Mikä sai tunteesi tapailemaasi ihmistä kohtaan laimenemaan?

Huomasin että on kontrollifriikki eikä mikään kelvannut kun herran piti saada 100 % täydellinen alamainen.

Huomasin, että hän asuu kaatopaikalla. Siis kämppä oli sellainen, ettei siellä voinut olla. Ja hänen oli liian luontevaa istua ja katsoa kun minä valmistin iltapalaa ja tiskasin, tarjoutumatta auttamaan. 

Pelle.

Kuulostaa ehkä hölmöltä, mutta oltiin tapailtu pari kuukautta ja lähdettiin käymään yhdessä paikassa päiväretkellä, matkoihin meni pari tuntia. Mies halusi koko menomatkan kuunnella vain omaa musiikkiaan. Takaisin lähtiessämme sanoin, että laitan tällä kertaa minusta hyvää musiikkia (spotifysta). Mies KESKEYTTI ensimmäisen kappaleen kohdalla ja laittoi taas omat musat soimaan.

Tunteet laimeni siinä kuunnellessa sitä "itsekkyyttä" taas parin tunnin ajan.

Lirkutteli toisille naisille.

Oli huono suutelemaan. Kuin tiskirätillä olisi pyyhkinyt suuta.

Meillä ei vain ollut sitä kuuluisaa kemiaa sen suurempaan kuin kevyeen tapailuun.

Henkinen väkivalta, arvostelu,vähättely

Aika, jonka myötä aloin ymmärtämään, millainen ihminen hän oikeasti oli. Hän siis jätti, mutta tunteeni eivät todellakaan laimenneet heti.

Hänen harrastuksensa 2 arki-iltapäivänä/iltana ja lauantaiaamupäivisin (urheilua ja chillailua kavereiden kanssa) olivat tärkeitä, mutta minun kuoroni ja ranskantuntini hänen mielestään turhaa, ja varsinkin se, että lauantaisin hänen urheillessaan minä menin brunchille ystävien kanssa. Alkoi kyselyt siitä miksi en käyttäisi lauantaita ruokaostoksiin ja kokkailisi nälkäiselle urheilijalle tämän kotona, ehkä vielä yhden pyykin siinä sivussa pyörittäen…..Oli muka hyvin moderni mies, osoittautui siis vanhanaikaiseksi.

Verbaalinen alistaminen, kiusaaminen ja naisvihamielisyys.

Tarve alistaa, liika intensiivisyys, oudot puheet, avoin vihamielisyys ja luottamuksen puute, outo salailu, nolo käytös, ei yhteistä arvopohjaa millään tavalla ja viimeisenä se merkittävin: henkilön seura saa persoonani muuttumaan sellaiseksi joka en halua olla enkä niin halua elää.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ehkä hölmöltä, mutta oltiin tapailtu pari kuukautta ja lähdettiin käymään yhdessä paikassa päiväretkellä, matkoihin meni pari tuntia. Mies halusi koko menomatkan kuunnella vain omaa musiikkiaan. Takaisin lähtiessämme sanoin, että laitan tällä kertaa minusta hyvää musiikkia (spotifysta). Mies KESKEYTTI ensimmäisen kappaleen kohdalla ja laittoi taas omat musat soimaan.

Tunteet laimeni siinä kuunnellessa sitä "itsekkyyttä" taas parin tunnin ajan.

Oletko tapaillut exääni :D Olin vuosia hänen kanssaan enkä ikinä saanut kuunnella ainuttakaan kappaletta omaa musiikkiani. Kun lopulta sain yhden kerran valita kappaleeni, mies marssi ovesta ulos baariin :D minäminäminä. Meillä ei saanut edes vieraat kuunnella muuta kuin maailmannavan valitsemia kappaleita ja tauoilla pitkiä ylistyspuheita itsestään.

