Lue keskustelun säännöt.
Yli 12-vuotiaan huolto- ja tapaamisoikeusjutuista tietäviä paikalla?
28.03.2022 |
Vuosien saatossa useampi sosiaalitoimen toimija on kuullut nyt jo 12 vuotta täyttänyttä lasta. Kirjausten perusteella lapsi on ilmaissut johdonmukaisesti vuodesta toiseen ahdistusta, pelkoa ja fyysisiä oireita liittyen tapaamisiin ja yhteydenpitoon sen vanhemman kanssa, jonka kanssa hän ei asu.
Uhkailut, raivoamiset, toisen vanhemman ja lapsen elämän haukkumiset ovat muuttuneet niin vakaviksi, ettei nuori jaksaisi enää ollenkaan olla vaaditusti tekemisissä vanhemman kanssa. Siitäkin huolimatta, että kirjauksissa on lapsen kokemukset ja mielipidet kirjattuna, toistelevat sosiaalipuolen ihmiset nuorelle, että hänen etunsa on pitää yhteyttä ja olla toisenkin vanhemman kanssa. Nuori haluaisi kuulla perusteluja sille, miten hänen hyvinvointinsa paranee sillä, että hän on uhkailujen ja raivoamisten kohde ja että aina pitää pelätä mitä tapahtuu seuraavaksi. Perusteluja kukaan ei esitä.
Vanhempi uhkasi nuorta oikeustoimilla, jos hän ei suostu vaatimuksiin yhteydenpidosta ja tekikin sitten niin. Vanhemmalle se on helppoa, koska hän työttömänä voi tehdä oikeudessa ihan mitä vain. Hän saa kaiken täysin ilmaiseksi.
Oikeuteen vanhempi on väittänyt, että nuori valehtelee ja on aina valehdellut (kirjaukset), mikä yhdessä sen kanssa, että oikeusjuttu perustuu uhkaukseen ja vallankäyttöön on entisestään syventänyt nuoren epäluottamusta tätä vanhempaa kohtaan ja myös oikeuslaitosta. Nuori oli joskus siinä kuvitelmassa, ettei oikeudessa saisi valehdella, mutta nyt hän todistaa sitä, kuinka nimenomaan oma vanhempi asianajajineen tekee sitä kaikissa kirjelmissään.
Ketä oikeudessa lopulta uskotaan ja millä perusteella? Onko mahdollista, että väärinkäytökset tunnistettaisiin ja että nimenomaan se, joka ilman perusteita väittää toista osapuolta valehtelijaksi onkin sellainen itse?
Kommentit (62)
Tee sopimus, jossa korvaat elatusmaksua vastaavan määrän heti maksun jälkeen takaisin, jos hän ei vaadi tapaamisoikeutta ja homma on taputeltu sillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hölönpölö tarina. Millä vaatimuksilla vanhrmpi muka lähti oikeuteen? Että hänellä on oikeus tavata lasta? Ei hänellä sellaista oikeutta ole. Lapsella on oikeus tavata häntä, mutta jos ei halua niin ei häntä ei voi oman oikeutensa käyttämättä jättämisestä vetää oikeuteen.
Keksi parempi provo ensi kerralla.
Tuon ikäinen saa kieltäytyä tapaamasta ja siinä ei oikeusjutut auta.
Enpä ole koskaan kuullut, että vanhempi nostaa oikeusjutun lastaan vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan kuullut, että vanhempi nostaa oikeusjutun lastaan vastaan.
Jaha, loppu jäi puuttumaan eli "siksi, että lapsi ei suostu tapaamisiin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
12 -vuotiasta ei kukaan tule pakottamaan tapaamisiin. Toki, jos hänestä on olemassa yhteishuoltajuus ja huoltajat eivät tapaamisista pääse sopimukseen, asian ratkaiseen käräjäoikeus. Mikäli lapsi vaan ei mene tapaamisille, voi etävanhempi hakea käräjäoikeudesta uhkasakkoa lähivanhemmalle tapaamissopimuksen rikkomisesta, mutta jos kyse on 12 -vuotiaan omasta päätöksestä, niin tuskimpa käräjäoikeus sakkoja laittelee. Ja vaikka laittaisikin, ei sen lapsen siltikään pakko ole mennä tapaamisille. Tässäkin on ilmeisesti yritetty vierittää ongelmaa lastensuojelun suuntaan, mutta koska lastensuojelulla ei ole tapaamisasioissa mandaattia, sieltä ei voida kuin sanoa, että virallinen tapaamissopimus on olemassa ja sitä pitää joko noudattaa, tai hakea siihen muutosta käräjiltä. En aidosti ymmärrä miksi näitä jatkuvasti vatuloidaan eri paikoissa, mutta ei suostuta mennä sinne käräjille, joka on ainoa taho, joka näitä riitoja ratkoo.
