Mummo suosii toista lapsenlastaan
Minun silmääni on jo aika tökeröä käytöstä ja lapsetkin sen varmaan huomaavat, ainakin jo vanhempi niistä (se syrjitty). Mitä tekisit, vai auttaako tuollaiseen mikään?
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin sille mummolle, että haluaako hän, että lapsenlapsista vain toinen muistaa häntä hyvällä ja että toinen ei tule koskaan käymään hänen haudallaan.
Pane se ämmä miettimään tekojensa seurauksia.
Paljonko mummoa kiinnostaa se kuka hänen haudallaan käy, voi tsiisus sentään...
Tämä sama aloitus on täällä jo ainakin ollut kymmenen kertaa.
Lopeta saman asian spämmäys palstalle ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin sille mummolle, että haluaako hän, että lapsenlapsista vain toinen muistaa häntä hyvällä ja että toinen ei tule koskaan käymään hänen haudallaan.
Pane se ämmä miettimään tekojensa seurauksia.Paljonko mummoa kiinnostaa se kuka hänen haudallaan käy, voi tsiisus sentään...
On usein sattunut, että se on se väheksytty lapsi, joka siellä vanhainkodissa lopulta jaksaa käydä.
Joo mummot on semmosia. Luulee mummo, että suosikki tulee pesemään ikkunoita, kun ei itse enää pysty. Tai mummo luulee, että suosikki hoitaa hänet, kun on siinä vaiheessa.
Ei tule tapahtumaan.
Käy niin, että mummelin hautajaisiin ei tule syrjityn kukaan perheenjäsen.
Vierailija kirjoitti:
Tämä sama aloitus on täällä jo ainakin ollut kymmenen kertaa.
Lopeta saman asian spämmäys palstalle ap.
Tai voisko olla että löytyy ainakin kymmenen mummoa jolla on suosikkilapsenlapsi
Aikoinaan päätin, että en ole missään tekemisissä lastenlasten kanssa, teki niin tai näin niin aina väärin. Tämä on ollut ehdottomasti ainoa oikea päätös, koska näin olen saanut pitää oman elämäni itselläni eikä tarvitse miettiä, millä pitää miniä tyytyväisenä.
Lapsenlapset eivät ole sen kummoisempia kuin lapset muutenkaan, en katso, että olisi erityisesti menettänyt jotain, kun en ole kanssaan. Päiväkodissa, MLL:n vapaaehtoistoiminnassa jne. saa olla lasten kanssa ilman, että heidän kotejaan pitää siivota tai pitää jotenkin omituisesti kelvata vanhemmilleen. Ei ole hoitovelvollisuutta, ei tarvitse päivystää, koska täytyy toimia kotiapulaisena.
Saan huoleti asettaa lapsia elämässäni tärkeysjärjestykseen niin, että sille ei voi kukaan mitään.
Puhuminen ja erikoisen suosimisen näyttäminen esimerkkien voimin? Oletteko kokeilleet siis ihan juttelua? Se kumman äitee mummo on, voi varmasti jutella äitinsä kanssa aikuseen tapaan. Jos ei voi, niin ei kammata valittaa. Jos taas juttelusta ei ole hyötyä, niin miksi ihmeessä silloin pitäisi mennä mummolaan lyömään päätään seinään?
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan päätin, että en ole missään tekemisissä lastenlasten kanssa, teki niin tai näin niin aina väärin. Tämä on ollut ehdottomasti ainoa oikea päätös, koska näin olen saanut pitää oman elämäni itselläni eikä tarvitse miettiä, millä pitää miniä tyytyväisenä.
Lapsenlapset eivät ole sen kummoisempia kuin lapset muutenkaan, en katso, että olisi erityisesti menettänyt jotain, kun en ole kanssaan. Päiväkodissa, MLL:n vapaaehtoistoiminnassa jne. saa olla lasten kanssa ilman, että heidän kotejaan pitää siivota tai pitää jotenkin omituisesti kelvata vanhemmilleen. Ei ole hoitovelvollisuutta, ei tarvitse päivystää, koska täytyy toimia kotiapulaisena.
Saan huoleti asettaa lapsia elämässäni tärkeysjärjestykseen niin, että sille ei voi kukaan mitään.
Tylsä, että sinulla on näin, mutta ymmärrän hyvin.
Älkää menkö enää mummon luo kerjäämään huomiota. Pitäköön tunkkinsa.
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan päätin, että en ole missään tekemisissä lastenlasten kanssa, teki niin tai näin niin aina väärin. Tämä on ollut ehdottomasti ainoa oikea päätös, koska näin olen saanut pitää oman elämäni itselläni eikä tarvitse miettiä, millä pitää miniä tyytyväisenä.
