Lue keskustelun säännöt.
läheisyyden puute parisuhteessa...
m47
03.03.2022 |
Teen meillä aloitteet miehelle tyypillisesti..tulee 2-4kertaa viikossa ehdoteltua vaimolle riippuen onko ollut 0 1 tai 2 kertaa jotain lätinää. Vaimo lähesty tuossa 40v päivää ennen vielä välillä aamuisinkin ja teki ylläreitä muutenkin viikottain. Nyt ei edes joka viikko tee mitään suhteessamme. Seksiä joka käytännössä on ainoastaan pano, ei hellittelyhetkiä ilman seksiä, ei hierontaa, on meillä noin kerran viikossa. Joskus jaksan odottaa viikon että lähestyiskö vaimo, sit rupee kiristään että mikä on kun en kelpaa. Kun meillä on seksiä se on kuitenkin aika hyvää ja molemmat saa tyydytyksen halutessaan. Pikku hiljaa tilanne kuitenkin menee huonommaksi. Nyt ollaan 45-50v välissä. Huomaan itse että minua vttaa vallan mahdottomasti jos jos vaimo ei tee muutamaan päivään mitään, on vain sohvalla katsomassa sarjoja (käytänössä tuota ellei käy shoppailemassa tai vähän liiku). Omaa aikaakin siis on. Mutta EI siis lähesty koskettele tee ehdotuksia, tee mitään ehdotuksia että mennään kävelylle tms. Nyt mennyt 8pv viimeisestä, 3 päivää oltu käytännössä puhumatta illalla vain muutamalla viesteillä pelattu. Kirjoitin etten jaksa tämmösestä kylmästä sodasta ja alkaa haluttaa kodin ulkopuolelle. Vaimolla on kumma tyyli kääntää aina kaikki takaisin, niin nytkin, en ole kuulemma lähestynyt itsekään. No tottakai jos 10-20% aloitteistani uppoaa, ei saa kovin halutuksi itseään tuntemaan ja odotan että hän tekee aloittteen, lopulta vika onkin minussa, vaikka välillä sovitaan että kerta viikkoon on minimi ja hän voi tehdä selvän aloitteen kun sen aika. Hänen kanssaan on vaikeahko keskustella näistä kun a) hän ei osaa/viitsi sitä tehdä b) jos sovitaan jotain ei niin hänen puolelta auta. Haluisin liittoo pitää kasassa ja ennaltaehkästä ongelmia joten on käyty kerran jo terapiassa ja selvät ohjeet saatiin mutta toinen ei pidä niistä kiinni. Niin ja koululaisia löytyy vielä taustalle eli ei olla kahden edes. Mitä tässä nyt sitten kannattas tehdä.
Kommentit (12)
Noin se menee kuten edellinenkin sanoi. Minulla on vielä paljon pidempi suhde kun jäädään juuri eläkkeelle. Miehen pitää vain syödä ylpeytensä ja muistaa pitää vaimoaan hyvänä. Tuttu tunne kun panetus tulee korvista, eikä vaimo reagoi mitenkään. Kaikista pahin on, kun odottaa vaimon aloitteita illasta toiseen eikä tulekaan. Silloin mies käpertyy itseensä ja pilaa itse kaiken.
On vain ollut pakko tottua siihen, että vaimo pitää edelleen valloittaa ja saada houkuteltua seksiin. Murjottaminen ei auta mitään.
Tässä pari vuotta sitten seksivälit alkoi menemäön välillä jo 1,5 vkoon ja siitä marpatin vaimolle. Olin vain kärsivällisesti odottanut vaimon aloitetta. Vaimon vastaus oli valauseva, olisit ehdotellut useammin niin hänkin olisi syttynyt. Joten näin vanhempana kokeneempana muehenä sanon, älkää ikinä unohtako läheisyyttä ja houkutella vaimojanne yhä uudestaan. Naiset syttyy kun tuntevat olevansa haluttuja ja rakastettuja. Syttyvät tunteella, eikä millään järkeilyilla tai sopimisilla. Ilman tunnetta ei ole seksiäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon pöytään seksin puutteesta kärsivän naisen näkökulman. Meillä mies ei tee mitään sen eteen että seksiä olisi, eikä myöskään ole lämmennyt kaikenlaisten virittelyjeni myötä. Olen lisännyt läheisyyttä arjessa, yrittänyt keskustella seksuaalisista mieltymyksistä, pukeutunut ja hankkinut leluja keskusteluista inspiroituneena, keskittynyt tuottamaan nautintoa miehelle, ynnä muuta. Kaikesta huolimatta mies ei innostu kuin laimeadti aika ajoin, eikä itse tee mitään vastaavaa. Alan olla jo melko kyllästynyt panostamaan, eikä arjen läheisyys miehen kanssa enää kiinnosta. Terapeutille ei mies ole halukas lähtemään. Eroajatukset nousevat mieleen, mutta koska meillä on pieni lapsi, on korkea kynnys rikkoa perhettä.
