Lue keskustelun säännöt.
Työystävyys, vinkkejä kaivataan
19.02.2022 |
Työkaverinani on henkilö jonka kanssa olemme olleet samassa työpaikassa muutaman vuoden ja työparinani hän on ollut nyt vuoden ajan omasta toiveestamme. Tulemme hyvin toimeen ja meistä on tullut ystävät, viihdyn hänen seurassaan hyvin.
Ongelmana on että työskentelytapamme ovat täysin erilaiset. Hän on todella laiska, mielellään jättäisi töitään minulle. Ei auta minua vaikka minkälaisessa pulassa olisin. Itse silti kyllä on ottamassa koko ajan apua vastaan ja kehtaa pyytää kyllä auttamaan. Ja lykkää töitään minulle.
Nykyään ottaa päähän todella paljon siinä kohdin kun huomaan että hän lusmuilee ja sen takia minulla on raskasta töissä. Olen sanonut useaan otteeseen asioista ja tästä seuraa aina riita. Hänellä on selityksiä: ”mikset ole kertonut” jne. Vaikka olen kertonut ja pyytänyt. Ja jos ihmisellä on silmät päässä niin huomaa kyllä jo sanomattakin. Samoista asioista on moneen kertaan keskusteltu mutta ei mene perille. Oma lusmuilu ja ylimääräiset pitkät tauot menee aina kaiken edelle.
Moni muu on sanonut samaa hänestä. Mutta kun hän on hyvä ystäväni niin olen vaan koittanut jaksaa. Tiedän kyllä että jos hän saa työparikseen jonku muun, hänen on PAKKO tehdä enemmän.
Mikä avuksi? En haluaisi menettää hyvää ystävää. Hänestä on tullut tärkeä. Vaikka välillä mietin että hän on ystäväni vain siksi että pääsee töissä helpommalla.. Vain hyöty mielessä. Vaikka sanoo kyllä muuta, kuinka olen hänelle hyvä ystävä jne.
Kokemuksia vastaavasta? Tai hyviä vinkkejä?
Kommentit (19)
Työpaikka ei ole kaverikerho ihan syystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea tilanne. Yhtään väheksymättä tai epäilemättä työkaverisi lusmuilua, olen myös huomannut, että eräät ylitunnolliset työnarkomaanit odottavat samanlaista ylivenymistä myös muilta tai kokevat muiden "lusmuilevan". Toisen lusmuilu on toisen riittävä työtahti.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko esimies järjestää työpareja uudestaan?
Kyllä voi. Tässä onkin vain omalta puoleltani niin suuri ristiriita. Jos vaihdan työparia, menetän hyvän ystävän. Töiden puulesta pääsisin monen muun kanssa helpommalla. Mutta kukaan ei korvaa ystävää. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko esimies järjestää työpareja uudestaan?
Kyllä voi. Tässä onkin vain omalta puoleltani niin suuri ristiriita. Jos vaihdan työparia, menetän hyvän ystävän. Töiden puulesta pääsisin monen muun kanssa helpommalla. Mutta kukaan ei korvaa ystävää. Ap
Jospa rehkit liikaa. Synkkaa työtahtisi samaan hänen kanssa.
Jos se on ystävä oikeasti, niin et menetä ystävää, vaihdat vain työparia. Nämä ovat kaksi eri asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikea tilanne. Yhtään väheksymättä tai epäilemättä työkaverisi lusmuilua, olen myös huomannut, että eräät ylitunnolliset työnarkomaanit odottavat samanlaista ylivenymistä myös muilta tai kokevat muiden "lusmuilevan". Toisen lusmuilu on toisen riittävä työtahti.
Tässä on kyllä perää mitä kirjoitit. Kiitos tästäkin kommentista. Olenkin vähän ylitunnollisuuteen taipuvainen. Mutta yritän ajatella asioita näin etten vaadi muilta sama ja yritän olla vaatimatta itseltänikään.