Vierailija kirjoitti:
Tee sopimus, jossa korvaat elatusmaksua vastaavan määrän heti maksun jälkeen takaisin, jos hän ei vaadi tapaamisoikeutta ja homma on taputeltu sillä.
Vanhempi ei ole koskaan maksanut elatusmaksuja siitäkin huolimatta, että hän luo kuvaa kaikkensa lapsensa eteen aina tehneestä vanhemmasta. Tapaamisiin taloudelliset seikat eivät ole vaikuttaneet. Lapsi sanoi jo vuosia sitten, että suostuu menemään, ettei mitään pahempaa tapahtuisi ja häntä pelottaa.
Taloudellisesta perusturvasta huolehtiminen ja vastuullisen aikuisen käytösmallin tarjoaminen ovat luonnollisesti tärkeitä asioita lapsen kasvulle ja kehitykselle. Vanhempi kertoo suhteen olleen aina läheinen ja lämmin. Siitä huolimatta nuori ei tiedä vanhemman mahdollista koulutusta, ammattia tai sitä, onko vanhempi edes koskaan ollut töissä ja jos on, niin missä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan kuullut, että vanhempi nostaa oikeusjutun lastaan vastaan.
Jaha, loppu jäi puuttumaan eli "siksi, että lapsi ei suostu tapaamisiin".
Satuilet. Ei työttömällä ole rahaa itse nostaa kannetta, eikä yleinen oikeusapu lähde mukaan tuollaiseen hölmöilyyn. Ei lasta voi haastaa oikeuteen siitä, että lapsi ei halua omaa oikeuttaan käyttää.
Provoilet täällä vakavalla asialla. Menisit töihin.
Ikävä kyllä toisella vanhemmalla on lakiin perustuva oikeus vaatia tapaamisia toteutettaviksi. Hän voi vaatia sopimuksen täytäntöönpanoa ja on siihen oikeutettu. Erikoinen näkökulma että etävanhempi olisi uhannut lasta oikeustoimilla, nehän kohdistuvat sinuun ne toimet? Mitä etävanhempi tekee kun lapsi kieltäytyy menemästä tapaamisiin? Sellaista sopimusta tai päätöstä ei oikeudelta voi saada ettei tapaamisia olisi, se on laiton päätös. Oman isänsä tapaamisista kärsivän lapsen vanhempana tuollaisessa tilanteessa kehottaisin lasta kieltäytymään tapaamisista, koska hänellä on siihen mahdollisuus. Mikäli etä vaatii tapaamisia silti, lapsen tulee vain johdonmukaisesti jatkaa kieltäytymistä. Tämä on ainoa tapa edetä asiassa. On vaikea sanoa mitä siitä seuraa koska etä voi vaatia jatkamista monella lailla. On urbaani legenda että 12v saisi mahdollisuuden kieltäytyä jos etä vaatii oikeustoimilla uhaten tapaamisia. Tämän höpöjutun levittäminen jostain syystä jatkuu edelleen, tätä toistelevilla ei tosiaan ole omaa kokemusta asiasta. Lapsen etuun vedoten tapaamisia voi vaatia vaikka täysi-ikäisyyteen saakka ja on oikeutettu saamaan lapsi luokseen vaikka poliisisaattueen hakemana. Ainoa keino estää tämä on että lapsi tosiaan itse sanoo että ei halua, on viranomaisten tulkinnasta kiinni jatketaanko pakottamista. Raaka maailma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeudenkäynnin lopputuloksella ei ole käytännössä merkitystä tapaamisiin yli 12-v. kohdalla, koska tapaamisia ei lopulta mikään taho laita täytäntöön, jos nuori itse niitä vastustaa. Oikeudenkäynti on siis pelkästään turha ja haitallinen, ja tätä kannattaa korostaa.