Onko muita joista tuntuu, ettei oikein sovi äitipiireihin?
Esim. leikkipuistoon, perhekerhoon, avoimeen päiväkotiin?
Siellä ollaan niin pehmeitä, ystävällisen nauravaisia, herttaisia. Joo, tuo herttainen on kuvaava sana. Asiallisen herttaisia.
Itse olen enemmänkin persoonallinen, räväkkä, paljon muutakin elämää kuin äitiys, vaikka äitiyden hoidankin hyvin. Nuo mammapiirien äidit sensijaan ovat jotenkin persoonattomia... äitiys täyttää niiden koko persoonan.
Ajatteleeko kukaan muu näin?
Kommentit (5)
Jotenkin pinnallista touhua. Ei voi keskustella kunnon asioista. Pitää esittää että kiinnostaa askarrella isänpäiväkortteja, vaikka lapset haluaisivat vain leikkiä. Pitäis olla aina aurinkoinen, iloinen ja hyvinvoiva. Mitään ikävää ei saisi sanoa.
Yritetään nyt ekaa lasta, ja mua pelottaa se, etten sopeudu. Asun maalla, olen akateemisesti koulutettu, kasvissyöjä, kiinnostunut elokuvista, sarjakuvista, kirjallisuudesta ja sen sellaisesta, pelkään, että mun pitää teeskennellä jotain muuta, että muut hyväksyy mut. Olen kyllä aina ollut tosi sosiaalinen ja tutustunut helposti ihmisiin, mutta pelkään, että "äitiympyröissä" on just tuollaista, mitä kuvailit.
Jos sama porukka kokoontuu pitempään, puheenaiheet laajenee ja tunteetkin tulee mukaan.
minä oikeasti yritine nsimmäisen lapsen aikana monta kertaa tällaisen äiti porukan kanssa olla. He kyllä tulivat keskenään juttuun, mutta minä tunsin itseni aina ulkopuoliseksi. =( harmittavaa
Olen tietyllä tavalla ollut ehkä aina vähän sellainen oman tien kulkija. En ole muutenkaan mikään "yhdistysihminen". Tapailen mieluummin samanhenkisiä ystäviäni kun tutustun ventovieraisiin vain siksi, että heilläkin on lapsia. Olen ihan tyytyväinen näin ja minulla on riittävän vilkas sosiaalinen elämä muutenkin.