Olen aika avulias. Mutta kyseessä on nyt se että omua töitään olisi antamassa minulle ja pyytämässä apua. Mutta jossain erityistilanteessa kun itse tarvitsisin spua, hän ei auta vaikka pyydän. Ja hän pystyisi auttamaan. Ihan pokkana voi mennä tauolle vaikka huomaa että toinen on hetkellisesti (harvoin) pahassa pulassa.
En vaadi suuria. Vain sen että molemmat tekee omat hommansa. Ja auttaa jos toinen apua tarvii. Se kuuluu hänen työhön ja on laskettu hänen työaikaan.
Ei vaan mene jakeluuni se että joku kehtaa pyytää muilta mitä vaan mutta itse ei anna yhtään mitään. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko esimies järjestää työpareja uudestaan?
Kyllä voi. Tässä onkin vain omalta puoleltani niin suuri ristiriita. Jos vaihdan työparia, menetän hyvän ystävän. Töiden puulesta pääsisin monen muun kanssa helpommalla. Mutta kukaan ei korvaa ystävää. Ap
Jospa rehkit liikaa. Synkkaa työtahtisi samaan hänen kanssa.
Hän on niin hidas lusmu laiskottelija etten oikein voi tuota tehdä. Muiden työtahti on normaali mutta hän on piikkeustapaus. Josta kyllä kärsii välillä muutkin, en yksin minä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko esimies järjestää työpareja uudestaan?
Kyllä voi. Tässä onkin vain omalta puoleltani niin suuri ristiriita. Jos vaihdan työparia, menetän hyvän ystävän. Töiden puulesta pääsisin monen muun kanssa helpommalla. Mutta kukaan ei korvaa ystävää. Ap
Pystyisitkö puhumaan esimiehelle, että tekisi työparien uudelleen järjestelyn jollain sellaisella selityksellä, että laiska kamusi ei pysty ajattelemaan vaihdon olleen sinun idea?
Jos tuo ei ole mahdollista, niin ei sitten jää paljon vaihtoehtoja. Pelkäät menettäväsi hyvän ystävän, mutta kyllä teidän ystävyys menee pilalle ennen pitkää myös nykyisellä mallilla, jossa sinua hyväksi käytetään. Jos et voi pistää työparien vaihtoa esimiehen piikkiin, sun pitäisi saada jotenkin sanottua kamulle, että työskentelytapanne ovat niin erilaiset, että koet paremmaksi vaihtaa paria.
Olen itse ollut vastaavanlaisessa tilanteessa aikoinaan. Mun työystävä ei ollut varsinaisesti työparini, mutta tuurasimme toisiamme. Hän osallistui kaikkiin mahdollisiin työnantajan tarjoamiin työajalla tapahtuviin aktiviteetteihin (mm. kieliryhmät, virkistystapahtumat, pitkät kahvipaussit kahdesti päivässä jne) suomatta ajatustakaan sille, että mä en voinut osallistua koskaan, kun jommankumman meistä piti olla koko ajan paikalla.
Kun työpaikallemme tuli mahdollisuus pitää yksi etäpäivä viikossa, hän ei koskaan kysynyt, milloin minä olisin töideni puolestani voinut etäillä, vaan aina vaan ilmoitti, koska hän aikoo olla ja mä jouduin sitten olemaan työpaikalla, vaikka monesti silloin juuri olisi ollut sellainen päivä, että mulla ei olisi ollut yhtään palaveria tms. paikalla oloa vaativaa. Hänellä ei siis pääsääntöisesti ollut läsnäkokouksia.
Ajan myötä kaikki tuo alkoi vaikuttaa väleihimme. Kun vaihdoin toiselle osastolle tilanne parani huomattavasti ja nykyisin ko. henkilö on yksi mun läheisimmistä ystävistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko esimies järjestää työpareja uudestaan?
