Hankala tilanne pv-kodin lelupäivänä, mitähän tässäkin ois pitänyt tehdä

eli olisi saattanut hyvinkin leikkiä koko ruokailun ajan eikä olisi tullut lainkaan syömään.



Muutenkin tuntuu että se ei ole niin hyvin "ryhmässä" kuin muut (on vain eskariajan hoidossa, ei koko päivää). On välillä ilman kaveria, ja ei oikein osaa oma-aloitteisesti mennä leikkiin mukaan jos jää ulkopuolelle - välillä leikkii kyllä ihan hyvin.



Mutta en tiedä oisko hänelle ollut kamala ajatus ollenkaan olla vähän "erilainen" ja olla ruokailematta ollenkaan. Ja kohta muutkin olisi halunneet ehkä samaa - jäädä leikkimään jos ei huvita joskus syödä.



ap

ja tää tapahtui joskus 70-80 lukujen taitteessa.



Hauska vaan nähdä, miten osaava av-raati olisi tänkin tilanteen ratkaissut.. :)





ap

laitetaan "maija" tänne nuken syöttötuoliin ja annetaan "maijalle" oma lautanen, kylläpä "maijalla" onkin nälkä, syö nopeasti niin voit sitten tulla syöttämään "maijaa"



Toimii joskus mut ei ehkä silloin jos on jo ehtinyt tulla kauhea raivo päälle

"katso miten maijan silmät menee jo kiinni, vieppä äkkiä nukkumaan nukkariin... Uni tulee jo!" Ja sitte voi syöttää kun on päikkärit ohi. No joo, kaikkee joutuu noiden lasten kanssa vaan kokeilemaan.



Viimenen vaihtis on vaan laittaa nukke sivuun ja syömään ellei mikään muu tehoa.

Eli nyt viedään vauva pienten puolelle nukkariin tai otetaan sille oma paikka tai viedään jo valmiiksi nukkariin tmv.



Toi on malliesimerkki siitä kuinka päiväkodissa ei jousteta kun se olis epäreilua muita kohtaan. (oikeasti olis ihan hyvin voinut joustaa joko kaikkien kohdalla tai toisessa tilanteessa sitten muiden kohdalla)

mitään leikkiä alkaa kehittämään tämän yhden tytön kanssa. Yritettiin kyllä että se odottaa siinä lähellä. (Nukkari on turhan sivussa tuosta tilasta,eskariryhmä jotka ei nuku päikkäreitä varsinaisest.)



Ja syöttötuolia nukelle ei ollut.



Ja sääntö kun oli se että ei leluja ruokapöytään.



Ja kun hysteria jo päällä niin vaikeaa...

muutenkin aika itsepäinen osaa olla tuo tyttö ja peräänantamaton kun sille päälle sattuu, vaikka muuten ehkä vähän aran ja hiljaisen oloinen välillä.



ap

mitään leikkiä alkaa kehittämään tämän yhden tytön kanssa. Yritettiin kyllä että se odottaa siinä lähellä. (Nukkari on turhan sivussa tuosta tilasta,eskariryhmä jotka ei nuku päikkäreitä varsinaisest.)

Ja syöttötuolia nukelle ei ollut.

Ja sääntö kun oli se että ei leluja ruokapöytään.

Ja kun hysteria jo päällä niin vaikeaa...

muutenkin aika itsepäinen osaa olla tuo tyttö ja peräänantamaton kun sille päälle sattuu, vaikka muuten ehkä vähän aran ja hiljaisen oloinen välillä.

ap

Ei varmaan ole ensimmäinen kerta kun tuollainen tilanne tulee eteen.

Jos tapana on toimia aina noin jämptisti, niin silloin toimitaan aina.

Yksinkertaista.