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä toisella vanhemmalla on lakiin perustuva oikeus vaatia tapaamisia toteutettaviksi. Hän voi vaatia sopimuksen täytäntöönpanoa ja on siihen oikeutettu. Erikoinen näkökulma että etävanhempi olisi uhannut lasta oikeustoimilla, nehän kohdistuvat sinuun ne toimet? Mitä etävanhempi tekee kun lapsi kieltäytyy menemästä tapaamisiin? Sellaista sopimusta tai päätöstä ei oikeudelta voi saada ettei tapaamisia olisi, se on laiton päätös. Oman isänsä tapaamisista kärsivän lapsen vanhempana tuollaisessa tilanteessa kehottaisin lasta kieltäytymään tapaamisista, koska hänellä on siihen mahdollisuus. Mikäli etä vaatii tapaamisia silti, lapsen tulee vain johdonmukaisesti jatkaa kieltäytymistä. Tämä on ainoa tapa edetä asiassa. On vaikea sanoa mitä siitä seuraa koska etä voi vaatia jatkamista monella lailla. On urbaani legenda että 12v saisi mahdollisuuden kieltäytyä jos etä vaatii oikeustoimilla uhaten tapaamisia. Tämän höpöjutun levittäminen jostain syystä jatkuu edelleen, tätä toistelevilla ei tosiaan ole omaa kokemusta asiasta. Lapsen etuun vedoten tapaamisia voi vaatia vaikka täysi-ikäisyyteen saakka ja on oikeutettu saamaan lapsi luokseen vaikka poliisisaattueen hakemana. Ainoa keino estää tämä on että lapsi tosiaan itse sanoo että ei halua, on viranomaisten tulkinnasta kiinni jatketaanko pakottamista. Raaka maailma.
Höpö höpö. t: lasun sossu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
12 -vuotiasta ei kukaan tule pakottamaan tapaamisiin. Toki, jos hänestä on olemassa yhteishuoltajuus ja huoltajat eivät tapaamisista pääse sopimukseen, asian ratkaiseen käräjäoikeus. Mikäli lapsi vaan ei mene tapaamisille, voi etävanhempi hakea käräjäoikeudesta uhkasakkoa lähivanhemmalle tapaamissopimuksen rikkomisesta, mutta jos kyse on 12 -vuotiaan omasta päätöksestä, niin tuskimpa käräjäoikeus sakkoja laittelee. Ja vaikka laittaisikin, ei sen lapsen siltikään pakko ole mennä tapaamisille. Tässäkin on ilmeisesti yritetty vierittää ongelmaa lastensuojelun suuntaan, mutta koska lastensuojelulla ei ole tapaamisasioissa mandaattia, sieltä ei voida kuin sanoa, että virallinen tapaamissopimus on olemassa ja sitä pitää joko noudattaa, tai hakea siihen muutosta käräjiltä. En aidosti ymmärrä miksi näitä jatkuvasti vatuloidaan eri paikoissa, mutta ei suostuta mennä sinne käräjille, joka on ainoa taho, joka näitä riitoja ratkoo.
Käräjillähän tämä nimenomaan on. Joku kommentoi, ettei nuorta ole haastettu. Ei olekaan, mutta prosessin ulkopuoliseen nuoreen kaikki vaatimukset kohdistuvat kuitenkin. Nuori sanoo, että koska yhteiskunta on pakottanut hänet alusta saakka pitämään yhteyttä pelottavaan ihmiseen, niin hänen koko lapsuutensa on mennyt pilalle. Nytkin hän joutuu juttelemaan erilaisten tahojen kanssa ja todistelemaan mielipidettään ja että se on hänen omansa samaan aikaan, kun vanhempi saa tehdä ja puhua ihan mitä vain ilman, että häntä kyseenalaistaa kukaan. Nuoren mielestä on absurdia sekin, että valtio tukee vanhempaa niin, että käräjöintikin on vanhemmalle ilmaista ja koko homma kuormittaa nimenomaan häntä (nuorta) ja siinä yritetään pakottaa oikeuden avulla hänet sellaiseen, minkä hän on kokenut itselleen vahingollisena aina.
Antaa etävanhemman nostaa oikeuskanne, jos niin haluaa. Mutta mikä se kanne olisi??