Kyllä voi. Tässä onkin vain omalta puoleltani niin suuri ristiriita. Jos vaihdan työparia, menetän hyvän ystävän. Töiden puulesta pääsisin monen muun kanssa helpommalla. Mutta kukaan ei korvaa ystävää. Ap
Pystyisitkö puhumaan esimiehelle, että tekisi työparien uudelleen järjestelyn jollain sellaisella selityksellä, että laiska kamusi ei pysty ajattelemaan vaihdon olleen sinun idea?
Jos tuo ei ole mahdollista, niin ei sitten jää paljon vaihtoehtoja. Pelkäät menettäväsi hyvän ystävän, mutta kyllä teidän ystävyys menee pilalle ennen pitkää myös nykyisellä mallilla, jossa sinua hyväksi käytetään. Jos et voi pistää työparien vaihtoa esimiehen piikkiin, sun pitäisi saada jotenkin sanottua kamulle, että työskentelytapanne ovat niin erilaiset, että koet paremmaksi vaihtaa paria.
Olen itse ollut vastaavanlaisessa tilanteessa aikoinaan. Mun työystävä ei ollut varsinaisesti työparini, mutta tuurasimme toisiamme. Hän osallistui kaikkiin mahdollisiin työnantajan tarjoamiin työajalla tapahtuviin aktiviteetteihin (mm. kieliryhmät, virkistystapahtumat, pitkät kahvipaussit kahdesti päivässä jne) suomatta ajatustakaan sille, että mä en voinut osallistua koskaan, kun jommankumman meistä piti olla koko ajan paikalla.
Kun työpaikallemme tuli mahdollisuus pitää yksi etäpäivä viikossa, hän ei koskaan kysynyt, milloin minä olisin töideni puolestani voinut etäillä, vaan aina vaan ilmoitti, koska hän aikoo olla ja mä jouduin sitten olemaan työpaikalla, vaikka monesti silloin juuri olisi ollut sellainen päivä, että mulla ei olisi ollut yhtään palaveria tms. paikalla oloa vaativaa. Hänellä ei siis pääsääntöisesti ollut läsnäkokouksia.
Ajan myötä kaikki tuo alkoi vaikuttaa väleihimme. Kun vaihdoin toiselle osastolle tilanne parani huomattavasti ja nykyisin ko. henkilö on yksi mun läheisimmistä ystävistä.
Kiitos vastauksesta. Pelkään kyllä itsekin että ystävyys menee pilalle tässäkin. En jaksa kauan tällaista. Pystyn kyllä esimiehen kautta asian hoitamaan tarvittaessa. Tässä on vaan vähän niin että aiemmin työssäviihtymiseeni ja jopa jäämiseeni kyseiseen paikkaan on paljon vaikuttanut tämä hyvä ystävä. Nyt vaan ajan mittaan on käynyt ärsyttämään nämä asiat joita joskus olen ehkä saattanut katsella läpi sormien. En vaan ymmärrä muten joku voi ”hyvää ystävää” kohdella näin.
Olen väläytellyt hänelle sitäkin että vaihdan työparia. Siitä on seurannut suurta draamaa ja olen sitten aikeeni perunut. Ja olen varma että ystävyytemme loppuu siihen pisteeseen sitten. Vaikea tilanne. Hän on loistotyyppi muuten mutta työskentelytapamme on vaan aivan erilaiset. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko muutkin "ystäväsi" samaa tasoa, eli että joudut jatkuvasti hiiviskelemään varpaisillasi munankuorilla, että vain saisit pitää heidät?
Ei ole tervettä, ette sovellu yhteen. Mahtaako hän edes pitää sinua ystävänä, kun teillä on noinkin erilaiset tyylit.
Vierailija kirjoitti:
Ovatko muutkin "ystäväsi" samaa tasoa, eli että joudut jatkuvasti hiiviskelemään varpaisillasi munankuorilla, että vain saisit pitää heidät?
Ei ole tervettä, ette sovellu yhteen. Mahtaako hän edes pitää sinua ystävänä, kun teillä on noinkin erilaiset tyylit.
