Miksi herätän lähes aina negatiivisia mielleyhtymiä ihmisissä?
Minua luullaan monesti töihin liittyvissä yhteyksissä tyhmäksi ja koulutuksiani huijauksiksi (varsinkin miespuoliset pitävät yksinkertaisena bimbona). Jos sanon sivistyssanan, siitä naureskellaan. Naapurini joskus luulivat minua narkomaaniksi ja/tai alkoholistiksi. Minuun suhtaudutaan yleensä vältellen ja ihmiset karsovat säälien nenänvarttaan pitkin.
Olen kuitenkin aina ollut päihteetön ja olen oikeasti menestynyt opinnoissani. Puhun ihan sivistyneesti, en kiroile ja koetan pysytellä taka-alalla ja olla mahdollisimman huomaamaton ja hiljainen. Mikä minussa herättää niin negatiivisia mielleyhtymiä? Haluaisin tietää, mikä minussa on vikana ja mitä voisin tehdä asioiden korjaamiseksi?
Kommentit (17)
Ehkä sinusta paistaa epävarmuus tai yrität liikaa? Jos ihmiset suhtautuvat sinuun negatiivisesti ja vähättelevästi niin ehkä annat itsestäsi jotenkin ärsyttävän tai ylimielisen kuvan.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö
Tämä on totta. Esim. kuulin, kun ex-appeni luonnehti minua "bimboksi" ensimmäisen tapaamisemme perusteella. Olin hymyilevä, hyvin kohtelias ja aika hiljainen, mutta jotain kommentoin varovaisesti keskusteluihin. Mulla oli omasta mielestäni ihan normaalit vaatteet, tosin ehkä ihonmyötäiset, mutta paidassa oli hihat käsivarren puoliväliin ja jalassa pitkälahkeiset housut. Meikkiä oli hillitysti ja olen hoikka. En tosin ole mitenkään "maanläheinen", avoin tai puhelias, jolloin antaisin luotettavan ja kunnollisen "rehdin" vaikutelman sitä kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö
Tämä on totta. Esim. kuulin, kun ex-appeni luonnehti minua "bimboksi" ensimmäisen tapaamisemme perusteella. Olin hymyilevä, hyvin kohtelias ja aika hiljainen, mutta jotain kommentoin varovaisesti keskusteluihin. Mulla oli omasta mielestäni ihan normaalit vaatteet, tosin ehkä ihonmyötäiset, mutta paidassa oli hihat käsivarren puoliväliin ja jalassa pitkälahkeiset housut. Meikkiä oli hillitysti ja olen hoikka. En tosin ole mitenkään "maanläheinen", avoin tai puhelias, jolloin antaisin luotettavan ja kunnollisen "rehdin" vaikutelman sitä kautta.
Soita ex-apelle ja kysy, mistä me tuollaisia tiedettäisiin.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sinusta paistaa epävarmuus tai yrität liikaa? Jos ihmiset suhtautuvat sinuun negatiivisesti ja vähättelevästi niin ehkä annat itsestäsi jotenkin ärsyttävän tai ylimielisen kuvan.
Olen todella epävarma ja ujo kyllä, melkeinpä neuroottisen rajalla muodollisuudessani ja kohteliaisuudessani. Vaikutan ikäistäni nuoremmalta ja vähän pikkutyttömäiseltä.
Voi minusta tulla ärsyttäväkin vaikutelma, mutta kiinnostaisi silti se, mikä tekee ujosta ja jopa hieman neuroottisen oloisesta tyhmän/yksinkertaisen tai sitten narkkarivaikutelman. En miellä itseni tyyppisiä lainkaan tyhmiksi tai narkkareiksi, vaan tiedän sen ujouden ja epävarmuuden kirot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö
Tämä on totta. Esim. kuulin, kun ex-appeni luonnehti minua "bimboksi" ensimmäisen tapaamisemme perusteella. Olin hymyilevä, hyvin kohtelias ja aika hiljainen, mutta jotain kommentoin varovaisesti keskusteluihin. Mulla oli omasta mielestäni ihan normaalit vaatteet, tosin ehkä ihonmyötäiset, mutta paidassa oli hihat käsivarren puoliväliin ja jalassa pitkälahkeiset housut. Meikkiä oli hillitysti ja olen hoikka. En tosin ole mitenkään "maanläheinen", avoin tai puhelias, jolloin antaisin luotettavan ja kunnollisen "rehdin" vaikutelman sitä kautta.
