Mitä sinä ajattelisit, jos ystäväsi (yksi parhaista) muuttaisi naapuriin?
Kysymyksessä siis rivitalo, kaksi erillistä taloa vierekkäin. Toinen perhe asuu toisessa ja toinen asuisi toisessa talossa.
Ihan enemmän erittelemättä tilannetta, mitä sinä ajattelisit, jos ystäväsi ilmoittaisi muutavansa naapuriin?
Kommentit (21)
Alkuun kanssakäyminen haki muotoaan, eniten oli hankaluuksia opettaa lapselle että hänen parhaalle kaverilleen ei voi mennä tuosta noin vaan, tämä ystävän lapsi tarvitsee selkeästi enemmän omaa aikaa kuin meidän lapsi. Tällä hetkellä esim. kerran viikossa vuoroviikoin lapset on ennen koulun alkua meillä ja naapureilla, ettei pikkukoululaisten tarvitse lähteä yksin aamulla kouluun. Helpottaa elämää todella! Yhteiselo ei kuitenkaan ole liian tiivistä, käytännössä olen nähnyt tätä ystävääni viimeksi joululomalla, vaikka ihan tässä vierekkäin asutaankin. Lapset toki leikkivät keskenään lähes päivittäin.
ja tutkisin rahapussin, kuitit, rahat, sekä pankin tiliotteet läpikotaisin.
En näkisi mitään huonoa asiassa. Omaa elämäämme siinä silti eleltäis mutta kätevää olisi tavata ja käydä vaikka iltalenkillä tms.
Mieluummin mä ystävän ottaisin naapuriin kuin ihan tuntemattoman. Monella näyttää olevan aika erilainen käsitys ystävyydestä kuin itselläni, jos pitää pelätä reviiririitoja ja kyttäämistä. :/
Jos siis kyse olisi todella hyvästä ystävästä, eikä "vain tutusta". Itse asiassa haaveilen yhteisöllisestä asumisesta, siitä, että tärkeät ihmiset olisivat lähietäisyydellä. Tällä hetkellä asun kaupungissa, ja moni kaveri asuu samassa kaupunginosassa. Se on tosi mukavaa. Yksi iso syy empiä "maalle" muuttoa on juuri se, ettei lähellä välttämättä olisi ystäviä.
Lapsuudenkodissani ollaan käytännössä samaa perhettä naapureiden kanssa. On ihan mahtavaa, kun naapurusto muodostaa yhteisön, jossa ollaan tiiviisti tekemisissä, lainaillaan autoja ja autetaan toisia tarvittaessa. Oma talo ja tila on kuitenkin molemmilla perheillä. Tämän yli 20 vuotta kestäneen naapuruselon antaman esimerkin myötä tiedän, että samanlainen sopisi itselleni erinomaisesti.
Viimeksi tänään puhuttiin parhaan ystäväni kanssa puolileikillään yhteisön perustamisesta. Siis, että asuttaisiin joskus tulevaisuudessa samassa pihapiirissä tai vierekkäisillä tonteilla. :)
tämä on ahdistanut molempien mieltä jollain tasolla, en (ainakaan vielä) paljasta, kumpi perhe ollaan.
ap
Kuitenkin tietty yksityisyys säilyisi, kun ei ihan seinänaapureita oltaisi, mutta olisi ihanaa, jos olisi ystävä noin lähellä.
En haluaisi asua samassa taloyhtiössä ystävän kanssa. selkeämpi pitää raha-asiat pois ystävyyssuhteesta. Vierekkäisissä taloyhtiöissä, naapurikadulla jne kyllä voisin hyvin asua.
Jos ystävällä olisi taka-ajatuksena kätevästi hoidattaa lapsiaan meillä, niin en pitäisi ajatuksesta.
En haluaisi asua samassa taloyhtiössä ystävän kanssa. selkeämpi pitää raha-asiat pois ystävyyssuhteesta. Vierekkäisissä taloyhtiöissä, naapurikadulla jne kyllä voisin hyvin asua.
