siinä se olikin.

Tykkään asua yksin, kun ei tarvitse siivota miehen sotkuja. Voin tehdä juuri sitä ruokaa mistä tykkään, ei tarvitse toista jatkuvasti miettiä.

Hiljaisuus, kun akka ei ole nalkuttamassa. :)

Olen asunut vissin 24 v,yksin. Kuulen aina helppoahan kun asut yksin. Miksi et tee sitä tätä,tai osta sitä sun tätä.Siinäpä se! Yksin asuva maksaa kaikesta yksin.Oli opiskelija työssä käyvä tai työstä eläke! Mikä unohtuu näiltä joilla aikuiset aikamiespojat asu kotona nurkissa ,tai puoliso.Kaikki he jakavat menot kuitenkin,vaikka olisivat pieni tuloisia. On siis rahaa enemmän kuin yksineläjällä.Halitsen rahan käytön pärjään !Mutta en osta sitä tätä ja en mene sinne tänne lomalle ym.Koska ei rahaa.Harkitsen tarkaan myös kuljenko jalan vai ostanko metro lipun. Kyllä tässä hyvä on olla. Tietysti jos kipeä,ei voi kellekään valitaa. Kun ei omista autoa ei ajokortia,joissan tapuksessa se on harmi. Esimerkiksi haudalle meno, joidenkin hautajaiset matkan takana ja kyytiä ei tarjota vaikka sinne lähes vierestä sukua menisi autolla ja autossa tilaa!,Jää välin. Hyvää tietytsti ei läheisriippuvutta, itsestä vastaa ei muista!Ei tarvitse kysy lupaa keneltäkään mistään kun yksin asuu ja minulla ei sen takia ole kotiin tuloaikoja.sille jota hatuta tekstin virheet.Pyydän anteeksi luki häiriöni. Tukea siihen ei saanut kansakoulussa .

Vierailija kirjoitti:

Yksin voi olla miten huvittaa, mennä miten huvittaa tai olla menemättä. Saa nukkua minne vaan ja koska vaan. Saa syödä mitä haluaa ja juodakin. Voi valvoa silloin kun haluaa.  Voi pukeutua miten haluaa ja siis on vapaa. Parisuhteen hyvä puoli on se, että kumppani vahtii kamoja silloin kun on ise matkoilla. Joo siinä se olikin.

Minkälaisissa parisuhteissa ihmiset oikein on jos niissä ei saa syödä, juoda, pukeutua, nukkua tai valvoa miten haluaa?

tia.a69v. kirjoitti:

Olen asunut vissin 24 v,yksin. Kuulen aina helppoahan kun asut yksin. Miksi et tee sitä tätä,tai osta sitä sun tätä.Siinäpä se! Yksin asuva maksaa kaikesta yksin.Oli opiskelija työssä käyvä tai työstä eläke! Mikä unohtuu näiltä joilla aikuiset aikamiespojat asu kotona nurkissa ,tai puoliso.Kaikki he jakavat menot kuitenkin,vaikka olisivat pieni tuloisia. On siis rahaa enemmän kuin yksineläjällä.Halitsen rahan käytön pärjään !Mutta en osta sitä tätä ja en mene sinne tänne lomalle ym.Koska ei rahaa.Harkitsen tarkaan myös kuljenko jalan vai ostanko metro lipun. Kyllä tässä hyvä on olla. Tietysti jos kipeä,ei voi kellekään valitaa. Kun ei omista autoa ei ajokortia,joissan tapuksessa se on harmi. Esimerkiksi haudalle meno, joidenkin hautajaiset matkan takana ja kyytiä ei tarjota vaikka sinne lähes vierestä sukua menisi autolla ja autossa tilaa!,Jää välin. Hyvää tietytsti ei läheisriippuvutta, itsestä vastaa ei muista!Ei tarvitse kysy lupaa keneltäkään mistään kun yksin asuu ja minulla ei sen takia ole kotiin tuloaikoja.sille jota hatuta tekstin virheet.Pyydän anteeksi luki häiriöni. Tukea siihen ei saanut kansakoulussa .

Sinä pärjäät! Älä otakaan siihen ketään miestä.

