Lue keskustelun säännöt.
Missä kunnossa kotisi on?
01.03.2010 |
Mulla ihan hirveästi ihmeellistä kamaa joka paikassa, lattia täynnä muruja, pölyt pyyhkimättä, lastenhuoneet kaaoksessa, pyykkivuodet kodinhoitohuoneessa, lasten kenkiä ja toppavaatteita ja luistimia joka nurkka täynnä, kaikki surkeata ja rumaa. Itse makaan sohvalla enkä jaksa tarttua toimeen :( Miten hemmetti jotkut pystyy pitämään kaiken järjestyksessä ja kauniina ja puhtaana?
Kommentit (16)
siis joka päivä siivoan "yleisten sotkujen" lisäksi jotain muuta, kuten kylppärin, tai vaihdan lakanat tai silitän pyykit tai sulatan pakastimen... näin ei tule tarvetta "suursiivoukselle".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muu kämppä sitten vähän heikunkeikun
siivooja joka viikko. Se auttaa kummasti.
Mutta ei siivooja nyt tavaroita voi kerätä. Eli noihin ongelmiin minun ratkaisuni:
- ruoka syödään vain pöydässä. Pöydän alla ei mattoa. Ja ruokailun jälkeen pöydänalus harjataan rikkalapiolla. Aikaa menee 1 min.
- Lastenhuoneet siivottava useammin, ettei mene kaaokseen. Lapsille nalkutettava pienestä pitäen, että tavaroita ei levitellä.
- Pyykkiä pestään, kun kori on täynnä. Mitään ei silitetä, vaan samantien kaappiin. Ei mitään välivarastoja Pyykkikorin - pesukoneen - mahdollisen kuivurin - vaatekaapin välillä
- Kengille kenkäteline. Vaateille naulakoita riittävästi.
- Luistimet meillä säilytetään saunan lauteilla, poissa silmistä.
tein just suursiivouksen viime perjantaina, mutta tavaraa on hujan hajan joka paikassa ja pyykkivuori rehottaa. Keittiön imuroin eilen ja taas pitäis kun muruja joka paikassa. En vaan taida tänään jaksaa, jospa sitten huomenna taas. T.2
Mulla on sulle lauantai-ohjelmaa;)
A) hommaa lastenhuoneisiin muovilaatikoita kamoille tai iso arkku ja sängynaluslaatikoita + jätesäkki. Käy läpi, mitä lähtee pois. Meillä lapset osallistuu mielellään touhuun, kun kerron että annetaan köyhille lapsille ne lelut, joilla ei enää itse leiki.
B) Samoin niille kengille ja luistimille. Osta tyhjiöpusseja toppavaatteille, ime ilmat pois ja komeroon.
Sitten kun pinot on raivattu, sunnuntaina imuri käteen ja pölyhuiska kainaloon. Tunti siivousta ja voila, olet ansainnut sohvavapaasi.
Meillä homman salaisuus on se, että jokainen laittaa omat tavaransa paikoilleen illan päätteeksi. Vaatteita ei heitellä pitkin eteistä, ja takit naulakkoon. Noin kolmen kuukauden välein käyn lasten lelut läpi ja siivoan silput ja rikkinäiset ja turhat pois. Itse viikkosiivoukseen menee noin 15-1 tunti, riippuen tasosta. Pyykit viikkaan telkkaa kattellessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän kyllä, mitä ekana pitäisi tehdä: heittää pois kaikki turha tavara ja lopuille etsiä paikka! Meillä on tuota lojuvaa tavaraa ihan jonkun verran. Kun tietäisi, mihin tavarat laittaisi, kävisi siivoaminen nopeammin. Ongelma on vaan se, että noiden paikkojen etsimiseen yms. menee aikaa, ja pitäisi viettää pari intensiivistä raivauspäivää, ja sellainen ei lasten kanssa onnistu. Tosi turhauttavaa vain imuroida ja pyyhkiä pölyjä romukasojen päältä... No, ehkä nyt hiihtolomalla.
mutta ihana kotiapulaisemme pitää paikat tiptop. Suosittelen, jos yhtään ylimääräistä rahaa palkkaamaan apua kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaiselle asialle pitää olla oma paikkansa. Se, että tavarat välivarastoidaan jonnekin, aiheuttaa sekasotkun tunteen. Ja siihen ei auta, vaikka kuinka imuroisi.