Eivät ole. Enkä hiiviskele munankuorilla tämänkään kanssa.
Samaa mietin usein. Pitääkö hän edes ystävänä oikeasti. Vai perustuuko hänen puoleltaan ystävyys pelkästään siihen että hän pääsee helpommalla töissä minun kanssani. Tätä en voi tietää. Olen varmaan vaan hyväuskoinen hölmö. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko esimies järjestää työpareja uudestaan?
Kyllä voi. Tässä onkin vain omalta puoleltani niin suuri ristiriita. Jos vaihdan työparia, menetän hyvän ystävän. Töiden puulesta pääsisin monen muun kanssa helpommalla. Mutta kukaan ei korvaa ystävää. Ap
Pystyisitkö puhumaan esimiehelle, että tekisi työparien uudelleen järjestelyn jollain sellaisella selityksellä, että laiska kamusi ei pysty ajattelemaan vaihdon olleen sinun idea?
Jos tuo ei ole mahdollista, niin ei sitten jää paljon vaihtoehtoja. Pelkäät menettäväsi hyvän ystävän, mutta kyllä teidän ystävyys menee pilalle ennen pitkää myös nykyisellä mallilla, jossa sinua hyväksi käytetään. Jos et voi pistää työparien vaihtoa esimiehen piikkiin, sun pitäisi saada jotenkin sanottua kamulle, että työskentelytapanne ovat niin erilaiset, että koet paremmaksi vaihtaa paria.
Olen itse ollut vastaavanlaisessa tilanteessa aikoinaan. Mun työystävä ei ollut varsinaisesti työparini, mutta tuurasimme toisiamme. Hän osallistui kaikkiin mahdollisiin työnantajan tarjoamiin työajalla tapahtuviin aktiviteetteihin (mm. kieliryhmät, virkistystapahtumat, pitkät kahvipaussit kahdesti päivässä jne) suomatta ajatustakaan sille, että mä en voinut osallistua koskaan, kun jommankumman meistä piti olla koko ajan paikalla.
Kun työpaikallemme tuli mahdollisuus pitää yksi etäpäivä viikossa, hän ei koskaan kysynyt, milloin minä olisin töideni puolestani voinut etäillä, vaan aina vaan ilmoitti, koska hän aikoo olla ja mä jouduin sitten olemaan työpaikalla, vaikka monesti silloin juuri olisi ollut sellainen päivä, että mulla ei olisi ollut yhtään palaveria tms. paikalla oloa vaativaa. Hänellä ei siis pääsääntöisesti ollut läsnäkokouksia.
Ajan myötä kaikki tuo alkoi vaikuttaa väleihimme. Kun vaihdoin toiselle osastolle tilanne parani huomattavasti ja nykyisin ko. henkilö on yksi mun läheisimmistä ystävistä.
Kiitos vastauksesta. Pelkään kyllä itsekin että ystävyys menee pilalle tässäkin. En jaksa kauan tällaista. Pystyn kyllä esimiehen kautta asian hoitamaan tarvittaessa. Tässä on vaan vähän niin että aiemmin työssäviihtymiseeni ja jopa jäämiseeni kyseiseen paikkaan on paljon vaikuttanut tämä hyvä ystävä. Nyt vaan ajan mittaan on käynyt ärsyttämään nämä asiat joita joskus olen ehkä saattanut katsella läpi sormien. En vaan ymmärrä muten joku voi ”hyvää ystävää” kohdella näin.
Olen väläytellyt hänelle sitäkin että vaihdan työparia. Siitä on seurannut suurta draamaa ja olen sitten aikeeni perunut. Ja olen varma että ystävyytemme loppuu siihen pisteeseen sitten. Vaikea tilanne. Hän on loistotyyppi muuten mutta työskentelytapamme on vaan aivan erilaiset. Ap
Hankalaa on. Muistan itse hyvin, kuinka oikeastaan eniten otti päähän se, että toinen ei yhtään ajatellut tilanteita minun kannaltani. Koin sen järkyttävän epäreiluna, kun minä kyllä pidän itsestään selvyytenä sitä, että kamua autetaan kaikin puolin. Jotkut ihmiset pystyy ilmeisesti erottamaan täysin sen duunihommansa siitä ystävyydestä.