Jos lapsi ei halua mennä, niin ei mene. Oikeusjutuissa kestää ja sittenhän lapsi on jo taas vanhempi. Häntä voidaan myös kuulla asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäinen saa kieltäytyä tapaamasta ja siinä ei oikeusjutut auta.
Olen työni puolesta ollut tekemisissä useissa tilanteissa joissa yli 12v on viety poliisin toimesta tapaamisiin ja/tai valvotun vaihdon kautta, käytännössä väkisin. Jos ei voida todistaa että vanhempi on vaarallinen lapselle, lapsi voidaan käytännössä pakottaa tapaamisiin. Tämä väitteesi on mutua. Lapsi ei saa päättää asiasta. 12v tulee kuulluksi mutta hän ei PÄÄTÄ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä toisella vanhemmalla on lakiin perustuva oikeus vaatia tapaamisia toteutettaviksi. Hän voi vaatia sopimuksen täytäntöönpanoa ja on siihen oikeutettu. Erikoinen näkökulma että etävanhempi olisi uhannut lasta oikeustoimilla, nehän kohdistuvat sinuun ne toimet? Mitä etävanhempi tekee kun lapsi kieltäytyy menemästä tapaamisiin? Sellaista sopimusta tai päätöstä ei oikeudelta voi saada ettei tapaamisia olisi, se on laiton päätös. Oman isänsä tapaamisista kärsivän lapsen vanhempana tuollaisessa tilanteessa kehottaisin lasta kieltäytymään tapaamisista, koska hänellä on siihen mahdollisuus. Mikäli etä vaatii tapaamisia silti, lapsen tulee vain johdonmukaisesti jatkaa kieltäytymistä. Tämä on ainoa tapa edetä asiassa. On vaikea sanoa mitä siitä seuraa koska etä voi vaatia jatkamista monella lailla. On urbaani legenda että 12v saisi mahdollisuuden kieltäytyä jos etä vaatii oikeustoimilla uhaten tapaamisia. Tämän höpöjutun levittäminen jostain syystä jatkuu edelleen, tätä toistelevilla ei tosiaan ole omaa kokemusta asiasta. Lapsen etuun vedoten tapaamisia voi vaatia vaikka täysi-ikäisyyteen saakka ja on oikeutettu saamaan lapsi luokseen vaikka poliisisaattueen hakemana. Ainoa keino estää tämä on että lapsi tosiaan itse sanoo että ei halua, on viranomaisten tulkinnasta kiinni jatketaanko pakottamista. Raaka maailma.
Höpö höpö. t: lasun sossu
Puhun asiasta itse useita käräjöintejä todistaneena ja myös itse läpikäyneenä. Lasulla ei ole useinkaan näiden juttujen kanssa mitään tekemistä eivätkä nämä jutut kuulu lasun toimialueelle mitenkään. Mikäli toinen vanhempi vaatii tapaamisia, hänellä on siihen oikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12 -vuotiasta ei kukaan tule pakottamaan tapaamisiin. Toki, jos hänestä on olemassa yhteishuoltajuus ja huoltajat eivät tapaamisista pääse sopimukseen, asian ratkaiseen käräjäoikeus. Mikäli lapsi vaan ei mene tapaamisille, voi etävanhempi hakea käräjäoikeudesta uhkasakkoa lähivanhemmalle tapaamissopimuksen rikkomisesta, mutta jos kyse on 12 -vuotiaan omasta päätöksestä, niin tuskimpa käräjäoikeus sakkoja laittelee. Ja vaikka laittaisikin, ei sen lapsen siltikään pakko ole mennä tapaamisille. Tässäkin on ilmeisesti yritetty vierittää ongelmaa lastensuojelun suuntaan, mutta koska lastensuojelulla ei ole tapaamisasioissa mandaattia, sieltä ei voida kuin sanoa, että virallinen tapaamissopimus on olemassa ja sitä pitää joko noudattaa, tai hakea siihen muutosta käräjiltä. En aidosti ymmärrä miksi näitä jatkuvasti vatuloidaan eri paikoissa, mutta ei suostuta mennä sinne käräjille, joka on ainoa taho, joka näitä riitoja ratkoo.
