Lyhytpinnainen ja aggressiivinen ihminen lapsen vanhempana

Päästä se lima-Ilmarin kanssa diskoon tanssimaan.

Ei mitenkään. Olen samanlainen. En kylläkään uhkaile ketään, puhumattakaan että kävisin kehenkään käsiksi. Mutta kiihdyn nollasta sataan joskus täysin käsittämättömistä triggereistä. Ehkä tietynlainen onni onnettomuudessa on, että hemostun enemmän asioille kuin ihmisille.

Ei se muutu. Hullu pysyy hulluna.

Minä olen samanlainen. Aikuisiällä tullut tällaiseksi. Terapia, jos sattuu toimivan saamaan, vähempi ei auta. Minua ei auttanut sekään.

Luultavasti mikään ei muuta vaan pahenee ajan mittaan jos syynä käsittelemättömät ongelmat. Voi olla että hän ihailee raakuutta. Liika stressi jos sellaista on voi myös pahentaa, mutta ei välttämättä ole selitys eikä missään tapauksessa puolustus.

Pelottavaa henkilö!

Tunnetaitoja voi harjoitella, vaikka olisi miten ns. temperamenttinen ihminen.

Itseään voi kyllä hillitä ja hallita, itsekin osaan käyttäytyä lapsen kanssa vaikka impulssikontrollini on heikko.

Se vaan on tuolla takaraivossa, että lasten seurassa täytyy olla tietyllä tapaa aikuinen (turvallinen).

Vierailija kirjoitti:

Minä olen samanlainen. Aikuisiällä tullut tällaiseksi. Terapia, jos sattuu toimivan saamaan, vähempi ei auta. Minua ei auttanut sekään.

Minulla reaktio on niin välitön, psykofyysinen ja triggerinä usein asia, jota ei voi mitenkään ennakoida, joten kognitiivisista hallintakeinoista ei ole oikein apua.

Minua ahdistaa aggressiivinen käytös. Säikähdän sellaista ja pelkään, että aggressio muuttuu väkivallaksi.

Vierailija kirjoitti:

Tunnetaitoja voi harjoitella, vaikka olisi miten ns. temperamenttinen ihminen.

Itseään voi kyllä hillitä ja hallita, itsekin osaan käyttäytyä lapsen kanssa vaikka impulssikontrollini on heikko.

Se vaan on tuolla takaraivossa, että lasten seurassa täytyy olla tietyllä tapaa aikuinen (turvallinen).

Varmasti opettelu onnistuu ns. normaalilta ihmiseltä. Mutta kun "tilanne on päällä", en yksinkertaisesti pysty ajattelemaan selkeästi - päässäni ikään kuin säkenöi. Jos siinä tilanteessa joku yrittää rauhoitella tai muistuttaa tunnetaidoista, pasmat menee entistä pahemmin sekaisin.

Vierailija kirjoitti:

Minua ahdistaa aggressiivinen käytös. Säikähdän sellaista ja pelkään, että aggressio muuttuu väkivallaksi.

Aggressio muuttuu aina väkivallaksi jossain vaiheessa.

Selaappa niitä kasvatusoppaita aggressiokasvattamisesta ja sovella mieheesi.  Häneltä on lapsena jäänyt ne välistä tai olisi tarvinnut erityistä tukea herkkyyteensä.

Isäni oli tuollainen. Hirveää oli kasvaa hänen kanssaan pelossa eläen. Mikään tai kukaan ei häntä kyennyt muuttamaan, hän kun ei itse nähnyt itsessään mitään vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnetaitoja voi harjoitella, vaikka olisi miten ns. temperamenttinen ihminen.

Itseään voi kyllä hillitä ja hallita, itsekin osaan käyttäytyä lapsen kanssa vaikka impulssikontrollini on heikko.

Se vaan on tuolla takaraivossa, että lasten seurassa täytyy olla tietyllä tapaa aikuinen (turvallinen).

Varmasti opettelu onnistuu ns. normaalilta ihmiseltä. Mutta kun "tilanne on päällä", en yksinkertaisesti pysty ajattelemaan selkeästi - päässäni ikään kuin säkenöi. Jos siinä tilanteessa joku yrittää rauhoitella tai muistuttaa tunnetaidoista, pasmat menee entistä pahemmin sekaisin.

En minäkään pysty toimimaan järkevästi jos "tilanne on päällä", siksi täytyykin oppia tunnistamaan siihen johtavat mekanismit ja hallitsemaan niitä.

Eikä se rauhoittelu saa olla muiden tehtävä, vaan sinun itsesi. Itse täytyy olla oman itsensä "vanhempi" ja opetella ne keinot joilla hermoston voi rauhoittaa ja opetella poistumaan tilanteesta ajoissa.

Johtuu harjoittamastasi rasismista.

Toisesta kulttuurista tulleelle tuon sallisit, mutta suomalaiselle et.

Sanni16kerava kirjoitti:

Johtuu harjoittamastasi rasismista.

Toisesta kulttuurista tulleelle tuon sallisit, mutta suomalaiselle et.

Mene nyt Aki40+ v ttuun