Sanot, että työssäviihtymiseen ja jaksamiseen on vaikuttanut ko. työystävä. Nythän tilanne ei enää oikeasti ole niin tai ei ainakaan kauaa ole, kun kerran koet jo ärtymystä siitä, että et saa apua jne.
Jos ystävyytenne tuosta katkeaa, niin valitettavasti se on kyllä perustunut silloin ihan vääriin asioihin eli sinun hyödyllisyyteen työystävällesi. Kyllä tollanen on parempi vaan lopettaa itse ajoissa ennen kuin hyväksikäyttö laajenee muihin elämäsi osa-alueisiin ja on entistä vaikeampaa irrottautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko esimies järjestää työpareja uudestaan?
Kyllä voi. Tässä onkin vain omalta puoleltani niin suuri ristiriita. Jos vaihdan työparia, menetän hyvän ystävän. Töiden puulesta pääsisin monen muun kanssa helpommalla. Mutta kukaan ei korvaa ystävää. Ap
Pystyisitkö puhumaan esimiehelle, että tekisi työparien uudelleen järjestelyn jollain sellaisella selityksellä, että laiska kamusi ei pysty ajattelemaan vaihdon olleen sinun idea?
Jos tuo ei ole mahdollista, niin ei sitten jää paljon vaihtoehtoja. Pelkäät menettäväsi hyvän ystävän, mutta kyllä teidän ystävyys menee pilalle ennen pitkää myös nykyisellä mallilla, jossa sinua hyväksi käytetään. Jos et voi pistää työparien vaihtoa esimiehen piikkiin, sun pitäisi saada jotenkin sanottua kamulle, että työskentelytapanne ovat niin erilaiset, että koet paremmaksi vaihtaa paria.
Olen itse ollut vastaavanlaisessa tilanteessa aikoinaan. Mun työystävä ei ollut varsinaisesti työparini, mutta tuurasimme toisiamme. Hän osallistui kaikkiin mahdollisiin työnantajan tarjoamiin työajalla tapahtuviin aktiviteetteihin (mm. kieliryhmät, virkistystapahtumat, pitkät kahvipaussit kahdesti päivässä jne) suomatta ajatustakaan sille, että mä en voinut osallistua koskaan, kun jommankumman meistä piti olla koko ajan paikalla.
Kun työpaikallemme tuli mahdollisuus pitää yksi etäpäivä viikossa, hän ei koskaan kysynyt, milloin minä olisin töideni puolestani voinut etäillä, vaan aina vaan ilmoitti, koska hän aikoo olla ja mä jouduin sitten olemaan työpaikalla, vaikka monesti silloin juuri olisi ollut sellainen päivä, että mulla ei olisi ollut yhtään palaveria tms. paikalla oloa vaativaa. Hänellä ei siis pääsääntöisesti ollut läsnäkokouksia.
Ajan myötä kaikki tuo alkoi vaikuttaa väleihimme. Kun vaihdoin toiselle osastolle tilanne parani huomattavasti ja nykyisin ko. henkilö on yksi mun läheisimmistä ystävistä.
Kiitos vastauksesta. Pelkään kyllä itsekin että ystävyys menee pilalle tässäkin. En jaksa kauan tällaista. Pystyn kyllä esimiehen kautta asian hoitamaan tarvittaessa. Tässä on vaan vähän niin että aiemmin työssäviihtymiseeni ja jopa jäämiseeni kyseiseen paikkaan on paljon vaikuttanut tämä hyvä ystävä. Nyt vaan ajan mittaan on käynyt ärsyttämään nämä asiat joita joskus olen ehkä saattanut katsella läpi sormien. En vaan ymmärrä muten joku voi ”hyvää ystävää” kohdella näin.
