Mikä biisi on aiheuttanut teissä viimeksi voimakkaan tunnereaktion?
Itselleni kävi yllättäen niin, että pysähdyin kuuntelemaan Daughterin Smother -kappaleen sanoja ja täysin odottamatta kappaleen viimeiset rivit saivat minussa aikaan yllättävän tarpeen itkeä. Jos olisin silloin ollut jossain rauhallisessa paikassa, muualla kuin keskellä katua, ihmisten ilmoilla, olisin varmasti purskahtanut itkuun.
Kuunnelkaa itse kappaleen lopussa (n. 3 min kohdalla) tulevat sanat yhdistettynä surulliseen musiikkiin.
”I sometimes wish I'd stayed inside
My mother
Never to come out”
Mikä kappale teissä on viimeksi herättänyt voimakkaan tunnereaktion?
Kommentit (27)
Mä en pysty enää kuuntelemaan ollenkaan Foo Fightersia kun Hawkinsin kuolema osui niin sydämeen.
The Rasmus feat. Anette Olzon -
October & april
Apocalyptica feat. Lauri Ylönen ja Ville Valo -
Bittersweet
Noista mä sain kunnon nostalgia fiilikset.
Sitten parademics -youtube kanavalta The Lord Of The Rings | Epic Orchestral Cover -video sai niin wow elämyksen.
Nämä ovat voimakkaimpia tuntemuksia herättäneet viime aikoina.
Billy Joel - Piano man
Sen takia tämä, kun siitä on pitkä aika, kun viimeksi olen kuullut tämän kappaleen.
En voi linkata sitä tänne kun kanava on estetty näkymästä täällä.
Viime keväänä, kun tämä Yonan levy ilmestyi ja tää levyn ensimmäinen biisi iski lujaa:
Viimeksi taisi olla tämä
Tom Odell - Heal
Pojalle 7kk yritän välillä laulaa Suojelusenkeli (maan korvessa kulkevi) mutta en pääse kovin pitkälle itkemättä. Sitten pitää vaihtaa Hämä-hämähäkkiin.
Chopinin Vallankumousetydi. Tuntuu sopivan hyvin myös sodan aikaan.
Jezebel. Sitä tyhjyyttä on vaikea pukea sanoiksi.
Nää on kiinnostavia, haluan kuulla lisää!
Näinä aikona ei kestä kuunnella surullisia eikä iloisia voi kuunnella kun toisilla elämä murenemassa .
Tämä kappale ei ole viimeisin joka on aiheuttanut yllättävän tunnereaktion, vaan tapauksesta on jo muutama vuosi aikaa.
Olin autossa parin muun ihmisen kanssa (eli en kehdannut ruveta itkemään), kun radiosta tuli Paula Vesalan versio vanhasta Paula Koivuniemen kappaleesta "Sua vasten aina painautuisin". Yhtäkkiä tajusin, että se kertoo salatusta, esim. aviorikollisesta suhteesta.
"On tie
Pois taas vain vie"
---
"Kai näin sua vasten aina painautuisin
Jos vain oisit aina rinnallain"
Tie ei ole rakastavaisten yhteinen, vaan vie aina vain pois.
Yllättävä tunnereaktioni oli sikäli, että laulu, tai tulkintani siitä, ei ole minulle mitenkään henkilökohtainen.
Vesalan versiossa hiljainen tausta toi esiin sanojen surullisuuden. Muistan Koivuniemen alkuperäiskappaleen lapsuudestani, ja siinä sanoma hukkui iskelmäjumputukseen.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Tämä biisi ja laitoin koko leffan avauksen. Siinä on sanomaa.
Madonnan You'll see, mutta se taisi johtua tästä maailman tilanteesta.
Sibeliuksen Finlandia. Kylmät väreet nousi jaloista ylös.