Eikös naisen nirsoilu miehen valinnassa ole juurikin kelpoisuuden aistimista ja siinähän naisen pitäisi olla erittäin hyvä? Silti noita onnettomia perheitä riittää tai jotain noloja pareja, joilla on koira lapsen korvikkeena ja nainen roikkuu välinpitämättömässä miehessä epätoivoisesti. Yleensä se mies on vielä juoppo ja/tai nisti, työtön, naisen siivellä eläjä. Naisen tyhmyys voi olla pohjatonta.
M44 kirjoitti:
Teetkö itse suhteen eteen muuta kuin ehdottelet seksiä? Lapsiperheen arjessa pitkä parisuhde luisuu helposti tilaan, jossa se on itsestäänselvyys ja kaikki jaksaminen menee lasten ja arjen asioihin. Silloin usein jää jäljelle miehille panetus ja naisille tarve omaan aikaan, kun naiset valitettavasti kantavat yhä suuremman vastuun arjesta ja varsinkin sen taustapyörityksestä, siitä huolimatta että mieskin tekisi kotitöitä, hoitaisi lapsia jne. Sitten jos ei ole läheisyyttä muulloin kuin iltaisin seksiehdotusten merkeissä, ei ole kumma jos ei toista huvita.
Tässä on minun havaintoja meidän pitkästä parisuhteesta, tosin meillä lapset on vielä leikki-ikäisiä. Kun olen asiasta puolisolle maininnut, hän sanoi juuri noita asioita eli ei paljon tee seksiä mieli, kun vihdoin pääsee huokaisemaan. Täytyy myöntää että vaikka fyysiset työt tehdään yhdessä, kyllä puoliso meidän arkea pyörittää ja manageeraa. Ollaan nyt koitettu muistaa halit ja pusut muutenkin kuin seksiä vailla ollessa ja sarjoja katsellessa koitetaan olla lähekkäin ilman seksiä. Minä taas koitan hoitaa osani myös arjen manageroinnista ilman että puolison tarvii komentaa. Jospa se tästä.
Ai että mä niin mielelläni aina luen näitä sun kommentteja M44. Vastaat aina asiallisesti. Näitä on ilo lukea, kiitos ☺
Komppaan naisena myös tätä. Ihan pienet rypyt rakkaudessa mua ei haittaa, kun halut vie mennessään, mutta jos on joku mykkäkoulu ollu jo useamman päivän niin en lämpene ennen kuin asia on jollain tapaa käyty läpi - tai siis saattaa edelleen panettaa mutta en vaan pysty menemään toista niin lähelle jos pahasti hiertää asia. Joskus kyllä mennään myös sängyn kautta, että ensin paineet pois ja sitten puhutaan, mutta harvemmin niin päin. Ja tuo on kyllä totta, että vaikka mies näennäisesti tekisi yhtä paljon kotitöitä kuin minä, niin silti minä huolehdin suurimmaksi osaksi ns metatyöstä (täytyykin hankkia uudet välikausivaatteet, päiväkotikuvaus on tulossa, nää lelut pitää laittaa kirpparille, ai niin ne kaverin synttärit ja joku lahja pitäis hankkia jne) ja se vie yllättävän paljon voimia.