Käräjillähän tämä nimenomaan on. Joku kommentoi, ettei nuorta ole haastettu. Ei olekaan, mutta prosessin ulkopuoliseen nuoreen kaikki vaatimukset kohdistuvat kuitenkin. Nuori sanoo, että koska yhteiskunta on pakottanut hänet alusta saakka pitämään yhteyttä pelottavaan ihmiseen, niin hänen koko lapsuutensa on mennyt pilalle. Nytkin hän joutuu juttelemaan erilaisten tahojen kanssa ja todistelemaan mielipidettään ja että se on hänen omansa samaan aikaan, kun vanhempi saa tehdä ja puhua ihan mitä vain ilman, että häntä kyseenalaistaa kukaan. Nuoren mielestä on absurdia sekin, että valtio tukee vanhempaa niin, että käräjöintikin on vanhemmalle ilmaista ja koko homma kuormittaa nimenomaan häntä (nuorta) ja siinä yritetään pakottaa oikeuden avulla hänet sellaiseen, minkä hän on kokenut itselleen vahingollisena aina.
Sekö sua tässä nyt eniten vituttaa, että etä saa maksuttoman oikeusavun? Eihän vanhemmuudessa ole rahasta kyse. Jos oikeasti haluat tapaamissopimuksen muutettua ja yksinhuoltajuuden, niin sitten se on käräjätie. Mitä ihmettä vingut, muuta tietä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä toisella vanhemmalla on lakiin perustuva oikeus vaatia tapaamisia toteutettaviksi. Hän voi vaatia sopimuksen täytäntöönpanoa ja on siihen oikeutettu. Erikoinen näkökulma että etävanhempi olisi uhannut lasta oikeustoimilla, nehän kohdistuvat sinuun ne toimet? Mitä etävanhempi tekee kun lapsi kieltäytyy menemästä tapaamisiin? Sellaista sopimusta tai päätöstä ei oikeudelta voi saada ettei tapaamisia olisi, se on laiton päätös. Oman isänsä tapaamisista kärsivän lapsen vanhempana tuollaisessa tilanteessa kehottaisin lasta kieltäytymään tapaamisista, koska hänellä on siihen mahdollisuus. Mikäli etä vaatii tapaamisia silti, lapsen tulee vain johdonmukaisesti jatkaa kieltäytymistä. Tämä on ainoa tapa edetä asiassa. On vaikea sanoa mitä siitä seuraa koska etä voi vaatia jatkamista monella lailla. On urbaani legenda että 12v saisi mahdollisuuden kieltäytyä jos etä vaatii oikeustoimilla uhaten tapaamisia. Tämän höpöjutun levittäminen jostain syystä jatkuu edelleen, tätä toistelevilla ei tosiaan ole omaa kokemusta asiasta. Lapsen etuun vedoten tapaamisia voi vaatia vaikka täysi-ikäisyyteen saakka ja on oikeutettu saamaan lapsi luokseen vaikka poliisisaattueen hakemana. Ainoa keino estää tämä on että lapsi tosiaan itse sanoo että ei halua, on viranomaisten tulkinnasta kiinni jatketaanko pakottamista. Raaka maailma.
AP lisää löylyä. Ei todellakaan poliisi saati oikein poliisisaattue rupea teiniä väkisin etävanhemman tapaamiseen noutamaan. Tapaaminen on lapsen oikeus ja kun hän riittävän kypsä, häntä itseään kuullaan haluaako hän oikeuttaan hyödyntää.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä toisella vanhemmalla on lakiin perustuva oikeus vaatia tapaamisia toteutettaviksi. Hän voi vaatia sopimuksen täytäntöönpanoa ja on siihen oikeutettu. Erikoinen näkökulma että etävanhempi olisi uhannut lasta oikeustoimilla, nehän kohdistuvat sinuun ne toimet? Mitä etävanhempi tekee kun lapsi kieltäytyy menemästä tapaamisiin? Sellaista sopimusta tai päätöstä ei oikeudelta voi saada ettei tapaamisia olisi, se on laiton päätös. Oman isänsä tapaamisista kärsivän lapsen vanhempana tuollaisessa tilanteessa kehottaisin lasta kieltäytymään tapaamisista, koska hänellä on siihen mahdollisuus. Mikäli etä vaatii tapaamisia silti, lapsen tulee vain johdonmukaisesti jatkaa kieltäytymistä. Tämä on ainoa tapa edetä asiassa. On vaikea sanoa mitä siitä seuraa koska etä voi vaatia jatkamista monella lailla. On urbaani legenda että 12v saisi mahdollisuuden kieltäytyä jos etä vaatii oikeustoimilla uhaten tapaamisia. Tämän höpöjutun levittäminen jostain syystä jatkuu edelleen, tätä toistelevilla ei tosiaan ole omaa kokemusta asiasta. Lapsen etuun vedoten tapaamisia voi vaatia vaikka täysi-ikäisyyteen saakka ja on oikeutettu saamaan lapsi luokseen vaikka poliisisaattueen hakemana. Ainoa keino estää tämä on että lapsi tosiaan itse sanoo että ei halua, on viranomaisten tulkinnasta kiinni jatketaanko pakottamista. Raaka maailma.