Kun tietäisi, mihin tavarat laittaisi, kävisi siivoaminen nopeammin. .
Sen mielestä me varmaan asutaan jossain helvetin esikartanossa... Mulla on ihana ja mukava anoppi. Se hoitaa lapsia aika usein ja ekee asiat meidän haluamallamme tavalla. Loistotyypppi kaiken kaikkiaan. Mutta se ois koko ajan siivoamassa! Jos se tulee meille pariksi tunniksi hoitamaan lapsia, jos mulla on jotain menoa, niin isompi stressi tulee saada kämnppä sellaiseen kuntoon, että anopin voi laskea ovesta sisään.
Mulla on koko ajan aikomus pitää kotia siistimpänä, kuin mitä se on. Mutta me asutaan kahen lapsen kanssa kaksiossa, ja kaapit on niin täynnä tavaraa, että kun jotain ottaa ylimmältä hyllyltä takaa pois, niin koko järjestelmä romahtaa :) Puolipitoiset vaatteet keräytyy aina eteiseen vaaterengille. Tiskipöydälle jää aina astioita, joita ei voi panna koneeseen. Vaikka ollaan pyritty siihen, että käytettäis vain konepesun kestäviä astioita. Mut aina siihen kuitenkin tulee joku maljakko tai puupäinen veitsi yms. Keittiön lattian pesen pari kertaa viikossa, mutta kuopuksen syöttötuoli ja sen alunen on aina aika törkyinen. Lasten leluja eksyy aina muuallekin kuin olkkariin, jossa siis pääasiassa leikkivät. Muutamalla kaverilla on paljon paljon sekaisempaa, toisilla taas aivan puunattua. Meillä ehkä keskimääräistä. Haluisin asua siistimmin, mutta en halua käyttää kaikkea aikaa siivoamiseen ja tavaroiden keräilyyn.
Jos molemmat lapset sattuvat nukkumaan päiväunet, niin anoppi toteaa, että kiva kun sitten on aikaa vähän siivota! Minä kyllä juon silloin rauhassa päiväkahvit ja nautin hiljaisuudesta! Jos se joskus tulee aamupäivällä ulkoilemaan lasten kanssa, niin sittenhän mulla on aikaa vaikka siivota! Jos tiedän, että saan varmasti olla yksin vaikka kaksi tuntia, niin mieluummin kaivan ompelukoneen esille ja korjaan vaikka paikattavaksi kertyneitä vaatteita. Ei meidän poikien kanssa kyllä turvallisin mielin oteta neulatyynyä ja konetta esille. Kerran viikonloppuna jäätiin miehen kanssa kahden, niin johan anoppi ehdotti, että nyt voitais tehä oikeen suursiivous! No, me mentiin kaupungille hoitamaan pankkiasioita yms mitkä tartti yhessä tehä (lasten tilien avaus). Ja käytiin ravintolassa syömässä. Siis oikeassa ravintolassa, ei missään rossossa, mihin voi lapsetkin viedä paremmin mielin (anteeksi, me ollaan niitä paskapäitä, joiden kakarat kirkuu noissa ketjuravintoloissa. Ollaan aateltu siellä opettaa penskat tavoille, ettei pilata kenenkään iltaa hienossa ravintolassa, jotka myös maksaa enempi). Nyt anoppi otti molemmat lapset luokseen yöksi, ja arvatkaa vaan mitä ohjelmaa se mulle ehdotti täksi vapaa-ajaksi? Onkohan sen mielestä meillä niin älyttömän likaista tai sekaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaiselle asialle pitää olla oma paikkansa. Se, että tavarat välivarastoidaan jonnekin, aiheuttaa sekasotkun tunteen. Ja siihen ei auta, vaikka kuinka imuroisi.
