Isosiskoni on lapseton. Meillä on ikäeroa yli kymmenen vuotta. Tuo lapsettomuus on sellainen tabu että siitä ei sisko ole
koskaan avautunut. Emme mieheni kanssa siis tiedä onko itse valittu vai sellainen juttu etteivät voineet lapsia saada. No joka tapauksessa meidän lapset siis minun ja mieheni on olleet isosiskolla hoidossa, osaa kyllä hyvin hoitaa. Mutta siskolla on jotain ongelmia siis henkisiä kun miehensä on välillä puhelimessa sanonut että siskolla on nyt vaikeaa ja lapset eivät voi tulla hoitoon. Mies ei ole kuitenkaan kertonut sen tarkemmin että mistä vaimolla kenkä puristaa. Onko kellään kokemuksia vastaavasta tilanteesta?
Kommentit (31)
Lähtisin keskustelemaan iha siskon kanssa asiasta.
Vierailija kirjoitti:
No tuosta lapsettomuudesta. t.ap
Varmasti monellakin meistä on kokemusta lapsettomuudesta. Niin vapaaehtoisesta kuin ei-vapaaehtoisesta.
Itselläni ei ole kokemusta lapsettomuudesta, lapsia on tullut aina niin toivoessani. Mutta silti pystyn kuvittelemaan hyvin monta syytä, miksi siskosi ei välttämättä aina halua toimia lapsiesi hoitajana. Ehkä hänellä on töissä rankka vaihe meneillään, uniongelmia tai muuta. Kai hän saa jonkin vaivanpalkan lastenhoidosta?
pitäiskö miehen kertoa siskon ongelmista? ei, mikäli sisko on näin toivonut ja/tai mies ajattelee, että ei ole ok kertoa. ja joo-o, se voi olla oma valinta tai sitten he kärsii lapsettomuudesta.
mikä se ongelma siis tässä on?
Vierailija kirjoitti:
No tuosta lapsettomuudesta. t.ap
Niin, siis mitä siitä? Että miksi hän on lapseton? Kannattaisko keskustella sen siskon kanssa? Ei me täällä tiedetä.
Se ei vaan jaksa hoitaa niitä! Mies kertoo tekosyitä, ovat lähdössä yhdessä jonnekin, mutta eivät halua, että sinä ryhtyisit vaatimaan, että sinua pitää auttaa.
Anna heidän olla ja älä mieti heidän lapsettomuuttaan, se ei kuulu sinulle.
Olet hirveä sisko, pahansuopa juorukello. Oletko vähän kateellinen siskosi valinnoista ja soisit että hän on tahtomattaan lapseton?
Aloittajan ongelma on suurempi kuin siskon. Aloittaja ei osaa otsikoida tekstiään.
Oma syy lapsettomuuteen on selkeästi etten niitä halua. Miksi minun pitäisi kenenkään kanssa siitä puhua tai perustella syitä?
Vierailija kirjoitti:
Oma syy lapsettomuuteen on selkeästi etten niitä halua. Miksi minun pitäisi kenenkään kanssa siitä puhua tai perustella syitä?
Sinun pitää tyydyttää muiden uteliaisuuden halua. Aika itsekästä olla puhumatta muille omasta elämästään ja sen valinnoista.
Vierailija kirjoitti:
Huono trolli
On, mutta ihmisten kiinnostus muiden lapsettomuutta kohtaan on ääretöntä.
Sano siskollesi, että olet vähän miettinyt että miten hän voi ja kysy onko hänellä jotain, josta haluaisi puhua. Voit myös sanoa, että huolestuit kun hänen miehensä sanoi hänellä olevan nyt rankkaa.
Ihan puhumalla ja tukea tarjoamalla ne asiat yleensä selviää. Olet vaan lempeä ja myötätuntoinen ja kiinnostunut siskosi voinnista, niin ehkä hän kertoo itse jos haluaa.
Kun minulta on kysytty miksei ole lapsia, koen asian loukkaavana. Jos haluaisin keskustella siitä, tekisin sen. Asia ei kuulu muille, enkä asiasta keskustele muiden kanssa.
Kunnioittakaa ihmisiä, silloin tiedotetaan, kun on tiedotettavaa.
Utelu on moukkamaista käytöstä ja asettaa toisen seinää vasten.
Keskittykää omiin asioihinne.
"siskolla on nyt vaikeaa ja lapset eivät voi tulla hoitoon"
Tämä voi tarkoittaa ihan mitä vain, mutta sinä oletat, että liittyy jotenkin lapsettomuuteen. Miksi oletat?
Minä voisin sanoa noin esim siksi, että olen kuormittunut töistä tai olen sairas, tai ihan vain siksi koska en halua hoitaa toisten lapsia juuri sillä hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Kun minulta on kysytty miksei ole lapsia, koen asian loukkaavana. Jos haluaisin keskustella siitä, tekisin sen. Asia ei kuulu muille, enkä asiasta keskustele muiden kanssa.
Kunnioittakaa ihmisiä, silloin tiedotetaan, kun on tiedotettavaa.
Utelu on moukkamaista käytöstä ja asettaa toisen seinää vasten.
Keskittykää omiin asioihinne.
Joo, ei toki kannata suoraan kysyä noin töksäyttämällä lapsiasiasta, mutta kyllä keskustelua kannattaisi tarjota. Usein voi olla, että ihminen kaipaisikin tukea ja haluaisi puhua jollekin, mutta kukaan ei kysy tai vaikuta kiinnostuneelta ja itsestä tuntuu vaikealta ottaa asia esiin. Eihän sitä tarvitse sanoa mitään lapsista, vaan kysyy tosiaan vaan että miten toinen voi ja sanoa että jos haluaa puhua jostain niin mielellään kuuntelee ja juttelee.
Ei se ole mikään ongelma, jos ei halua lapsia.
Voisi varmaan ollakin kokemuksia, jos ensin selittäisit että mistä tilanteesta.