Muutin pois kotipaikkakunnalta, se oli virhe.
Elämä on ollut ihan mukavaa täällä uudessakin paikassa. Olen asunut täällä nyt noin 2,5 vuotta.
Mutta kävin ensimmäistä kertaa vanhassa kotikaupungissani lomalla ja täytyy sanoa että kun lähdin sieltä takaisin kotiin, niin tuli ihan todella kova ikävä ja melkein itku tuli.
Asun nyt siis on ihan toisella puolella Suomea.
Muilla samanlaisia ajatuksia?
Kommentit (14)
Muuta takaisin. Ongelma ratkaistu.
Itsekkin muutin ja täytyy sanoa että tuli niin kova ikävä kotipaikkakunnalle, että muutin takaisin 3 vuoden poissaolon jälkeen.
En ole kyllä takaisinmuuttoa katunut.
Kyllä se kotipaikkakunta on jotenkin niin tärkeä, turvallinen ja tuttu. Suosittelen ap:tä tarkkailemaan että meneekö ikävä ohi.
jos ei niin mikään ei estä muuttamassa takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Muuta takaisin. Ongelma ratkaistu.
Kun sieltä ei tahdo saada töitä, enkä haluaisi työttömäksi joutua.
Ap
Joo pk-seutu on mustakin ihan paskaa seutua, mutta töiden takia joutuu olemaan täällä.
En halunnut jääd loisimaan vanhempieni nurkkiin työttömänä, en missään nimessä. Lähdin ja se koti-ikävä kesti kokonaista viisi vuotta. Kun perustin perheen ja sain lapsen, aloin vähitellen kotoutua.
Vieläkin yli neljänkymmenen vuoden jälkeen kaipaan niitä kotikoivuja, rantakiviä, pakkasaamun ja kesäillan tuoksuja.
Olen asunnut viimeksi Turussa 90-luvun puolella. Edelleen sen kerron kotikaupungiksi, jos joku kysyy. Tuntuu vieläkin kotoisalta, vaikka onkin hiilan muuttunut. Olen asunut seitsemällä paikkakunnalla muuttoni jälkeen.
Kyllä kaipaan kotipaikkakunnalleni. Sieltä vaan tuntee joka ikisen kadun ja paikan, joten kyllähän se kotoisalta (sekä toisaalta turvalliselta) tuntuu lapsensa kasvattaa.
10 vuotta olen ollut muualla töissä ja opiskelemassa. Tänä vuonna tarkoitus palata kotipaikkakunnalle asumaan ja taloa rakennuttamaan omien lasten kanssa. Opiskelen alaa, jolla töitä on kaikkialla päin Suomea. AP:lle ammatinvaihto?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kaipaan kotipaikkakunnalleni. Sieltä vaan tuntee joka ikisen kadun ja paikan, joten kyllähän se kotoisalta (sekä toisaalta turvalliselta) tuntuu lapsensa kasvattaa.
10 vuotta olen ollut muualla töissä ja opiskelemassa. Tänä vuonna tarkoitus palata kotipaikkakunnalle asumaan ja taloa rakennuttamaan omien lasten kanssa. Opiskelen alaa, jolla töitä on kaikkialla päin Suomea. AP:lle ammatinvaihto?
Hoitoala ei ole kaikkien juttu. Joutuu esim. olemaan tekemisissä ihmisten kanssa.
Minä muutin myös pääkaupungista takaisin kotikaupunkiini. En kotiutunut 7 vuodessakaan vaikka miten yritin. Oli töitä ja sosiaalisia kontakteja ja kaikkea. Siltikin kaipasin aina takaisin. Voi sitä helpotuksen ja onnen tunnetta kun tosiaan pääsin takaisin, sanoinkuvaamaton keveys.
Eihän se mikään virhe ollut, päinvastoin, jos kerran nykyisellä kotipaikkakunnallasi on töitä ja entisellä ei ollut.
Kotipaikkakuntalaistesi mielestä se oli hyvä juttu.
Haluaisin Lappiin, ilman sääskiä.
Ei ole hoitoala, vaan yliopistokoulutuksen vaativa ala. Muissakin ammateissa on paljon työpaikkoja vapaana.
No voi herranjumala nyt taas. Muuta sitten sinne niin ei itketä.