Onko oikein pakottaa lapset rippileirille?

Minut aikoinaan pakotettiin. En todellakaan halunnut mennä.

Aikuisena erosin kirkosta.

Onpa typerä kysymys. Lapsesi ovat muodostaneet oman kantansa ja heillä tuntuu olevaan siihen perusteet. Sinun perustelusi sen sijaan on "kun muutkin tekee niin". Ottaako noin koville myöntää, että lapsesi ovat fiksumpia kuin itse..

mutta rippikouluun saattaisin pakottaa, en tiedä. Rippileiri on niin perseestä, jos sinne ei vapaaehtoisesti mene.

uskonnollinen kasvatus on muuten hoidettu? Ajattelin vain, että tuossa iässä on aika vaikeaa enää alkaa kasvattaa lasta kristityksi, jos siihen asti perhe on ollut käytännössä uskonnoton.

meidän perhe on ollut aika uskonnollinen, tälläinen peruskasvatus.

Käydään vanhempien lasten kanssa kirkossa ja on ollut kirkollisia toimituksia muutenkin paljon. (hautajaiset, häät, kasteet yms.)



Kyllä noilla kavereita riittää, joten en usko et kiusaamisesta tai mistään muustakaan johtuis toi haluttomuus mennä leirille..



Nää nuorimmat on muutenkin ollu vähän kapinallisempia kuin vanhemmat lapset, kaippa se on tää nykynuoruus heheh



Rippikoulua voisin kyllä tarjota ihan vaihtoehdoksi

Sullahan ei tunnu olevan edes mitään syytä käytöksellesi? "Pitäähän nyt rippikoulu käydä" - miksi pitää?? Ai kun kaikki muutkin niin tekevät - aika naurettavaa puhetta aikuiselta..

mut mites sit vanhempana hoidettais nää toimitukset?

ajattelin vaan, että ois kyllä lapsillakin sitten aikanaan helpompaa jos nyt vaan menisivät kiltisti rippikouluun

Jos 15-vuotias kokee, ettei uskonto ole hänen juttunsa eikä hän halua rippileirille, mitä ihmettä hän muka voisi saada siitä irti?

Rippikoulun voi käydä aikuisiällä, jos kokee uskonnollisen herätyksen. Pakottamalla saat aikaan vain sen, että jutusta tulee oikeasti pakkopullaa ja kumpikin eroaa kirkosta sinä päivänä, kun täyttää 18.

Jos haluat ne kesällä leirille koska sellainen nyt on 15-kesäisenä tapana ja muidenkin lapset menevät, pistä ne vaikka prometheus-leirille.

Minä juoksen hautajaisissa, häissä, ristiäisissä harva se viikko, johtuen suuresta suvusta ja isosta tuttavapiiristä, mutta piinkova ateisti olen silti. Kirkoissakin käyn taatusti useammin kuin keskiverto luterilainen, mutta historiallisista ja arkkitehtuurisista syistä.

lapseni eivät tietääkseni ole ateisteja

mut mites sit vanhempana hoidettais nää toimitukset?

ajattelin vaan, että ois kyllä lapsillakin sitten aikanaan helpompaa jos nyt vaan menisivät kiltisti rippikouluun

Hyvää osviittaa saa vaikkapa ajattelemalla ihmisten koluliikunta- tai ruokatraumoja. Kun lapsena/nuorena on pakotettu, aikuisena ei mene lähimaillekaan ihan vaan piruuttaan.

Se, että aikuisena olisi helpompaa kun edellyttää sitä, että lapset haluvat aikuisena kuulua kirkkoon.

Mitä sä puhut? Miten niin helpompaa tulevaisuudessa?

Ei se ole vanhempien päätös.



T. rippikoulun (konfirmaation) valinnut, ei kirkkoon kuulunut.

lapseni eivät tietääkseni ole ateisteja

Evankelisluterilaista instituutiota tukevan ja ateistin välillä on aika määrä ajatuksia.

Siinä nähdään, miten pakottaminen saa aikaan kokonaisen kielen "vihaamisen" hyvin laajalla rintamalla.

helpompaa siinä mielessä, ettei tarvitse miettiä miten kaikki toimitukset hoidetaan kun ei ole rippikoulua käynyt

meidän perhe on ollut aika uskonnollinen, tälläinen peruskasvatus. Käydään vanhempien lasten kanssa kirkossa ja on ollut kirkollisia toimituksia muutenkin paljon. (hautajaiset, häät, kasteet yms.) Kyllä noilla kavereita riittää, joten en usko et kiusaamisesta tai mistään muustakaan johtuis toi haluttomuus mennä leirille.. Nää nuorimmat on muutenkin ollu vähän kapinallisempia kuin vanhemmat lapset, kaippa se on tää nykynuoruus heheh Rippikoulua voisin kyllä tarjota ihan vaihtoehdoksi

pakollisissa häissä ja hautajaisissa käyminen ei välitä teidän vanhempien vakaumusta lapsille.

Evankelisluterilaista instituutiota tukevan ja ateistin välillä on aika määrä ajatuksia.

mitä tarkoitat?

Mun vanhemmat eivät antaneet lupaa erota kirkosta kun olin 15-vuotias. Kävin pitkin hampain rippikoulun, vihaten joka sekuntia ja kun täytin 18, olin kirkkoherranviraston oven takana jonottamassa, että pääsen eroamaan heti kun on mahdollista.

Perheemme turvaa Jumalaan, jos sitä ihmettelet.. Puhtain sydämin ja pelkäämättä.



Rukoilemme