Pelossa elävien vertaistuki 27.2
Täällä yksi kahden pienen lapsen äiti, joka todella ahdistuu uutisia seuratessaan. En ole pystynyt nukkumaan kolmeen vuorokauteen ilman painajaisia tai unettomuutta.
Päivällä ahdistaa ja itkettää. Pelottaa maailmansodan alkaminen. Etenkin ydinsota mielessä. Pelottaa miehen ja lasten puolesta.
En varmaan ole ainoa, jolla flippaa näin pahasti. Millaiset tunteet teillä on asian suhteen? Miten tuette itseänne psyykkisesti?
Kommentit (80)
Sama juttu ja minullakin kaksi pientä lasta, joista toinen vasta vauva. Pää muutenkin hormonihöyryissä ja nyt tällainen perusturva vetäistään jalkojen alta. Yritän pitää perusarkea koossa, mutta kehosta huomaa pelon. En saa unta ja sydän hakkaa. Tsemppiä kaikille, olemme tässä yhdessä.
Älkää seuratko uutisia jos järkyttää. Nyt kaikki itsekuri käyttöön. Uutisia ei tarvitse katsoa 24/7. 1-2 krt/päivässä riittää.
Tavallisen ihmisen, jolla ei ole vaikutusvaltaa, VOI AUTTAA maan johtoa parhaiten, kun keskittyy rutiineihin ja tavalliseen elämään. Tee lasten kanssa vaikka pieniä kivoja asioita.
Katsokaa lasten elokuvia, käykää ulkona pulkkailemassa jne.
No hyvänen aika. Lopettakaa uutisten lukeminen. Ei tuo ole normaalia.
Tuostako ei lapset kärsi? Hae apua.
Pelossa vellominen muiden samanlaisten kanssa tuskin auttaa. Netti kiinni tai katso vaikka niitä kissavideoita.
Et ole yksin! Päätin viikonloppuna rajoittaa uutisten seuraamista. Katson ne max 2x päivässä, ei ennen nukkumaan menoa. Lahjoitin rahaa punaiselle ristille ja unicefille, näin koitan osaltani auttaa tilanteessa.
Omaa mielialaa autan sillä että koitan joka päivä tehdä jotain pientä ja mukavaa. Esim. ostin keittiön pöydälle iloisen väriset kukat ja kävin kaverin kanssa kävelyllä ja juttelemassa. Lisäksi nyt kuuntelen vain iloista ja rentoa musiikkia ja katson lähinnä komedioita (yleensä katson poliisisarjoja ja luen dekkareita). Ei muuta isoa kuvaa, mutta vaikuttaa omaan elämään ja mielialaan. Pienet lapset auttaa elämään tässä hetkessä. Sanon itselleni että juuri nyt minulla on kaikki hyvin.
Älkää myöskään tuutatko somea täyteen Ukrainaa. Riittää, että osa tekee niin. Kannattaa tietoisesti pyrkiä auttamaan muitakin sillä, että somettaa tavallisista arjen tapahtumista.
Ryhdistäydy, sinun paapomisesi ei nyt ole ykkösenä.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu ja minullakin kaksi pientä lasta, joista toinen vasta vauva. Pää muutenkin hormonihöyryissä ja nyt tällainen perusturva vetäistään jalkojen alta. Yritän pitää perusarkea koossa, mutta kehosta huomaa pelon. En saa unta ja sydän hakkaa. Tsemppiä kaikille, olemme tässä yhdessä.
Minullakin on 3kk vauva... Ehkä hormonitkin on osittain tässä mukana..
Hyvä keskustelunaloitus Ap! Jo se, että otit nämä tunteesi esille kertoo, että selviät. 🤗
Tässä neuvoja:
https://www.punainenristi.fi/hae-apua-ja-tukea/henkinen-ensiapu/ukraina…
Lapset kasvavat taistelijoiksi, niitä tullaan tarvitsemaan vielä.
no voin kertoa miten tämä loppuu: Venäjä tulee antautumaan piakkoin. SItä ennen tietty uhkaileevat kaikenlaisella, ydinaseilla yms, muta todellisuudessa Venäjän rahat on loppu. Niillä ei ole edes ruokaa sotilaille eikä rahaa enää aseisiin joten tää sota on pian ohi. Talouspakotteet ja lentokiellot ja EU:n apu Ukrainalle saa Putinin palaamaan kotiinsa.
Mielen joustavuutta eli resilienssiä voi kehittää:
https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/resil…
Ahdistaa tosi paljon ja pitäisi jaksaa tehdä töitä. Myyntityötä, koko päivä asiakaskontakteja. Oon nukkunut tosi huonosti, yöllä heräsin kolmesti, säpsähdin hereille ulkoa kuuluviin ääniin.
Onneksi nään pojan tänään niin saan jutella asiasta jonkun kanssa.
Minäkin olen sisäisesti aika hajalla. Arjen huolehdin kuitenkin ja koitan vähän vain seurata uutisia.Tosi asiaahan se ei muuta vaikka uskottelisin muuta. Mutta hirveitähän tulee tapahtumaan
Nyt se netti kiinni uutisineen ja someineen! Ja telkkari ja radio myös. Keskityt lasten kanssa olemiseen, mukaviin asioihin ja suljet ulkopuolelle muun. Omasta mielenterveydestä ja jaksamisesta pitää pitää huolta. Ei ole hätää, kaikki järjestyy! T. Myös äiti
Ap555 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu ja minullakin kaksi pientä lasta, joista toinen vasta vauva. Pää muutenkin hormonihöyryissä ja nyt tällainen perusturva vetäistään jalkojen alta. Yritän pitää perusarkea koossa, mutta kehosta huomaa pelon. En saa unta ja sydän hakkaa. Tsemppiä kaikille, olemme tässä yhdessä.
Minullakin on 3kk vauva... Ehkä hormonitkin on osittain tässä mukana..
Sitä tärkeämpää rauhoittua!
Ap ymmärrän todella. Minäkään en ole nukkunut moneen yöhön. Ensin korona , joka ei sodan vierellä tunnukaan enää juuri miltään. Perusturvallisuuden tunne täysin hukassa.
Olen pahoillani kokemuksestasi.
On varmasti useita ihmisiä, jotka miettivät asiaa. Voisitko ajatella, että kuuntelisit/lukisit/katsoisit sodasta tulevaa informaatiota vain kerran päivässä? Informaatioähly ja ahdistus liittyy vahvasti siihen, että huolestut tulevasta etukäteen. Jos keksisit päivisin jotain kivaa lasten kanssa ja pyytäisit mieheltä kun kahdestaan tai perheen kanssa yhteistä aikaa, ettei ajatus kulje turhaan huolen ympärillä. Mistä nautit? Liikunta (ulkoretket), käsityöt, leipominen tai kokkaaminen, ehkä lasten kanssa lautapelin pelaaminen? Perheen kanssa leffailtojen pitäminen.. Popparit, limsat, karkit 🤤
Pelko on inhimillistä. Pidä huolta itsestäsi, muista katkaista informaatiota ja pidä toimintakykyä yllä. Asioilla on tapana järjestyä 🤗💗
Ps. Meitä on taustalla ihmisiä, jotka ymmärrämme pelkoa ja varmasti itseäkin tilanteessa pelottaisi, mutta me olemme turhaa, jos tilanne niin vaatii. Ette ole yksin.