G: Luotatko anoppisi lapsenhoitotaitoihin?
Kommentit (40)
Emme ole samaa mieltä kaikista käytännöistä mutta hän noudattaa ohjeitani pääosin ja toisaalta, ei mua haittaa vaikka hän joissain asioissa toimisi eri tavalla kuin minä
Eipä olis kivaa löytää lasta ja kuollutta anoppia mummilasta.
Aluksi luotin täysillä, mutta nyt kun on kaikenlaista pientä "sattunut" mummolassa ollessa, en täysin luota enää. Anoppini on liian lepsu ja huolimaton, antaa kaiken periksi, ei pese lapsia ollenkaan (ei hampaitakaan), ei vaihda likaisia vaatteita, antaa lapsen olla kesämekossa pakkasella autossa ja autossa myös ilman turvaistuinta ja vyötä (edessä juu tietysti kauppareissulla), ei laita aurinkorasvaa (lasten iho palanut useita kertoja, joka kesäinen hermojenraasto), jne. jne. Mieluummin annan omalle äidilleni, johon luotan 100%. Anoppiin luotan enää 50%. Onneksi lapset ovat jo isompia, joten eivät tarvitse enää niin "hoitoa".
kun ei hoitanut omia lapsiaankaan.
appi on omituinen hössöttäjä. Lapsistakin 75% oirehtii jotakin.
5-vuotiaasta lähtien alkaen alkaa jo mennä. Nuorempien hoitamisesta puuttuu johdonmukaisuus, auktoriteetti ja reipas, osaava perushoito.
Vaikka kyllä ärsyynnyn siihen ylimaalliseen lellimiseen! Molemmissa mummuloissa sama meininki.. Jos on vaikka viikonlopun yötä mummulassa ei kertaakaan ole tavinnut syödä "kunnon" ruokaa, nukkumaan on menty miten sattuu ja koko ajan mennää niinkuin lapsi tahtoo.. ei mitään sääntöjä ei kuria.. Esim. jos lapsi kiukuttelee kauppa reissulla niin kiukku hiljenetään uusilla leluilla tai pussillisella karkkia :/ Ja kotiin kun päästään niin muuten rauhallinen lapsi on aivan mahdoton, kun yhtäkkiä onkin taas säännöt eikä koko ajan saa vetää karkkia napaan tai tuijottaa 10tuntia putkeen telkkaria....
Anoppi sanoi kerran että hän sai itse aina olla sydän kurkussa oman anoppinsa kanssa, kun se oli väen väkisin syöttämässä vauvalle kaikkea kiellettyä ja hoitamassa ns. vanhan kansan oppien mukaan. Ja siksi hän ei ikimaailmassa tee mitään mistä ei ole erikseen sovittu meidän kanssa.
Meillä on neljä muksua, ja anoppi on hoitanut heitä kaikkia tarpeen vaatiessa, ihan vauvaikäisestä alkaen.
vaikkei hänkään mikään surkea ole. Hänelle ei kyllä voi antaa kuin yhden lapsen kerrallaan vastuulle, ja mitä isompi lapsi sen parempi.
luota. Yhden omansakin hylkäsi ja toisen jätti muuten vaan hoitamatta. Mies ei itsekään siis todella luota, emmekä tätä nykyä ole tekemisissä appivanhempieni kanssa.
on monta kertaa jättännyt 7-vuotiaan lapsensa yksin koko päiväksi/yöksi kotiin,eikä ole jättänyt ruokaa jääkaappiin. Minun ja mieheni pitäisi joka vklp ottaa mieheni nuorimmaiset sisarukset (5 ja 7 vvuotiaat) hoitoon että anoppi pääsee baariin. En todellakaan tule jättämään lastani hänen hoiviinsa.
Tänäkin viikonloppuna on hoidossa anopilla.
Ikää tällä on yli 70, enkä pelkää hänen kuolevan. Omat vanhempanikin ovat jo lähellä 70 ja hekin hoitavat lapsia.
Kun vaan katselen tuota miestäni, ja millainen hänestä tuli, niin en todentotta luota.
Ex-anoppiin luotin sen verran, kun poika oli yökylässä.
sitten pientä lasta/vauvaa, se oli oma ainokainen poikansa ja suvussa ei muita niin "nuoria" ole ollut.
Kun anoppi oli lapsenvahtina n.6 vuotta sitten, esikoisen ollessa 1,5kk, niin oli työntänyt kuumemittaria takapuoleen ja "kutitellut" että lapsi ulostaisi.Vauva ei kuulema ollut ulostanut tuntiin.
Anoppi siis sairaanhoitaja ammatiltaan.
Noudattaa meidän kasvatusperiaatteiden suuria linjoja ja on johdonmukainen käytöksessään, mutta silti sopivassa suhteessa hemmottelee ja hellii lapsiamme. Sanoin joskus taannoin että "olen omat lapseni jo kasvattunut, lastenlapsiani kohdalla voin vain nauttia heistä". Ja just näin se menee, on tehnyt todella hienoa työtä omien lapsiensa kanssa, joten luottamus on 100%, kun meidän viikarimme ovat mummilassa!
on se kuusi lasta kasvattanut. Luulis selviytyvän kolmesta muksusta.
ja epäoleellisuuksiin tarttumista.