Olen ollut samassa tilanteessa vaimona ilman seksiä. Ratkaisin asian. Olen viehättävä itsestäni huolehtiva nainen. Mieheni lopetti seksin kanssani. Kärsin vuosia seksin puutteesta. Tunteeni vaihtelivat surusta vihaan...halusin saada kosketusta. Emme osanneet puhua asiasta asiallisesti, tai minun mielestäni mies ei osannut tai halunnut. Vuodet kuluivat kunnes eräänä päivänä menin nettiin ja tein profiilin deittisivuille. Tapasin useamman mutta kuitenkin löysin..nyt minulla on rakastaja jolta saan seksiä ja ystävyyttä. Aion jatkaa liittoani. Mutta sitä kadun että hyväksyin monta vuotta sen että minua ei kosketa.
AP, vaimosi kanssa olette tehneet paljon, käyneet terapiassa. Vaimo ei tee siellä sovittuja asioita. Kokemukseni on että kun avioliitossa seksi loppuu, se vaan loppuu. Minun ratkaisuni oli tällainen, hain seksiä muualta. En kadu yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa surullisesti, että sinulle seks on hyvän parisuhteen määritelmä (valitettavan yleistä miehille) . Naisille se on yleensä toisinpäin. Ensin hyvä parisuhde ja sitten voi olla hyvää seksiä.
Puhuit otsikossa läheisyydestä, mutta luinkin pelkästä seksistä. Entä se pyyteetön läheisyys? Ehkä vaimosi kaipaa sitä? Ehkä hän kaipaa tunnetta, että häntä rakastetaan. Ehkä hän kaipaa halauksia, silityksiä ja kivoja sanoja päivän mittaan? Tiedän senkin, että monillw miehille tämäkin on liikaa vaadittu. Koettu on. Ei tunteettoman, täysin yhdentekevän tai kuluttuvan arjen keskellä naisesta vain löydy nappia, jonka hän voi yhtäkkiä naksauttaa seksijumalatar-asentoon. Varsinkaan jos mies on kylmä arjen keskellä eikä tarvi vaimoaan mihinkään muuhun kuin ruuanlaittoon, lastenhoitoon ja seksiin. Mitä nainen siitä saa itselleen?
Olen elänyt tuota elämää, enkä takaisin menisi mistään hinnasta. Koska minulla on nyt mies, jonka kanssa haluan seksiä paljon! Ja miksi? Koska mies on mua kohtaan ihana. Täysin pyyteetöntä läheisyyttä ja rakkautta vaikka miten paljon. Hymyjä ja huolenpitoa ja loistavaa kommunikaatiota. Käsi kädessä. Paljon pitkiä halauksia, pusuja ja silityksiä ilman, että ne tarkoittaa "nyt haluan pillua". Kummallakaan ei mene kuppi nurin, jos toinen ei jaksakaan. Mutta jestas, miten ne seksihormonitkin hyrrää, kun oikeasti tuntee rakkauden, läheisyyden ja hyväksynnän. Eipä hyrrännyt exän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
M44 kirjoitti:
Teetkö itse suhteen eteen muuta kuin ehdottelet seksiä? Lapsiperheen arjessa pitkä parisuhde luisuu helposti tilaan, jossa se on itsestäänselvyys ja kaikki jaksaminen menee lasten ja arjen asioihin. Silloin usein jää jäljelle miehille panetus ja naisille tarve omaan aikaan, kun naiset valitettavasti kantavat yhä suuremman vastuun arjesta ja varsinkin sen taustapyörityksestä, siitä huolimatta että mieskin tekisi kotitöitä, hoitaisi lapsia jne. Sitten jos ei ole läheisyyttä muulloin kuin iltaisin seksiehdotusten merkeissä, ei ole kumma jos ei toista huvita.
Tässä on minun havaintoja meidän pitkästä parisuhteesta, tosin meillä lapset on vielä leikki-ikäisiä. Kun olen asiasta puolisolle maininnut, hän sanoi juuri noita asioita eli ei paljon tee seksiä mieli, kun vihdoin pääsee huokaisemaan. Täytyy myöntää että vaikka fyysiset työt tehdään yhdessä, kyllä puoliso meidän arkea pyörittää ja manageeraa. Ollaan nyt koitettu muistaa halit ja pusut muutenkin kuin seksiä vailla ollessa ja sarjoja katsellessa koitetaan olla lähekkäin ilman seksiä. Minä taas koitan hoitaa osani myös arjen manageroinnista ilman että puolison tarvii komentaa. Jospa se tästä.