Soita ex-apelle ja kysy, mistä me tuollaisia tiedettäisiin.
Koetin exäni kautta kysyäkin, mutta ex-appi ja ex-anoppi kiistivät koko asian ihan täysin.
Meikkaatko vahvasti, onko ulkonäkösi bimbomainen?
Exän lapsuudenperhe sittemmin hyväksyi minut täysin, mutta ilmeisesti olisi pitänyt olla jotenkin juurevampi, vähän ronskimpi ja itsevarmempi. Mä olin sellainen hissukkamainen ja ujosti hymyilevä runotyttö eli monen mielestä päihdeongelmaisen ja matalaälyisen vaikutelman antava henkilö.
Miksi sinua vaivaa niin paljon mitä sinusta ajatellaan? Olet kuitenkin saanut töitä ja ollut parisuhteessa, ei sussa kovin suurta vikaa voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Meikkaatko vahvasti, onko ulkonäkösi bimbomainen?
En meikkaa vahvasti, vaan melkein huomaamattomasti. Ei ole irtoripsiä tai tekokynsiä, rintavakoa näytillä, lävistyksiä, tatskoja ym. Mutta ehkä vaatteeni olivat liian ihonmyötäiset silti, kun en tajunnut, että olisi pitänyt pukeutua vielä paljon peittävämmin vähäsen löysiin vaatteisiin. Ihoa ei näkynyt liikaa, mutta vartalon muodot erottuivat.
Ehkä ihmiset tulkitsevat väärin ruumiinkielesi ja tuon hiljaisuutesi?
Ihmisille tulee yleensä mieleen, että hiljainen jollain tavoin katsoo HEITÄ pitkin nenäänsä, tuomitsee tai on ylpeä yms. Suosittelisin rohkeasti olemaan oma itsesi, eikä niin että sinun tarvitsee jatkuvasti muuttaa käytöstäsi niin, että tulisit "hyväksytyksi". Yleensä käytöksen feikkaamisella ei saa aikaan mitään hyvää. Toki käytöstavat ja kohtelias saa olla, mutta sinulla ei omien sanojesi mukaan ole sitä ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinua vaivaa niin paljon mitä sinusta ajatellaan? Olet kuitenkin saanut töitä ja ollut parisuhteessa, ei sussa kovin suurta vikaa voi olla.
En tiedä. Harmittelen tuollaisia vuodesta toiseen ja pelkään aina sitä, ettei mua hyväksytä jossain tai että pidetään huonona jotenkin. Olenkin sitten melko yksinäinen osin siksikin, kun tunnen alemmuudentunnetta ihmisten parissa. Siitä tulee sellainen yksinäisyyden ja huonon itsetunnon kehä, joka ruokkii itse itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sinusta paistaa epävarmuus tai yrität liikaa? Jos ihmiset suhtautuvat sinuun negatiivisesti ja vähättelevästi niin ehkä annat itsestäsi jotenkin ärsyttävän tai ylimielisen kuvan.
Olen todella epävarma ja ujo kyllä, melkeinpä neuroottisen rajalla muodollisuudessani ja kohteliaisuudessani. Vaikutan ikäistäni nuoremmalta ja vähän pikkutyttömäiseltä.
Voi minusta tulla ärsyttäväkin vaikutelma, mutta kiinnostaisi silti se, mikä tekee ujosta ja jopa hieman neuroottisen oloisesta tyhmän/yksinkertaisen tai sitten narkkarivaikutelman. En miellä itseni tyyppisiä lainkaan tyhmiksi tai narkkareiksi, vaan tiedän sen ujouden ja epävarmuuden kirot.
