Miksei vaan paineta rahaa niin että kaikille voisi maksaa 5 tonnia/kk?
Jenkeissähän keskivertoperhe sai 30 tonnia tukia koronan aikana eikä mitään tapahtunut. Lisäksi opintolainoja ei tarvinnut lyhentää.
Kommentit (30)
Ei sitä tarvitse edes painaa. Lisää vain luvun 5000€ jokaisen henkilön tilin saldolle.
Raha on vain numeroita tietokoneella, äkkiähän niitä saa lisää.
Sosiaalityöntekijät saa jo nyt tuon
https://www.talentia.fi/tyoelamainfo/palkkaus/palkkasuositukset/
Esihenkilöasemassa oleva johtavan tai vastaavan sosiaalityöntekijän tai johtavan kuraattorin palkka: 5000 € / kk
Oletko kuullut hyperinflaatiosta? Mitä tekee 5000€:n kuukausituloilla jos ruokaan ja energiaan menee 10000€ kuukaudessa
Rahalla kyllä ei tehdä yhtään mitään. Pitää vain saada ihmiset työskentelemään ja tuottamaan asioita, jotka sitten antavat sinulle tarpeen vaatiessa.
Jos jotain valuuttaa tässä maailmassa käytetään niin se on maapallon luonnonvaroja. Maapallo ei vaadi niistä mitään tai estä käyttämästä. Kassa ei kuitenkaan ole loputon ja kun vastapaino kevenee liikaa, alkaa tapahtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityöntekijät saa jo nyt tuon
https://www.talentia.fi/tyoelamainfo/palkkaus/palkkasuositukset/
Esihenkilöasemassa oleva johtavan tai vastaavan sosiaalityöntekijän tai johtavan kuraattorin palkka: 5000 € / kk
Sosiaalijohtajan palkka on usein 15000 kuussa
Sosiaalijohtajien palkka on kova
Vierailija kirjoitti:
Rahalla kyllä ei tehdä yhtään mitään. Pitää vain saada ihmiset työskentelemään ja tuottamaan asioita, jotka sitten antavat sinulle tarpeen vaatiessa.
Jos jotain valuuttaa tässä maailmassa käytetään niin se on maapallon luonnonvaroja. Maapallo ei vaadi niistä mitään tai estä käyttämästä. Kassa ei kuitenkaan ole loputon ja kun vastapaino kevenee liikaa, alkaa tapahtumaan.
Viisas ihmisapina menee kouluun ja juhlii näitä titteleitä kuten dosentti, tohtori etsetera etsetera. Narratiivissa työttömät on loisia ja rikkaruohoja.
Nämä koulutetut ahkerat taas hyviä kunnon kansalaisia.
Sitten nämä dosentit ja tohtorit kehittelee mikromuoveja, fossiilisia polttoaineita, lopullisia ratkaisuja, gmpiikkejä, vetyaseita sun muuta kvanttitekoälyä, joka ylittää ihmisälyn.
Ja hupsista, tuleekin ilmastonmuutosta, joukkosukupuuttoa ja kolmatta maailmansotaa, apokalypsiä.
Miten tässä nyt näin?
Ihmisten typeryys on myös syynä rahan arvon heikkenemiseen.
Esim. työtön voi olla hintatietoinen pakon sanelemana.
Työtön saa sitten duunin ja palkkaa. Mitäpä tämä sankari tekee? No, ajattelee, että nyt on rahaa enemmän niin enpä jaksa tarjouksia tai hintoja yleensä katsella niin tarkkaa. Maksaa suosiolla korkeamman hinnan. Kauppa huomaa, että täähän menee kaupaksi ihan normaalihinnalla ja se on sitten se uusi pohjahinta.
Jos haluatte taistella inflaatiota vastaan, teidän pitää olla vaativia ja tarkkoja hintojen suhteen.
Suosittelen sellaiselle joka tällaista pohtii luettavaksi hänelle sopivan oppimateriaalin aiheesta, eli Carl Barksin Aku Ankka- tarinan ”Kun taivaalta satoi rahaa”. Se selittää mitä yhteiskunnassa tapahtuu, jos noin tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Tämä toimi hyvin Zimbabwessakin.
Maailmassa missä tekoäly on kehittyneempi kuin Zimbabwessa tuolloin, on tilanne aivan eri.