Olen väläytellyt hänelle sitäkin että vaihdan työparia. Siitä on seurannut suurta draamaa ja olen sitten aikeeni perunut. Ja olen varma että ystävyytemme loppuu siihen pisteeseen sitten. Vaikea tilanne. Hän on loistotyyppi muuten mutta työskentelytapamme on vaan aivan erilaiset. Ap
Hankalaa on. Muistan itse hyvin, kuinka oikeastaan eniten otti päähän se, että toinen ei yhtään ajatellut tilanteita minun kannaltani. Koin sen järkyttävän epäreiluna, kun minä kyllä pidän itsestään selvyytenä sitä, että kamua autetaan kaikin puolin. Jotkut ihmiset pystyy ilmeisesti erottamaan täysin sen duunihommansa siitä ystävyydestä.
Sanot, että työssäviihtymiseen ja jaksamiseen on vaikuttanut ko. työystävä. Nythän tilanne ei enää oikeasti ole niin tai ei ainakaan kauaa ole, kun kerran koet jo ärtymystä siitä, että et saa apua jne.
Jos ystävyytenne tuosta katkeaa, niin valitettavasti se on kyllä perustunut silloin ihan vääriin asioihin eli sinun hyödyllisyyteen työystävällesi. Kyllä tollanen on parempi vaan lopettaa itse ajoissa ennen kuin hyväksikäyttö laajenee muihin elämäsi osa-alueisiin ja on entistä vaikeampaa irrottautua.
Olet kyllä aivan oikeassa. Pitää vaan saada itseni tajuamaan nuo asiat. Järkyttävän epäreiluna koen myös tilanteen. Itselleni on aina ollut päivänselvää että autan jos joku apua tarvii. Jos mummo kaatuu kadulla niin autan hänet ylös. Mutta monet kävelevät vaan pokkana ohitse. Näin se menee. En ole koko ajan apua tarvitsemassa ja pyytämässä. Mutta jos olen jäämässä kaatuvan seinän alle niin silloin pyydän jeesiä ja odotan et myös toinen pikkuhetken jeesaa, jos hänelle siitä maksetaankin.
Pitää nyt funtsia miten tän homman hoidan. Kiitos sulle kun viitsit kirjoittaa pitkät tekstit. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vaikea tilanne. Yhtään väheksymättä tai epäilemättä työkaverisi lusmuilua, olen myös huomannut, että eräät ylitunnolliset työnarkomaanit odottavat samanlaista ylivenymistä myös muilta tai kokevat muiden "lusmuilevan". Toisen lusmuilu on toisen riittävä työtahti.
Erittäin hyvin sanottu.
Sen kirkkaampaa kruunua et saa, että venyt ja rikot itsesi. Samalla vedät muutkin samaan suohon.
Leanatkaa prosessinne ja varsinkin lopettakaa se itse aiheutettu tehottomasta työskentelytavasta johtuva älytön kiire. Tätä pelleilyä tuli taas pari vuotta katsottua ja koska en voi asioita isolla kädellä muuttaa, on aika taas laittaa oma yritys pystyyn. Enkä aio nytkään tehdä alkuvaiheiden jälkeen yli neljä tuntista työpäivää ja sitten onkin jo aika myydä valmis paketti eteenpäin.
Minkä tyyppistä työtä teette?
Ilmeisesti se on joko tosi tylsää rutiinityötä tai liian vaikeaa. Tai sitten kaverisi on luonut tai sinä teet liikaa ja luulet muidenkin tekevän sellaista.
Meillä esim ylisuorittaja alkoi vaatia, että kaikkien pitää tulla klo 7 töihin koska hänkin tulee jne. Esimies meillä oli tosi paska, tämän ylisuorittajan kaveri. Mikään muu taso meillä ei riittänyt ja esimies onnistui ajamaan puoli tiimiä talosta pois ennen kuin hänestä itsestään päästiin eroon.
Voisiko esimies järjestää työpareja uudestaan?