Minusta saamasi ideat olivat loistavia.

mitään leikkiä alkaa kehittämään tämän yhden tytön kanssa. Yritettiin kyllä että se odottaa siinä lähellä. (Nukkari on turhan sivussa tuosta tilasta,eskariryhmä jotka ei nuku päikkäreitä varsinaisest.) Ja syöttötuolia nukelle ei ollut. Ja sääntö kun oli se että ei leluja ruokapöytään. Ja kun hysteria jo päällä niin vaikeaa... muutenkin aika itsepäinen osaa olla tuo tyttö ja peräänantamaton kun sille päälle sattuu, vaikka muuten ehkä vähän aran ja hiljaisen oloinen välillä. ap

Jos ei 6-vuotiaana osaa ymmärtää, ettei leluja viedä pöytään, niin eikö olisi jo aika oppia? Minusta on ihan selvä asia, että aikuiset päättävät milloin leikitään ja milloin tehdään jotain muuta, esim. syödään.

Vain ottaa lapselta nukke pois ja viedä se semmoiseen paikkaan mistä sitä ei saada. Mutta kyllä 6-vuotiaan pitäisi jo osata luopua ruokailun ajaksi lelusta..liekö saa kotona paljon periksi?

Itkua ja huutoahan siitä nuken pois viennistä ihan varmasti syntyy, mutta yleensä lapsi rauhoituu kun siihen annetaan aikaa eikä kiinnitetä liikaa huomiota. Pian se ruokailuki olisi ihan mielenkiintoinen tapahtuma kun toteaa että huudolla ei huomiota saa.



Myös muut ehdotukset ovat olleet loistavia!

Kyllä päiväkodissa pitäisi olla aikaa ja keinoja ratkoa tällaisia tilanteita...se on huono tekosyy ettei ole aikaa.

kuin muutkin. Asian olisi voinut hoitaa hienovaraisemmin eli menemällä mukaan lapsen leikkiin. Kumma, etteivät lastenhoitoalalla olevat ihmiset osaa toimia lapsilähtöisesti ja empaattisesti.

"Meillä on täällä tälläinen sääntö ja siitä pidetään kiinni vaikka lapsi tukehtuisi itkuunsa ja hätäänsä, emme voi joustaa koska se on väärin muita lapsia kohtaan, mutta emme myöskään kykene keksimään vaihtoehtoisia ratkaisuja, vaan jyräämme sääntömme läpi vaikka lapsi saisi mimmoisen kohtauksen..."

"olemme töissä lasten kanssa mutta emme oikeasti ymmärrä lapsia lainkaan, emme ainakaan yksilöllisesti. HAHAA,mitä se yksilöllisyys muka on! Kyllä me alistamme sääntöihin itsepäisimmätkin mukulat, olemme saaneet siihen koulutuksen ja virkanimikkeemme on sen puolella - vastaavissa tilanteissa vanhemmat saisi syytteet pahoinpitelystä ja laiminlyönneistä ym, mutta me teemme tämän ammattisuojan alla!"

siis pienelle uhmaikäiselle. 6-vuotiaalta odotetaan jo toisenlaista käytöstä. Leikit loppuu kun käydään ruokapöytään ja nukke odottelee leikkien alkua muualla. En kähtisi joustamaan ja houkuttelemaan kun kyseessä on jo eskari-ikäinen.

olisitte sitten vissiin antanut niiden kaikkien muidenkin lasten ottaa sen lelunsa pöytään?

Samat säännöt kun kuitenkin on pidettävä kaikille.



Kyllä 6 vuotiaan prinsessankin on pakko ymmärtää, että häntä koskee tasan samat säännöt kuin muita, eli nukkea ei tuoda ruokapöytään. Ei kai kenenkään kotonakaan saa leluja tuoda ruokapöytään?

No mikä tässä on niin vaikeaa? Jos ei suostu luopumaan lelusta, jää leikkimään nuken kanssa eikä pääse muiden kanssa syömään. Tulee sitten kun on valmis siitä nukesta luopumaan (laittamaan sen nukkumaan tai odottamaan jonnekin).



Äkkiä tulevat aina kun joutuvat tavallaan omien erikoisvapauksiensa takia ryhmän ulkopuolelle. Eli ei huomiota huonolle käytökselle.



Sitten kun olisi ollut valmis laittamaan nuken syrjään odottamaan, kehutaan ja otetaan taas mukaan "porukkaan".