Varsinkin sellaiset, joilla ei ole koskaan ollut vaimoa, lapsia eikä lemmikeitä, eivät osaa edes hahmottaa, millaista on kantaa vastuu 24/7 jostakin.

Yksin asuvana ei tarvitse riidellä asuinkumppaninsa kanssa.  Ei tarvitse jäkättää toiselle ja ohjeistaa milloin mistäkin asiasta.  Voinen kertoa, että mitkään vuosimäärät eivät riitä joidenkin tiettyjen juttujen opettamiseen jossakin kodin piiriin kuuluvassa asiassa, jota on yrittänyt ohjeistaa puolisolleen, jonka puoliskosi tekee aina vaan niin kuin on aina tehnyt eli päin hel...iä!!!!

Nukkuminen yksin on omalla tavallaan ihanaa verrattuna parivuoteessa toisen kanssa, joka voi olla välillä tuskallista, kun toinen kuorsaa kuin sika pahnoillaan.  Yksin asuva saa levittäytyä sänkyynsä mihin asentoon vaan, ja eikä tarvitse kesken unien joskus herätä täydestä unestasi, kun kumppanisi unissaan on pöllinyt osaa peitostasi itselleen.  Eikä tarvitse haistella toisen suun valkosipulihöyryjen hajua tai pahimmillaan ientulehdusen aiheuttamia hajuja tms. ihmisen eriteiden hajuja. Oma pieruhan ei tietenkään haise millekkään.  No, tietysti voisi hankkia erilliset vuoteet kummallekin, ja jos on huoneita, niin jopa eri huoneeseen. Mutta jotenkin se parivuode on jonkinlainen parisuhteen symboli, että menisi mukamas niinkuin hyvin parisuhteessa, mutta välttämättähän niin asian laita ei kaikilla ole.

Telkkarista voit katsella ihan mitä kanavaa ohjelminensa milloin tahansa ja ei ole toista vieressä vänkäämässä omalle mielitietylle ohjelmakanavalle.   Tietysti tämän telkkariohjelmakiistan voi ratkaista hommaamalla toisenkin telkkarin.

Yksin asuessaan ei tarvitse sopia, milloin ylipäätänsä tehdään ja harrastetaan mitäkin.   Saa mennä ja tulla ylipäätänsä yksin vapaasti minne päin tahansa tai olla menemättä ja ei tarvitse kysellä toisen lähtöhaluistaan.  Mutta tottahan on, että esim. kävelylenkeillä tai jossakin puistossa kesällä retkeily on kivempaa kaksin kuin yksin.

Ruokaa voi ostaa ja syödä, mitä itse haluaa, eikä tarvitse ottaa huomioon kumppanin mielihaluja ja ruoka-aineallergioita yms., mikä liittyy ruoan valintoihin.

Yksin asuessaan saa nauttia hiljaisuudesta ympärillään silloin kun itse haluaa.  

Pyykätä ei tarvitse kaksinkertaista määrää, kuten parisuhteisten.   Sapuskaa ei tarvitse laittaa kuin itselleen.

Parisuhteessa tietysti voi kodin puuhia jakaa, mutta ei ne niin tasan mene kuitenkaan.  Teknistä taitoa vaativat kodin huoltohommelit eivät kaikilta yksin asuvilta onnistu, ja onhan parisuhteessa yleensä jomman kumman hallinnassa paremmin nekin. 

Parisuhteessa on tietysti etuna se, ettei jutustelukaveria tarvitse hakea muualta, ja huoliaan/murheitaan voi jakaa toinen toisilleen siinä missä ilon aiheitakin.   Sekstailu tietysti on kahdestaan mukavaa.  Elämisen kulujen ja rahankäyttö on tietysti yksi hyvä etu, kun elää parisuhteessa, jossa raha-asiat on hallinnassa molemmilla osapuolilla ylipäätänsä. 

Puolensa ja huolensa on kaikessa, asui sitten yksin tai kaksin.   Esim. sairastuessaan vaikkapa ihan akuuttiin flunssaan, niin onhan tietysti hyvä, että parisuhteessa saa sitä apua toiselta välittömästi kuin mitä yksin asuessaan.  Ja vakavamman sairauden kohdatessa parisuhteessa tuen saanti on omalla tavallaan se paras mahdollinen, mitä tulee henkisen tuen ja turvan saamiseksi, jos ja kun parisuhde on hyvä ja rakastava siltäkin osin. 

