Meidän 5-vuotiaalle on lähteminen aina himskatin vaikeaa.
Pukemisen sijaan mieleen tulee kaikenlaista muuta jännempää. Yleensä mä loppujen lopuksi alan huutamaan ja se ärsyttää.
Mutta ei jumalavitsa! Mä oon saikulla nyt ja ajattelin, että kokeillaan, miten kauan tässä kauppaan lähdössä menee, jos vaan säännöllisin väliajoin muistuttaa, että vaatteet päälle. Mä olen sanonut klo 11 lapselle, jolla oli pelkät pikkarit jalassa, että puepas, lähdetään kauppaan. Nyt, siis 14.30, ollaan siinä pisteessä, että päälle on menossa fleecehousut. Noinkohan me ennen neljää ollaan siellä kaupassa? :D :D
Kommentit (9)
Meillä mies on paljon lepsumpi ja antaa 5v:n aamuisin leikkiä ja pelata ennen päiväkotia. Minusta taas pitäisi olla "linjakas" ja painottaa tiukempaa rutiinia ja samaa aikataulua joka päivä, niin päästäisiin lähtemään ajallaan. Yritän myös "varoittaa" lasta hyvissä ajoin etukäteen: "lopettelepa leikit, kohta menemme pukemaan", "nyt menemme pukemaan" (ja raahaan vaikka väkisin mukaani), jne. Meillä auttaa tiukka äänensävy (vältän turhaa huutamista) ja se, että pyytää lasta katsoaman silmiin. On niin omissa maailmoissaan välillä, sellainen haaveilijatyyppi.
mennään myös sekuntikellon kanssa; " Otan aikaa, kauanko menee." Pistetään aika aina paperille ylös, ja vertaillaan aikoja. Alkaa mennä vaatteet päälle aina vaan nopeammin...
Tosin meillä ei lepsuilla jos ollaan menossa päiväkotiin. Ensin varoitan ja jos ei ala tapahtua, niin sitten puetaan vaikka itkun kanssa.
En anna lapsen määrätä milloin puetaan ja milloin ei..
varmaan siksi kun se on niin rutiinia, mutta kaikki muu lähteminen onkin sitten tosi hidasta ja/tai takkuista, ja koko ajan löytyisi jotain muuta kiinnostavaa tekemistä kuin pukeminen.
6-vuotias.
Syöminen on myös hauska tapahtuma.
'no niin, laitappa ruokaa suuhun .... laitappa ruokaa suuhun .... juo välillä ... haukkaa leivästä... laita ruokaa suuhun' aaaaagh.
Ihme että yleensä koskaan mihinkään ehditään.
Jos on esim. töihinlähtö, niin 5v. on pakko lähes tulkoon pukea, koska muuten ei oltais siellä töissä kuin ehkä aikaisintaa illalla... Huuto, kiristys, kaunis pyyntö, maanittelu... mikään ei auta. Ja siis osaa kyllä pukea, se ei ole ongelma, vaan viitsiminen ja aikaansaaminen.
kilpailu tai ajanotto (munakelloon 5 minuuttia) kuka on nopein pukija (äiti vai 4-v poika ;)). Poikaa ainakin kiinnostaa. Ennen tota oli joka aakuinen tappelu nyt menee rauhallisemmin kohta pitää keksiä jotain muuta.
Eli lähtemisessä meni melkein neljä tuntia :D
Meilläkin normaalisti kilpaillaan ja katsotaan kellosta aikaa ja lähdöt menee jotenkuten, loppujen lopuksi kuitenkin pitää vähän hoputtaa ja äidillä ääni kohoaa väkisinkin. Mutta tänään ajattelin testata, päästäänkö yleensä ulos ovesta, kun lapsen aikataululla edetään. Todistettavasti siis päästään ulos :D :D
Onneksi me ollaan saatu järjestettyä työt niin, että unista lasta ei tarvitse aamulla aikaisin päiväkotiin viedä. Se saattais olla tän meidän taivaanrannanmaalarin kanssa aika hiuksia nostattava suoritus... :D :D
-ap-
ja palkitse jos tekee homman sovitussa ajassa