Etävanhempi on nimenomaan uhannut nuorta oikeudella (myös kirjallisesti) ja painottanut, että nuorta ei kuulla tai jos kuullaan, niin hän pitää huolen siitä, ettei kukaan tule häntä uskomaan.
Tottakai kohde olen minä, mutta nuori on myös vallankäytön kohde ja se, johon uhkailu ja painostaminen sekä kuormittava yhteydenpito osuvat syvästi. Nuoren ymmärrykseen ei mene, että systeemi voi toimia näin ja nimenomaan täysi-ikäisyyteen saakka. Ilmainen oikeusapu on tässä käsittämätön ase sen lisäksi, ettei mikään toimija tunnista vanhemman vahingollista käytöstä ja lapsen/nuoren hätää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12 -vuotiasta ei kukaan tule pakottamaan tapaamisiin. Toki, jos hänestä on olemassa yhteishuoltajuus ja huoltajat eivät tapaamisista pääse sopimukseen, asian ratkaiseen käräjäoikeus. Mikäli lapsi vaan ei mene tapaamisille, voi etävanhempi hakea käräjäoikeudesta uhkasakkoa lähivanhemmalle tapaamissopimuksen rikkomisesta, mutta jos kyse on 12 -vuotiaan omasta päätöksestä, niin tuskimpa käräjäoikeus sakkoja laittelee. Ja vaikka laittaisikin, ei sen lapsen siltikään pakko ole mennä tapaamisille. Tässäkin on ilmeisesti yritetty vierittää ongelmaa lastensuojelun suuntaan, mutta koska lastensuojelulla ei ole tapaamisasioissa mandaattia, sieltä ei voida kuin sanoa, että virallinen tapaamissopimus on olemassa ja sitä pitää joko noudattaa, tai hakea siihen muutosta käräjiltä. En aidosti ymmärrä miksi näitä jatkuvasti vatuloidaan eri paikoissa, mutta ei suostuta mennä sinne käräjille, joka on ainoa taho, joka näitä riitoja ratkoo.
Käräjillähän tämä nimenomaan on. Joku kommentoi, ettei nuorta ole haastettu. Ei olekaan, mutta prosessin ulkopuoliseen nuoreen kaikki vaatimukset kohdistuvat kuitenkin. Nuori sanoo, että koska yhteiskunta on pakottanut hänet alusta saakka pitämään yhteyttä pelottavaan ihmiseen, niin hänen koko lapsuutensa on mennyt pilalle. Nytkin hän joutuu juttelemaan erilaisten tahojen kanssa ja todistelemaan mielipidettään ja että se on hänen omansa samaan aikaan, kun vanhempi saa tehdä ja puhua ihan mitä vain ilman, että häntä kyseenalaistaa kukaan. Nuoren mielestä on absurdia sekin, että valtio tukee vanhempaa niin, että käräjöintikin on vanhemmalle ilmaista ja koko homma kuormittaa nimenomaan häntä (nuorta) ja siinä yritetään pakottaa oikeuden avulla hänet sellaiseen, minkä hän on kokenut itselleen vahingollisena aina.
Sinähän se väitit, että nuori on haastettu. Nyt muutat tarinaasi koska provosi ilmiselvästi vuotaa. Häpeäisit toimintaasi.
Meillä usein unohdetaan, että tapaamisoikeus on lapsen oikeus tavata vanhempaansa eikä päinvastoin. Jos 12-vuotias ei tapaamiseen halua lähteä, niin ei häntä pakottaakaan voi.