Onko itkuherkkyys romahtamisen merkki?
Lähipiirissä on hirvittävän vaikeaa ja olen läheisriippuvaisena niistä asioista kuormittunut. Nyt on alkanut tulla olo ettäpillahtelen itkuun tuosta vaan. Ahdistus ja tosiaan tuo itkuherkkyys. En edes tiedä mistä hakisin apua.
Kommentit (14)
Suosittelen siis hakeutumaan lääkäriin ja lepäämään jo ihan omatoimisestikin.
Mene ihan terveyskeskukseen ja kerro mikä mieltä painaa. Lääkäri ehkä ohjaa sinut keskustelemaan vaikka psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Muutama keskutelukerta voi jo helpottaa.
Ei ole, jotkut ovat sellaisia luonteeltaan, jos normaalisti ei ole herkkä, niin silloin sellainen on merkki jostain, itsellään raskaus on aiheuttanut sellaista...
Ei. Jotkut itkevät nuorena usein. Riippuu kai muista tunteista.
Onhan se jos et ennen ole itkuherkkä ollut. Nyt vain hoitajien lakko vaikeuttaa hoitoon pääsyä.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Jotkut itkevät nuorena usein. Riippuu kai muista tunteista.
Kiitos.
T. Nuori 46v.
Helpottaa valitettavasti vasta kun ongelmat poistuu ja ilo ja nauru tulee tilalle.
💜
Olen pitkään sanonut, etten jaksa tilannetta. Silti vain uusi päivä koittaa eikä pääse eroon tilanteesta. Tämä itkuun pillahtaminen on nyt eka fyysinen merkki. Olen aika herkkä mutta on ollut vuosia, ettei itku ole tullut. Pelkään huomista kehityskeskusteluakin, että alan itkeä. Ap
Ei ihmisellä aina ole samanlainen mielentila. Minua alkaa joskus itkettää kun näen söpöjä eläimiä, mutta niin ei todellakaan käy joka kerta.
Itku on myös merkki siitä, että tilanne alkaa parantumaan päin. Jos kova stressi, vuosia kestänyt ahdistus ja aina vaan pistellyt menemään niin itku purkaa ihmisen pahaa oloa ja alkaa parantuminen. Itku todella puhdistaa sielua tällaisessa tapauksessa. Lapsen itku on eri asia, kuten pelko itkukin.
Vierailija kirjoitti:
Olen pitkään sanonut, etten jaksa tilannetta. Silti vain uusi päivä koittaa eikä pääse eroon tilanteesta. Tämä itkuun pillahtaminen on nyt eka fyysinen merkki. Olen aika herkkä mutta on ollut vuosia, ettei itku ole tullut. Pelkään huomista kehityskeskusteluakin, että alan itkeä. Ap
Mulla samat fiilikset. Elämäni on ollut viimeiset pari vuotta ihan älyttömän kuormittavaa ja nyt alkaa tulla raja vastaan. Itku tulee milloin vain ja ihme särkyjä alkanut ilmaantumaan milloin mihinkin. Pelottaa, että mielenterveyteni ei kohta enää kestä tätä.
Ei näihin muu auta kuin miettiä mikä sen pahan olon saa aikaan ja tehdä sille sitten mitä tehtävissä on. Omalla kohdallani suurin pahan olon aiheuttaja on mieheni joka tekee erostamme niin vaikeaa kuin suinkin pystyy ja mä olen tällä hetkellä kyllä jo niin lannistunut, että tehkööt miten huvittaa kunhan jättää mut rauhaan mahdollisimman nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Itku on myös merkki siitä, että tilanne alkaa parantumaan päin. Jos kova stressi, vuosia kestänyt ahdistus ja aina vaan pistellyt menemään niin itku purkaa ihmisen pahaa oloa ja alkaa parantuminen. Itku todella puhdistaa sielua tällaisessa tapauksessa. Lapsen itku on eri asia, kuten pelko itkukin.
Tämä on ihan totta! Kun vihdoin se itku tulee, niin kannattaa antaa tulla vain ja rypeä siinä olossa sen aikaa kun se kestää. Jos aina vaan pyrkii työntämään sen olon pois niin olo vain pahenee. Itku auttaa ja sen jälkeen on jo ihan eri fiilis.
Itkuhan puhdistaa ja vapautta. Hienoa jos kykenee itkemään! On tieteellisesti tutkittua että itku vapauttaa oksitosiinia ja endogeenisia opioideja, jotka tunnetaan myös endorfiineina. Nämä hyvän olon kemikaalit rauhoittavat ja helpottavat sekä fyysistä että emotionaalista kipua.
On merkki, mutta jos yhtään lohduttaa, niin romahdukseen voi silti mennä vielä monta vuotta. Toisaalta, jos nyt teet muutoksia, pääset ehkä helpommalla kuin täysin uupuneena.