Ai että mä niin mielelläni aina luen näitä sun kommentteja M44. Vastaat aina asiallisesti. Näitä on ilo lukea, kiitos ☺
Komppaan naisena myös tätä. Ihan pienet rypyt rakkaudessa mua ei haittaa, kun halut vie mennessään, mutta jos on joku mykkäkoulu ollu jo useamman päivän niin en lämpene ennen kuin asia on jollain tapaa käyty läpi - tai siis saattaa edelleen panettaa mutta en vaan pysty menemään toista niin lähelle jos pahasti hiertää asia. Joskus kyllä mennään myös sängyn kautta, että ensin paineet pois ja sitten puhutaan, mutta harvemmin niin päin. Ja tuo on kyllä totta, että vaikka mies näennäisesti tekisi yhtä paljon kotitöitä kuin minä, niin silti minä huolehdin suurimmaksi osaksi ns metatyöstä (täytyykin hankkia uudet välikausivaatteet, päiväkotikuvaus on tulossa, nää lelut pitää laittaa kirpparille, ai niin ne kaverin synttärit ja joku lahja pitäis hankkia jne) ja se vie yllättävän paljon voimia.
Kiitos, ei öyhäämisessä ole mitään järkeä ja siksi en sitä tee. En ole minä varmaan mikään maailman paras aviomies ole, mutta yritän aina oppia jotain uutta, vaikka suhdetta on jo pitkälti kolmatta vuosikymmentä takana eikä oo paljoa muista kokemusta kuin puolisosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M44 kirjoitti:
Kiitos, ei öyhäämisessä ole mitään järkeä ja siksi en sitä tee. En ole minä varmaan mikään maailman paras aviomies ole, mutta yritän aina oppia jotain uutta, vaikka suhdetta on jo pitkälti kolmatta vuosikymmentä takana eikä oo paljoa muista kokemusta kuin puolisosta.
Ei kukaan olekaan täydellinen. Mutta sun kirjoituksista huomaa että pohdit näitä asioita ja tahdot parisuhteen voivan hyvin, se kantaa pitkälle kun on valmis tekemään asioita sen eteen eikä pidä toista itsestäänselvyytenä. Minäkin oon mieheni tavannut hyvin nuorella iällä ja olemme toistemme eka vakava suhde, yhdessä ollaan oltu yli puolet elämästä vaikka ikää vasta ~30v. Ajattelen että ei tarvitsekaan olla kokemusta muista, kunhan tuntee puolisonsa ja haluaa oppia hänestä koko ajan uutta ja toisaalta myös hyväksyy että hän kasvaa ja muuttuu koko ajan. Joskus tottakai olen miettinyt (ja yhdessäkin mietitty) millaista olisi olla parisuhteessa tai harrastaa seksiä jonkun toisen kanssa, mutta arvostan niin meidän yhteistä historiaa että todellakin haluan pysyä tässä ja tehdä kaikkeni että pysytään onnellisina yhdessä.
M44 kirjoitti:
Teetkö itse suhteen eteen muuta kuin ehdottelet seksiä? Lapsiperheen arjessa pitkä parisuhde luisuu helposti tilaan, jossa se on itsestäänselvyys ja kaikki jaksaminen menee lasten ja arjen asioihin. Silloin usein jää jäljelle miehille panetus ja naisille tarve omaan aikaan, kun naiset valitettavasti kantavat yhä suuremman vastuun arjesta ja varsinkin sen taustapyörityksestä, siitä huolimatta että mieskin tekisi kotitöitä, hoitaisi lapsia jne. Sitten jos ei ole läheisyyttä muulloin kuin iltaisin seksiehdotusten merkeissä, ei ole kumma jos ei toista huvita.
Tässä on minun havaintoja meidän pitkästä parisuhteesta, tosin meillä lapset on vielä leikki-ikäisiä. Kun olen asiasta puolisolle maininnut, hän sanoi juuri noita asioita eli ei paljon tee seksiä mieli, kun vihdoin pääsee huokaisemaan. Täytyy myöntää että vaikka fyysiset työt tehdään yhdessä, kyllä puoliso meidän arkea pyörittää ja manageeraa. Ollaan nyt koitettu muistaa halit ja pusut muutenkin kuin seksiä vailla ollessa ja sarjoja katsellessa koitetaan olla lähekkäin ilman seksiä. Minä taas koitan hoitaa osani myös arjen manageroinnista ilman että puolison tarvii komentaa. Jospa se tästä.