Eli tarkoitat, jos jättää vaikka yhtiövastikkeen maksamatta?
Tällä hetkellä paras ystävä asuu 400km päässä ja viereinen talo olisi suorastaan unelmien täyttymys! ;)
Miksi se ahdistaisi? Onko kyseessä jonkin sortin reviiri-ongelma, vai mikä?
Sata metriä ainakin pitäisi olla väliä, en haluaisi ketään läheistä näkemään kuinka monta ostoskassillista kannan autostani, mihin aikaan päivästä ja millä kokoonpanolla liikun jne.
Ollaan haaveiltu tuollaisesta tilanteesta jo monta vuotta. Ei teillä kovin läheisiä ystäviä taida olla jos noin pelkäätte lähellä asumista.
"tunkeutuneen" yksityisalueelleni. Kiva, että asuu lähellä mutta vähän suurempaa hajuarakoa toivoisin.
Kokisin ehkä jollain tapaa ahdistavana.
Ystäviinkin pitää olla hajurakoa.... ONgelmia voisi tulla, jos toinen haluaisi, että ollaan yhtä suurta perhettä, toinen taas haluaisi elää ihan oman perheen kesken.
Vaikka seinänaapurinakin, mutta ehkä tosiaan sen verran etäisyyttä mäkin haluaisin ottaa, että naapurirapussa vielä parempi (asutaan siis kerrostalossa).
Monesti olenkin haaveillut siitä, että ystävä asuisi naapurissa. Olisi lastenhoitoapu lähellä puolin ja toisin. Eikä tarvitsisi aina miettiä, mitä naapuri ajattelee, jos vaikka lapsi on kipeä ja itkee yöllä. Ja jos sokeri on loppu, kehtaisi mennä lainaamaan.
On eri asia asua neutraaleina naapureina, siis vaikka kahta omakotitaloa vierekkäin, tien toisilla puolilla rivareissa tai vaikka vuokralla samassa talossa. Mutta omistusasuminen samassa taloyhtiössä voi tehdä hallaa.
Raha-asiat on siinä todellakin kyseessä etenkin siinä vaiheessa, kun taloyhtiössä pitäisi tehdä remonttia. Ystävästä voi paljastua yllättäviä puolia, joita ei olisi ikinä voinut uskoa olevan.
Juu eli meillä meni välit. Ekat 2 vuotta meni tosi kivasti, sitten ei enää mitenkään.
erilaiset pakolliset arjen toimet, sytävyyssuhteeseen voi tulla uusia, ei niin kivoja ulottuvuuksia. Taloyhtiöissä on usein riitaa erilaisista remonteista, hankinnoista ja töistä, kuten lumitöiden hoitaminen, hallituksen jäsenten työt ym. Mun mielestä olisi helpompi pitää ystävyyssuhde irrallisina sellaisista turhista paineista.
En haluaisi asua samassa taloyhtiössä ystävän kanssa. selkeämpi pitää raha-asiat pois ystävyyssuhteesta. Vierekkäisissä taloyhtiöissä, naapurikadulla jne kyllä voisin hyvin asua.
Eli tarkoitat, jos jättää vaikka yhtiövastikkeen maksamatta?
eli naapuriystävät muutti toisistaan tietämättä samalle asuma-alueelle toiseen kaupunkiin ;-) ja se oli oikein kiva juttu. Saatiin ystävät toisistamme seuraa uudella paikkakunnalla kun oli samanikäiset lapset vielä ja vauvat kotona...
Toisella kertaa uhkasi hyvänpäivän kaverituttu ostaa seinän takaa paritalon puolikkaan ja se olisi ollut aika kamalaa. Ei oltu kovin samanlaisia kuitenkaan vaikka lapset viihtyi yhdessä hekin. Onneksi kaupoista ei tullut mitään, olisi ollut ahdistavaa!