Ei mitään dramaattista, mutta vähän kauemmin kuunneltuani huomasin, että sen mielipiteet ja arvot ei vaan sopineet yhteen omieni kanssa. Ja se kuvitteli tietysti olevansa oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

Hänen harrastuksensa 2 arki-iltapäivänä/iltana ja lauantaiaamupäivisin (urheilua ja chillailua kavereiden kanssa) olivat tärkeitä, mutta minun kuoroni ja ranskantuntini hänen mielestään turhaa, ja varsinkin se, että lauantaisin hänen urheillessaan minä menin brunchille ystävien kanssa. Alkoi kyselyt siitä miksi en käyttäisi lauantaita ruokaostoksiin ja kokkailisi nälkäiselle urheilijalle tämän kotona, ehkä vielä yhden pyykin siinä sivussa pyörittäen…..Oli muka hyvin moderni mies, osoittautui siis vanhanaikaiseksi.

Kuullostaa tutulta. Samaten kaikki menoni viikonloppuina olivat pois aina jostain, ja pidemmälle mentyä tajusin, että se oli pois hänen palvelemiseltaan. 

Pappapomarfinit jalassa, se oli 30 vuotta sitten. Nythän ne on nuorisonkin suosiossa. Outoa. 

Mies paljastui homofobiseksi ja naisvihamieliseksi. 

Heitti tyhmää läppää eikä älynnyt lopettaa. 

Toinen murjautteli totuuksia vertaillen "Sun kaveri heitti parempaa läppää"

Kolmas kuori minusta esiin persoonan, joka en ole ja välirikon jälkeen tajusin, että olenhan jos riittävän kauan joku oikuttelee. Tyyppi lassosi edestakaisin, perui tapaamisia ja nälvi. Sellaista naista ei ole joka sitä kestää.  

Oli aikamoinen kaappijuoppo. Yritti salailla asiaa kaikin voimin, mutta kyllähän se läpi paistoi koko ajan sitä enemmän, mitä enemmän tutustuttiin ja oltiin tekemisissä. Lopulta, tajuttuaan paljastuneensa, hän alkoi ilkeillä minulle, mikä sinänsä helpotti eropäätöstäni. Olen joskus miettinyt, olisiko minun sittenkin pitänyt yrittää tukea häntä vähentämään alkoholinkäyttöään, mutta epäilenpä, että hän olisi vain suuttunut ja jyrkästi kieltänyt koko ongelman.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ehkä hölmöltä, mutta oltiin tapailtu pari kuukautta ja lähdettiin käymään yhdessä paikassa päiväretkellä, matkoihin meni pari tuntia. Mies halusi koko menomatkan kuunnella vain omaa musiikkiaan. Takaisin lähtiessämme sanoin, että laitan tällä kertaa minusta hyvää musiikkia (spotifysta). Mies KESKEYTTI ensimmäisen kappaleen kohdalla ja laittoi taas omat musat soimaan.

Tunteet laimeni siinä kuunnellessa sitä "itsekkyyttä" taas parin tunnin ajan.

Mä niin ymmärrän tämän! Yhteneväinen musiikkimaku on tärkeää, mikäli musiikkia ylipäänsä kuunnellaan.

Paljastui aivan käsittämättömän tyhmäksi ja ignorantiksi. Kun täytin ristikkolehden sanaristikkoa, nauroi että olen ihan pöljä pähkäillessäni sanoja, kun ne voi katsoa sieltä lopun ratkaisusivuilta - osoittautui, että hän käyttää sitä metodia kaikissa elämän asioissa, missä vain voi. Ja jos ei ole pulmaan ratkaisua takasivulla, jättää sen huomiotta. Jos ei jotain ymmärtänyt, ei alentunut kysymään "miksi", "mitä tarkoitat" tms., vaan ohitti asian mitään sanomatta. Kuitenkin piti itseään lahjana maailman naisille, esitti minulle erilaisia tapoja kohentaa ulkonäköäni ja olla hänelle edustavampi naisystävä. Pohjimmiltaan lutunen, mutta niin omahyväinen ja tyyyhmääää...