Jos tavarat on oudoissa paikoissa, tietää kuka on ne sinne laittanut

Olen sinkku ja olen aina sen jälkeen muutin opintojeni perässä pois lapsuuden kodistani asunut yksin, - Tai no pari ensimmäsitä opiskelu vuotta asuin solussa; ennestään minulle tuntemattomien kämppisten kanssa. Nyt olen noin 40 vuotias. Toisinaan tuntuu todella pahalta kun olen saanut kuulla, että suotta enää haaveilen tai unelmoin parisihteesta, koska kuulemma olen jo niin vanha ja itseriittoiseksi tullut, että en enää kykenisi olemaan parisuhteessa saati elämään kjokun kanssa yhdessä; joka on ainakin minusta eri asia kuin olla ja elää parisuhteessa. Ymmärrän toki, että jos lapsi(a) niin saattaa olla moneti kitkattominta  yrittää elää saman katon alla kuin eri osoitteissa. En minä tiedä mitä etua on elää näin yksin kun muusta ei ole kokemusta. Nalkuttamine vain itselle on vähän tylsää. Ja tai toisinaan lakanoita vaihtaessani eli keskimäärin kymmenen vuorokauden välein mielessä häivähtää, että olsi kiva, jos joku ottaisi kiinni lakanan toisest päästä, niin se olisi mhakavampaa ravistaa ja viikata kaappiin.

Tai kun teen ruokaa, niin olen havainnut, että kummasti sen syöminen maistuu usein paremmalta yhdessä jonkun toisen kanssa kuin yksin. Tai olisihan se kiva, jos voisi aamupala pöydässä, tai ilta uutisten yhteydessä kommentoida tai kuulla toisen sanovan uutisesta jotain.

Kummastunut olen hieman siitä, että kun elää ja on yksin, niin onneksi hyvin pieni joukko mutta kumminkin tunnistettava joukko läheisiä ihmisäni saattaa kummeksua tai aiankin esittää yllättynyttä kun toisinaan joudun vastaamaan ei heidän ehdotukseensa, joka koskee, mitä nyt milloinkin. Vaikka nyt tänään lankalauantaina, että ihemtteli eräskin, etä mikä minulla nyt muka on kun en voi lähteä hänen ja hänen lapsiensa kanssa kauppakeskukseen hakemaan hänen lapselle uusia kenkiä, kun talvikengät alkavat olla vähän kuumat ulkona....    

Toisinaan osa edellisistä on saattanut mennä omien lapsiensa tai kumppaninsa taakse; selittäessäämn ja kertoessaan omista valinnoistaan ja puuhistaan. Ymmärrän, Varmaan tekevät näin ihan huomaamattaankin tai sen kummemmin aattelematta, että käyttäsivät heitä (lapsiaan tai kumppaniaan) hyväksi mutta sinkkuna en voi tehdä samaa. 

Siis tiedättehän. Kysyt kaveriltasi, että voitaisiinko nähdä viikon päästä lauantaina aamupäivällä kun olen aikeissa ostaa uuden auton ja hän ymmärtää niistä paremmin kuin minä, joten jos vosii tulla katsomaan yhtä mahdollista kanssani.  Niin hän saattaa vastata, että ei käy kun kumppanilla on samaan aikaan joogatunti vanhemmalla lapsella (15) on tuolloin jalkapallo treent ja nuoremmalla 13)  on tulossa illalla kaveri heille yökylää,  niin ei näin ollen sovi. - - - No ei siinä sitten mitään mukavaa lauantaista teille nyt sitten yhdessä ja erikseen.  Jätän kertomatta En kyllä saanut käsitystä, että mitä kaverini sinä  teet tuolloin esittämänäni ajankohtana tai eivätkä lapset pärjäisi jo itsekseenkin hetken max muutaman tunnin ajan mutta varmaan jotain erityisen merkittävää olet aikeissa, mutta eipä sillä väljä. En minäkään maininnut, että samaisena lauantaina aattelin myös imuroida ja silittää pyykkiä. Mutta tuskin se häntä tai ketään muutakaan erityisemmin kiinnostaa.  

M 40+

up