Kaikki voidaan automatisoida ja tekoäly tekee työt.
Näin voidaan jo suurimmaksi osaksi tehdä nyt.
Tästä seuraa tietysti apokalypsimäinen ketjureaktio kun algoritmit ei erota inhimillisiä tarpeita robotoiduista tuotantoraloudellisista luvuista.
Kyseisen rahan arvo tippuu jokakerta kun painatat setelin.
Ei riitä. Minä haluan tuon lisäksi 1500 e+ 3.6% vuosikorotukset, ja tavanomaiset indeksit seuraavan 50 vuoden ajan. Terv. Hoitaja
Tätähän kokeiltiin myös Saksassa:
1900-luvulla hyperinflaatiosta kärsi Saksa vuonna 1923. Saksassa hinnat kohosivat heinäkuun 1923 – 20. marraskuuta 1923 välisenä aikana 854 000 000 000 prosenttia. Saksan keskuspankin pääjohtajan Rudolf Havensteinin mielestä hinnat nousivat, koska rahaa ei ollut tarpeeksi liikkeellä. Raha menetti niin nopeasti arvonsa, että palkat maksettiin jopa kolmesti päivässä. Saksassa toteutettiin 1. joulukuuta 1923 valuuttauudistus, jossa biljoonalla (1 000 000 000 000) vanhalla markalla sai yhden uuden Rentenmarkin (vaihtosuhde 1012).
Hyperinflaatioksi nimitetään tilannetta, jossa inflaatio nousee hillittömän korkeaksi. Määritelmä ei ole tarkka: kun Venäjällä oli 1990-luvulla Neuvostoliiton hajottua 40 prosentin kuukausittainen inflaatio (5 700 % vuodessa), taloustieteilijät olivat eri mieltä siitä, onko kyseessä hyperinflaatio vai ei. Perussa Alan Garcían ensimmäisellä kaudella (1985–1990) inflaatio oli tuhansia prosentteja vuodessa ja maan valuutta vaihdettiin kahteen kertaan.
Vierailija kirjoitti:
Tämä toimi hyvin Zimbabwessakin.
On ainakin vessapaperia ja sytykkeitä nuotioon.
Jossain tilanteissa keskuspankkirahaa voi jakaakin ilman että inflaatio nousee liikaa, esim. rahaa ei ole suhdanteen takia tarpeeksi liikkeellä. Mutta sellaisessa tilanteessa jossa tuotantokapasiteettia tuhoutuu sodassa, niinkuin Saksassa niin hyperinflaation riski on olemassa.
Muutama vuosi sitten helikopterirahaa olisi voinut jakaa Suomessakin koulutusleikkausten ja kikyilyn sijasta, jos olisi ollut oma valuutta, mutta tällä hetkellä se olisi huono idea.
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä on vitsi niin en oikein keksi miten se voisi naurattaa ketään.
Jos olet vakavissasi niin sitä miettii mihin koulutukseen käytetyt varat oikein kuluu, ja pitäisikö opettajille maksaa tulospohjaisesti
Koska trollaat niin mietin lähinnä miksi, ja voisiko ajan käyttää mitenkään fiksummin? Auta vaikka äitiä tiskaamisessa.
Eri, mutta USA:ssa todellakin maksettiin koronan aikana parhaillaan 2800 dollaria kuussa työttömyyskorvauksia. Se johti tietenkin siihen ettei kukaan lähtenyt enää pienipalkkaisiin töihin ja useat eivät viitsineet edes normaalipalkkaisiin hommiin. Tähän kun yhdistää sen häätökiellon niin suuri osa lopetti vuokranmaksun samalla, elivät kissanpäiviä pari vuotta. Tuossa meni talous aika sekaisin, tuli tuotanto-ongelmia jotka näkyvät vielä nytkin.
Jos tämä on vitsi niin en oikein keksi miten se voisi naurattaa ketään.
Jos olet vakavissasi niin sitä miettii mihin koulutukseen käytetyt varat oikein kuluu, ja pitäisikö opettajille maksaa tulospohjaisesti
Koska trollaat niin mietin lähinnä miksi, ja voisiko ajan käyttää mitenkään fiksummin? Auta vaikka äitiä tiskaamisessa.