Kun tietäisi, mihin tavarat laittaisi, kävisi siivoaminen nopeammin. .
mutta vastaan silti. Meillä on kaikelle oma paikkansa, mutta en jaksa koko aikaa olla kuskaamassa tavaroita omille paikoilleen. Dublolegot pitkin poikin, toppavaatteet on taapero käynyt kiskomassa olohuoneen lattialle levälleen, äidin vaatehuoneessa on käynyt hakemassa tavaraa ja tuonut myös ne olkkarin lattialle. Päivänsanomalehteen on taapero käynyt käsiksi ja nyt se on silppuna ympäriinsä. Huoh.
omat paikat ovat tärkeitä.
Jokaiselle asialle pitää olla oma paikkansa. Se, että tavarat välivarastoidaan jonnekin, aiheuttaa sekasotkun tunteen. Ja siihen ei auta, vaikka kuinka imuroisi.
Kun tietäisi, mihin tavarat laittaisi, kävisi siivoaminen nopeammin. .
mutta vastaan silti. Meillä on kaikelle oma paikkansa, mutta en jaksa koko aikaa olla kuskaamassa tavaroita omille paikoilleen. Dublolegot pitkin poikin, toppavaatteet on taapero käynyt kiskomassa olohuoneen lattialle levälleen, äidin vaatehuoneessa on käynyt hakemassa tavaraa ja tuonut myös ne olkkarin lattialle. Päivänsanomalehteen on taapero käynyt käsiksi ja nyt se on silppuna ympäriinsä. Huoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en voisi ikinä asua noin... meillä on usemmiten niin siistiä, että sisustuslehti voisi tulla kuvaamaan. Tai jos ei juuri ole niin siistiä, niin ainakin riittävän siistiä yllätysvieraille jne. En voisi elää sekasorron ja sotkun keskellä.
jossa ei ole tarpeeksi kaapistotilaa, ei vaatehuoneita, ei mitään. Paitsi ullakko, mutta ei sinne voi mitään lähes päivittäin tarvittavaa tavaraa/ vaatetta/ kenkää laittaa. Välillä ikävöin niin hurjasti sinne kauhulähiön kerrostaloasuntoon, jossa oli kaksi vaatehuonetta ja eteisessä kunnon tilavat kaapistot, vaikka asuinpinta-ala oli n parikymmentä neliötä vähemmän.. Nyt on lapsilla omat huoneet, oma sauna, mukamas kaikkea mitä halusin, mutta kamala kaaos on koko ajan. Varsinkin näin talvella kun toppavaatteet vievät tilaa. Perkule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle se kodin siisteys on myös mielen hyvinvointia. En ole mikään siivoushullu, mutta laitan tavarat aina käytön jälkeen takaisin paikoilleen. Ja viimeistään illalla tiskaan, jos päivän aikana on tullut jotakin, mitä ei vois koneeseen laittaa peseytymään.
Lapsikin on kyllä pienestä pitäen opetettu siihen, että leikin jälkeen lelut kerätään, paitsi jos nyt on joku isompi Lego juttu tms omassa huoneessaan.
Ja likaiset vaatteet viedään likapyykkiin ja ne "puolipitoiset" omalle paikalleen.
Mulla oikeastaan ainoa häpeätahra on se, että oon aika laiska viikkaamaan pyykkiä. Kerään aina pari koneellista ja vasta sitten viikkaan koko pinon.
Meillä on aika pelkistettyä (ei silti mielestäni kolkkoa) ja säilytystilaa riittävästi. En pidä siitäkään, että tavaroita on kauheasti esillä, vaan mielummin laatikostoissa ja kaapeissa.
en voisi ikinä asua noin... meillä on usemmiten niin siistiä, että sisustuslehti voisi tulla kuvaamaan. Tai jos ei juuri ole niin siistiä, niin ainakin riittävän siistiä yllätysvieraille jne. En voisi elää sekasorron ja sotkun keskellä.
Oon toista viikkoa flunssassa ja kaikki vähäkin on jäänyt tekemättä. Kaikenlaista rojua on vähän joka paikassa. Lattioilla leluja ja vaatteita mutta nyt ei jaksa välittää. Onneksi pakkasessa on vielä ruokaa valmiina kun mieskin on työmatkalla.
Just onneks jaksoin sentään keittiön siivota, mutta tuolla tuo taapero jo sitäkin taas sotkee. En vaan jaksa siivota, kun tietää, että huomenna taas sama sotku edessä.