Jäi mietityttämään, että miksi opettaja ei ehdottanut minua koskaan koulujenvälisiin hiihtokilpailuihin, vaikka olin usein luokan nopein?

Milloin koulujen välisiä hiihtokilpailuja on viimeksi järjestetty? 1980-luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Milloin koulujen välisiä hiihtokilpailuja on viimeksi järjestetty? 1980-luvulla?

Olen syntynyt 2000-luvulla.

Olisiko ollut joku positiivisen diskriminaation idea? Ope yrittänyt houkutella vähäosaisten lapsia/ syrjäytymisvaarassa/ vähemmistöön kuuluvia lapsia harrastuksen pariin, ajatellut että sinä kyllä pärjäät muutenkin?

Itselleni nimittäin aikanaan kävi näin, olisin ollut yhteen koulun harrastus juttuun lahjakkain mutta positiivisen diskriminaation perusteella minua ei haluttu valita, kun katsottiin että mulla menee muutenkin niin hyvin. Sama koulun stipendeissä: keskiarvo kympin ja koulun paras, mutta stipendit kannustus stipendeinä heikoille jotka vähän parantaneet/ kiusaajille jotka vähän vähentäneet kiusaamista/ maah. muuttajien lapsille jne. Näin se välillä vaan menee, ja tavallaan onkin hyvä, että heikompia tsempataan. Toisaalta menestyksestä olisi myös syytä kannustaa ja arvostaa, toisinaan jopa suoraan palkitakin. Esim Intiassa matkanneena olen huomannut, että hienot yksityiskoulut eri luokka-asteilta maksavat isot banderollit, sanomalehtimainokset, yms joihin laittavat primusoppilaidensa nimet, kuvat ja arvosanat. :)

Onpa aloittajalla ollut outo opettaja. Tietysti parhaiten pärjänneet on aina laitettu edustamaan koulua. Ilman muita tietoja asiasta ei voi muuta kuin hämmästellä. Tosin opettajat eivät ollenkaan aina ole olleet reiluja ja oikeudenmukaisia. He ovat voineet jopa kadehtia oppilaitaan menestyksestä.

Pääsin kerran ja olin kolmas. 1960-luvulla. :D

Olin kyllä ihmeissäni, koska pienessä kyläkoulussamme olin aina voittanut isommatkin. :/

Vierailija kirjoitti:

Milloin koulujen välisiä hiihtokilpailuja on viimeksi järjestetty? 1980-luvulla?

Meillä 2 viikkoa sitten.

Meillä sama juoksukisoissa. Olin töhö pallopeleissä, joten ehkä sen takia en "voinut" open silmissä pärjätä juoksemisessa, vaan olisin mokannut jotenkin ja saanut liikuntatraumat.

Vierailija kirjoitti:

Meillä sama juoksukisoissa. Olin töhö pallopeleissä, joten ehkä sen takia en "voinut" open silmissä pärjätä juoksemisessa, vaan olisin mokannut jotenkin ja saanut liikuntatraumat.

Lisätietona, että en saanut liikuntatraumoja tästä syrjinnästä. :D

Vierailija kirjoitti:

Meillä sama juoksukisoissa. Olin töhö pallopeleissä, joten ehkä sen takia en "voinut" open silmissä pärjätä juoksemisessa, vaan olisin mokannut jotenkin ja saanut liikuntatraumat.

Nyt kun mietin, niin mulla oli oikeastaan lähes sama tilanne. Olin muuten keskiverto ja joissain lajeissa jopa huono, mutta hiihtoa harrastin vanhempieni kanssa vapaa-ajallani, joten siksi pärjäsin siinä. Nämä, joita opettaja pyysy hiihtokilpailuihin olivat yleisesti parempia kuin minä kaikissa muissa lajeissa paitsi hiihdossa.

Ei meillä ainakaan opettaja ehdottanut ketään vaan ihan itse saimme ilmottautua niihin.

Olin aina noissa koulujen välisissä hiihdoissa viimeinen tai toiseksi viimeinen. Koulu oli ala-asteella niin pieni, että kaikki pääsivät/joutuivat osallistumaan.

Noh, luen juuri Paul Stanleyn elämänkertaa (Kiss), niin murheenihan olivat lapsuudessani oikeastaan ihan kestettäviä.

"Yksikorvainen hirviö-Stanley".

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ainakaan opettaja ehdottanut ketään vaan ihan itse saimme ilmottautua niihin.

Meillä se meni niin, että opettaja ilmoitti, että on tulossa hiihtokilpailu ja samalla koko luokan kuullen kysyi, että haluaako henkilöt X, Y, Z osallistua niihin. Yleensä he vastasivat suoraan, että kyllä, mutta joskus joku heistä sanoi, että ei ole varma, johon opettaja sanoi, että no mieti vielä.

Hiihto on kestävyyslaji.

Vierailija kirjoitti:

Onpa aloittajalla ollut outo opettaja. Tietysti parhaiten pärjänneet on aina laitettu edustamaan koulua. Ilman muita tietoja asiasta ei voi muuta kuin hämmästellä. Tosin opettajat eivät ollenkaan aina ole olleet reiluja ja oikeudenmukaisia. He ovat voineet jopa kadehtia oppilaitaan menestyksestä.

Itselläni oli ala-asteella täysin sama kohtalo. Olin luokani nopein pikajuoksija enkä siitä huolimatta koskaan päässyt edes karsimaan luokaltani noihin kisoihin kunnes sitten viimein kuudennella luokalla onnistuin jotenkin vahingossa pääsemään niihin koulun juoksukarsintoihin. Voitettuani koulun karsinnan jouduin vielä senkin jälkeen kilpailemaan luokkakaverini kanssa kahden siitä edustuspaikasta jonka sitten voitin ylivoimaisesti ja kultaahan sieltä koulujenvälisistäkin sitten tuli. En koskaan unohda opettajani ilmettä kun tämä kysyi että no miten ne kisat oikein meni ja näytin hänelle saamaani kultamitalia.

Koska oli kaikkien yleisessä tiedossa oleva "salaisuus", että käytät dopingaineita.

Vierailija kirjoitti:

Milloin koulujen välisiä hiihtokilpailuja on viimeksi järjestetty? 1980-luvulla?

Kolme viikkoa sitten ainakin meidän pitäjässä.

Olisiko ne hitaammat olleet hiihdon harrastajia ihan seurassa ja siksi ope kysyi heitä. Muuten en keksi mitään järkevää syytä.

Oppilaita pitäisi kannustaa, ei latistaa. Itsestään selvää kaikille pitäisi olla, myös opettajille. Lapsissa on Suomen tulevaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin koulujen välisiä hiihtokilpailuja on viimeksi järjestetty? 1980-luvulla?

Kolme viikkoa sitten ainakin meidän pitäjässä.

Milloin on viimeksi puhuttu pitäjistä? 1930-luvulla?

Et ollut riittävän hyvä että olisit varmasti voittanut, mutta opettaja tiesi että olet huono häviäjä jolla on hauras itsetunto. Opettaja suojeli sinua.