Lapsenlapset eivät ole sen kummoisempia kuin lapset muutenkaan, en katso, että olisi erityisesti menettänyt jotain, kun en ole kanssaan. Päiväkodissa, MLL:n vapaaehtoistoiminnassa jne. saa olla lasten kanssa ilman, että heidän kotejaan pitää siivota tai pitää jotenkin omituisesti kelvata vanhemmilleen. Ei ole hoitovelvollisuutta, ei tarvitse päivystää, koska täytyy toimia kotiapulaisena.
Saan huoleti asettaa lapsia elämässäni tärkeysjärjestykseen niin, että sille ei voi kukaan mitään.
Miten tää liittyy tilanteeseen että suositaan toista lastenlasta?
Et voi tehdä tilanteelle mitään ja jossain kohtaa voi käydä niin, että suosikki vaihtuu. Itse vähentäisin huomattavasti vierailuja ja yhteydenpitoa, jos oma lapseni olisi se ei suosikki. Jos kerran suosikkeja aletaan pitämään ja se myös näytetään, niin en aseta lastani näihin tilanteisiin ollenkaan vaan silloin saa koko mummo tai pappa jäädä etäiseksi. Ja kaikkein tärkein, et lähetä näille kuvia myöskään. Jos ei pidetä reilusti yhteyttä ja välitetä, niin sitten ei saa olla isovanhempi ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan päätin, että en ole missään tekemisissä lastenlasten kanssa, teki niin tai näin niin aina väärin. Tämä on ollut ehdottomasti ainoa oikea päätös, koska näin olen saanut pitää oman elämäni itselläni eikä tarvitse miettiä, millä pitää miniä tyytyväisenä.
Lapsenlapset eivät ole sen kummoisempia kuin lapset muutenkaan, en katso, että olisi erityisesti menettänyt jotain, kun en ole kanssaan. Päiväkodissa, MLL:n vapaaehtoistoiminnassa jne. saa olla lasten kanssa ilman, että heidän kotejaan pitää siivota tai pitää jotenkin omituisesti kelvata vanhemmilleen. Ei ole hoitovelvollisuutta, ei tarvitse päivystää, koska täytyy toimia kotiapulaisena.
Saan huoleti asettaa lapsia elämässäni tärkeysjärjestykseen niin, että sille ei voi kukaan mitään.
Hui, tuli ihan kylmä tuota lukiessa 🥶 Toivottavasti lapsenlapsillasi on kuitenkin myös sellaisia isovanhempia, jotka rakastavat heitä.
Meillä sama. Isovanhemmat suosivat suosikkilapsensa lapsia ja meidän lapset ovat toisarvoisia. Tympeää katsottavaa, en voisi ikinä toimia vastaavasti.
Meillä esikoinen oli mummulle unelmien täyttymys, kuopus turha. Kohtelu ollut sitten tuon mukaista, se kuopus oli turha anopille jo ennen syntymäänsä.
No,mummu on muutenkin hankala tapaus, joten nähdään vuodessa max kolmesti, silloinkin mahdollisimman pikaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Meillä esikoinen oli mummulle unelmien täyttymys, kuopus turha. Kohtelu ollut sitten tuon mukaista, se kuopus oli turha anopille jo ennen syntymäänsä.
No,mummu on muutenkin hankala tapaus, joten nähdään vuodessa max kolmesti, silloinkin mahdollisimman pikaisesti.
Meillä vähän samaa, mutta oikein närkästyttiin, että miksi ihmeessä tehtiin toinen kun kerrottiin toisesta raskaudesta. Närkästyksen jälkeen kohdeltiin kuin mitään raskautta ei olisikaan. Tämän seurauksena laitettiin välit poikki, koska oli niin törkeää käytöstä. Tämän jälkeen on tullut milloin mitäkin itkuviestiä, että mummun pitää saada olla esikoisen kanssa ja että voisi tavata esikoista (3v) yksin.. juu ei.
Oma äitini kuoli ja isäni löysi nopeasti uuden. Tästä on jo yli 15 vuotta aikaa. Maailma on siitä lähtien pyörinyt uuden naisen mielen mukaan, hänen lasten ja lastenlasten ympärillä.
Asia satuttaa, enkä olisi ikinä osannut ajatella tällaista. Yritän ymmärtää, mutta vaikeaa on.
Usein se johtuu aikuisten ihmissuhteista.
Ihan samalla perheet suosivat toisia isovanhempia ja ovat läheisempiä. Samoin lasten suhde muuhun sukuun - enoihin, setiin, täteihin ja serkkuihin.
Samoin mummotkin ovat eri arvioisia lapsen vanhempien elämässä ja suosivat toista mummoa.
Sanoisin sille mummolle, että haluaako hän, että lapsenlapsista vain toinen muistaa häntä hyvällä ja että toinen ei tule koskaan käymään hänen haudallaan.
Pane se ämmä miettimään tekojensa seurauksia.