Kyllä, unohtu sanoa eli sitten jotain ratkaisua esittämääni ongelmaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa surullisesti, että sinulle seks on hyvän parisuhteen määritelmä (valitettavan yleistä miehille) . Naisille se on yleensä toisinpäin. Ensin hyvä parisuhde ja sitten voi olla hyvää seksiä.
Puhuit otsikossa läheisyydestä, mutta luinkin pelkästä seksistä. Entä se pyyteetön läheisyys? Ehkä vaimosi kaipaa sitä? Ehkä hän kaipaa tunnetta, että häntä rakastetaan. Ehkä hän kaipaa halauksia, silityksiä ja kivoja sanoja päivän mittaan? Tiedän senkin, että monillw miehille tämäkin on liikaa vaadittu. Koettu on. Ei tunteettoman, täysin yhdentekevän tai kuluttuvan arjen keskellä naisesta vain löydy nappia, jonka hän voi yhtäkkiä naksauttaa seksijumalatar-asentoon. Varsinkaan jos mies on kylmä arjen keskellä eikä tarvi vaimoaan mihinkään muuhun kuin ruuanlaittoon, lastenhoitoon ja seksiin. Mitä nainen siitä saa itselleen?
Olen elänyt tuota elämää, enkä takaisin menisi mistään hinnasta. Koska minulla on nyt mies, jonka kanssa haluan seksiä paljon! Ja miksi? Koska mies on mua kohtaan ihana. Täysin pyyteetöntä läheisyyttä ja rakkautta vaikka miten paljon. Hymyjä ja huolenpitoa ja loistavaa kommunikaatiota. Käsi kädessä. Paljon pitkiä halauksia, pusuja ja silityksiä ilman, että ne tarkoittaa "nyt haluan pillua". Kummallakaan ei mene kuppi nurin, jos toinen ei jaksakaan. Mutta jestas, miten ne seksihormonitkin hyrrää, kun oikeasti tuntee rakkauden, läheisyyden ja hyväksynnän. Eipä hyrrännyt exän kanssa.
Voi jäikö nämäkin mainitsematta. Kehun joka toinen päivä koskettelen, hän kerran kuussa koskettaa ohimennen
Vaihdevuodet alkamassa vaimolla ja se vaikuttaa haluihin? Miten teidän suhde ylipäätään voi, riittääkö rakkautta edelleen?
Teetkö itse suhteen eteen muuta kuin ehdottelet seksiä? Lapsiperheen arjessa pitkä parisuhde luisuu helposti tilaan, jossa se on itsestäänselvyys ja kaikki jaksaminen menee lasten ja arjen asioihin. Silloin usein jää jäljelle miehille panetus ja naisille tarve omaan aikaan, kun naiset valitettavasti kantavat yhä suuremman vastuun arjesta ja varsinkin sen taustapyörityksestä, siitä huolimatta että mieskin tekisi kotitöitä, hoitaisi lapsia jne. Sitten jos ei ole läheisyyttä muulloin kuin iltaisin seksiehdotusten merkeissä, ei ole kumma jos ei toista huvita.
Tässä on minun havaintoja meidän pitkästä parisuhteesta, tosin meillä lapset on vielä leikki-ikäisiä. Kun olen asiasta puolisolle maininnut, hän sanoi juuri noita asioita eli ei paljon tee seksiä mieli, kun vihdoin pääsee huokaisemaan. Täytyy myöntää että vaikka fyysiset työt tehdään yhdessä, kyllä puoliso meidän arkea pyörittää ja manageeraa. Ollaan nyt koitettu muistaa halit ja pusut muutenkin kuin seksiä vailla ollessa ja sarjoja katsellessa koitetaan olla lähekkäin ilman seksiä. Minä taas koitan hoitaa osani myös arjen manageroinnista ilman että puolison tarvii komentaa. Jospa se tästä.