No jos olet lähes neuroottisen epävarma ja ujo, niin moni voi ajatella että tuo ihminen ei käy ihan täysillä. Ehkä siitä juontaa tuo narkkariksi/alkoholistiksi/tyhmäksi epäily.
Itsekin olin ennen tosi ujo ja sosiaalisesti kömpelö. Moni piti minua varmasti vähän yksinkertaisenä kun jännityksen takia käyttäydyin omituisesti sosiaalisissa tilanteissa.
Pikkutyttömäisyys liitetään monesti bimboihin.
kestää aikansa, mutta kun alkaa ikää tulla yli viidenkympin niin viimeistään silloin tajuaa että hällä väliä mitä muut ajattelee, kunhan hoitaa oman hommansa kunnolla
helena lapinniemi
Meidän koulussa oli blondi bimbo jotka saavutti merkittäviä oppiarvoja parissakin yliopistossa ja yksi brunetti hupakko joka perusti yrityksen joka menestyi aika hyvin. Toisaalta, myös älykkö joka rupesi kirjanpitäjäksi.
Semmoista se on. Tämä on asia jossa mielelläni aina yllätyn: Tunnen myös karskin näköisen äijän joka soittaa työkseen viulua (ilmeisesti aika hyvin), tosin sen kädet ei ole ihan valtavan isot kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulussa oli blondi bimbo jotka saavutti merkittäviä oppiarvoja parissakin yliopistossa ja yksi brunetti hupakko joka perusti yrityksen joka menestyi aika hyvin. Toisaalta, myös älykkö joka rupesi kirjanpitäjäksi.
Semmoista se on. Tämä on asia jossa mielelläni aina yllätyn: Tunnen myös karskin näköisen äijän joka soittaa työkseen viulua (ilmeisesti aika hyvin), tosin sen kädet ei ole ihan valtavan isot kuitenkaan.
Kirjanpito vaatii hyvää älyä ja matematiikan taitoja ja jos on kiero luonteeltaan, kirjanpitäjä tekee kivan tilikin itselleen jos on tarpeeksi fiksu
helena lapinniemi
Tein muinoin mallin töitä opiskelun ohella, ulkomailla lähinnä, ja suoritin lopulta kaksi korkeakoulututkintoa.
Edelleen ihmiset takertuvat tuohon että olen ollut mallina, ja ylläni on mallikuvissa ja näytöksissä ollut pitkästä päällystakista uimapukuun, eli kysesssä ei alusasuja eikä alastomuutta. Kerran olin mallikisassa uimapuvussa ja cocktail-puvussa. Olen hyvässä ammatissa ja pätevä siinä, mutta bimbon leima on kulkenut mukanani pian 20 vuotta.
Huvittavaa sekin että kun meikkaan ja laitan hiukset ja kivat vaatteet, niin olen pinnallinen ja turhamainen.
Jos en meikkaa, ja pukeudun rennommin, monet katsoo että voi kauhea miten tuon näköinen on voinut joskus olla mallina.
Kukaan satunnainen vastaantulija ei todellakaan tunnista minua kuvista eli en ole ollut Suomessa julkkis tai mitään, vain suku ja sukuun tulleet, entinen lähipiiri, kaverit, koulukaverit ja osa saaneet jotain kautta selville, ja sitä kautta olen kuullut tuollaista itsestäni. Ehkä Suomessa on vielä se sota-aikojen mentaliteetti että meikkaaminen on turhaa ja että rumat ne vaatteilla koreilee, ja siksi on helppo leimata joku omien mielleyhtymiensä perusteella henkilön ulkonäköön liittyen. Se ei toimi täällä toisin päin, eli en minä kulje meikattuna ja laitettuna ihmettelemässä että miksi niin moni vastaantulija ei laita itseään ja että "antaapa se heistä epähygienisen, välinpitämättömän, ankean kuvan".
Höpö höpö