En pidä juhlista,
ja jätän aina menemättä milloin milläkin verukkeella. Olen epäsosiaalinen, enkä osaa seurustella minulle yhdentekevien ihmisten kanssa. Mielestäni minun ei tarvitse pakottaa itseäni menemään juhliin tahtoni vastaisesti. Mitä teen, kun mies loukkaantuu joka kerta ja kuittailee aina kauan jälkeenpäin, kun hänkään ei voinut mennä "Salme-tädin" 80-vuotisjuhliin, kun ei kehdannut yksin ja olisi kuuulemma pitänyt niin selitellä miksi minä en ollut. Hoh hoijaa! Varmaan jotakuta kiinnostaa. En pakota miestäni oman sukuni juhliin tai kyläilyihin, vaan kysyn aina haluaako hän osallistua. Itsekin jätän menemättä, jos ei ole läheinen sukulainen.
Kommentit (3)
koska en osaa seurustella jutella niitä näitä. En häpeä ulkonäköäni, mutta jään sosiaalisissa taidoissa aina muiden jalkoihin. Lisäksi koska vapaa-aikaa on muutenkin hyvin vähän, niin jotkut juhlat vievät liikaa siitä omasta ajasta, jonka haluan käyttää mieleisemmällä tavalla. Minusta tuntuu, että mieheni on samaa mieltä, mutta ei vain voi olla kuittailematta minulle. Se on kyllä ärsyttävää.
sukulaiset tms. puhuisivat siitä että X ei taaskaan osallistunut, kuin että X ei osaa small talkia.
Ei kai niitä juhlia nyt ihan koko ajan ole.
T: 2
Minulla on niinkin vähäpätöinen syy kun se että olen lihonut. En radikaalisti, mutta 7kg kuitenkin ja koko ajan ajattelen mitä muut mahtavat pulleudestani sanoa.
Anoppini ei käy missään, koska hänellä omasta mielestään on huonot hampaat.
Eli mikä sun syy oikeesti on?