Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ei-toivottu lapsi - avioliitto hajoaa

Vierailija
26.01.2010 |

Meille on tulossa kolmas lapsi, miehen itsekkyyden ja mukavuudenhalun takia. Minulla oli ennen joulua aika aborttiin, mutta liian kevyen miettimisen perusteella jätettiin tekemättä. Olen siitä lähtien katunut tuota päätöstä ja ollut katkera miehelleni.



Vituttaa, että annoin taas sen taivaanrannanmaalarin puhua minut pois järkipäätöksestä. Vituttaa, että olen antanut sen pilata koko mun elämän opiskeluajoista lähtien. Ensin se puhui mut hakeutumaan sellaisiin töihin, jotka ei todella mua kiinnosta, mutta joista (ehkä) saa vähän parempaa liksaa kuin siitä, missä todella olisin ollut hyvä ja mistä olisin ollut kiinnostunut. Nyt on jo liian myöhäistä palata siihen, koska työkokemus on karttunut väärältä alalta. Olen muuttanut miehen perässä, olen ottanut opintolainaa miehen takia (koska hänen mielestään ei pidä kituuttaa). Miehen yrityshaaveiden takia jätin vakityöni, miehen ansiosta yhteisen asunnon myyntivoitot valuivat kankkulan kaivoon. Ja nyt, miehen ansiosta meidän perhe menettää ainoan säännöllisten tulojen tuojan ja laskujen maksajan. Minä menetän työni, uutta tuskin tulee näköpiiriin, eikä taida edes kannattaa kolmen lapsen hoitoonvienti nykypalkoilla.



Perseelleen siis kaikki menee. En tajua, miten mies edelleen jaksaa suunnitella uuden auton ostoa. Miten sillä on rahaa ostaa uusia vaatteita, kun laskupino kasvaa. Minulla ei ole ollut vuoteen yhtään ylimääräistä, olen maksanut laskut ja asuntolainan, en ole nukkunut puoleen vuoteen kokonaisia yöunia ja nyt saatanasoikoon se äijä järjesti mut vielä paksuksikin.



Mä en pysty antamaan anteeksi ja olen päivä päivältä katkerampi miehelle ja vihainen itselleni, että olen uskonut sen positiivisuuteen. Jos saisin lottovoiton, ottaisin eron siinä paikassa. Tämä lapsi aiheuttaa meidän avioeron. Onko se sitten hieno kohtalo? Olisi pitänyt tehdä se abortti.

Kommentit (57)

Vierailija
1/57 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olet ilmeisesti aikuinen nainen. SInulla on vastuu tekemisistäsi, myös niistä, joihin et ole tyytyväinen. Sinä olet antanut kaiken tapahtua. Turha jälkikäteen on miehelle nurista.

Vierailija
2/57 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olet ilmeisesti aikuinen nainen. SInulla on vastuu tekemisistäsi, myös niistä, joihin et ole tyytyväinen. Sinä olet antanut kaiken tapahtua. Turha jälkikäteen on miehelle nurista.

Syytän siitä, että olen rakastanut, uskonut ja luottanut. Ei näköjään ois pitänyt. Miestä syytän siitä, että hän ei ota vastuuta IKINÄ.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/57 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

etkä vain syyttäisi siitä toista. Minusta tuo abortin peruminen miehesi osalta on juuri sitä vastuuta, ottaa vastuu omista toilailuistaan.

Vierailija
4/57 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllähän se mies nyt sua enemmän ottaa vastuuta, kun kuitenkin on vamis kantamaan vastuunsa siitä, että ehkäisyä ei ole käytetty!

Olet ilmeisesti aikuinen nainen. SInulla on vastuu tekemisistäsi, myös niistä, joihin et ole tyytyväinen. Sinä olet antanut kaiken tapahtua. Turha jälkikäteen on miehelle nurista.

Syytän siitä, että olen rakastanut, uskonut ja luottanut. Ei näköjään ois pitänyt. Miestä syytän siitä, että hän ei ota vastuuta IKINÄ.

Vierailija
5/57 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

etkä vain syyttäisi siitä toista. Minusta tuo abortin peruminen miehesi osalta on juuri sitä vastuuta, ottaa vastuu omista toilailuistaan.

Mies ei joudu pois töistä. Mies ei jää äitiyslomalle. Mies ei tee yhtään mitään asian eteen, paitsi hymistelee tollona vauvajuttuja. Minä kannan vastuun miehen toilailuista tälläkin kertaa. Minun elämäni kärsii kaikkein eniten tästäkin.

ap

Vierailija
6/57 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hän on kuitenkin se kaikkein syyttömin osapuoli.



Olkaa kilttejä, menkää puhumaan pariterapiaan. Sulle on nyt kasaantunut katkeruutta, kun olet venynyt ja uhrautunut ja luopunut omista haaveistasi. Älä kuitenkaan kadota haaveitasi ja näköalojasi! Miksi menetät työsi raskauteen? Eihän niin pitäisi käydä.



Oma ehdotukseni: Ole kotona vain äitiysloman ajan, jätä mies kotiin vanhempain- ja hoitovapaalle. Pidä rahat takanasi, äläkä anna niitä miehen tuhlattavaksi. Selviytyköön tuilla ja maksakoon niistä lasten kulut. Pistä itse jemmaan rahaa, että voit jossain vaiheessa kouluttautua uudelleen unelma-ammattiisi. Elämä ei ole vielä kolme-neljäkymppisenä ohi!



Mutta muista että jos eroat miehestäsi, sinulla ei ole ketään jakamassa arkea ja silloin unelmien eläminen on todella vaikeampaa kuin miehen kanssa! Sinun täytyy vain lyödä faktat pöytään miehellesi asiallisesti, niin että hän pystyy ne vastaanottamaan: sinä olet uhrautunut hänen puolestasi tähän asti, nyt on sinun vuorosi. Älä anna muuta vaihtoehtoa hänelle kuin suostuminen. Ole jämäkkä, ole aikuinen ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/57 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ettei pidä luottaa keneenkään, pitäisi olla yksin ja hoitaa itse omat asiansa. Ei olisi koskaan pitänyt alkaa miehen kanssa, ei olisi koskaan pitänyt mennä naimisiin, ei olisi koskaan pitänyt uskoa hänen uskoonsa paremmasta elämästä. Sitä vaan niin mielellään uskoo, varsinkin kun toinen osaa olla vakuuttava. Viimeiset 12 vuotta osoittaa selvästi, että minun paskamainen elämänasenteeni, negatiivisuus ja epäluottamus kaikkia ja kaikkea kohtaan olisi ollut oikea. Kun vähän uskalsin suojamuureja laskea, niin tulinpa petetyksi ja harhaanjohdetuksi. Mutta tässä kusessa sitä nyt lillutaan, eikä hajuakaan miten vihasta ja katkeruudesta pääsisi eroon tai muutenkaan eteenpäin.



ap

Vierailija
8/57 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

silti, minusta tilanteenne ei oikeasti näytä pahalta. Meidän perheen tilanne on se, että vahinkolapsia on jo pari niitten kolmen toivotun lisäksi. Rahaa ei ole, ei aikaa, ei edes rakkautta. En silti ole yhtään epätoivoinen, elämää on vielä jäljellä. Lähtökohta on että ton saman miehen kanssa vielä yritän. Mutta tästä lähtien otan myös itseni huomioon!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/57 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

minä minä minä minä minä.



Kasva aikuiseksi.

Vierailija
10/57 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ettei pidä luottaa keneenkään, pitäisi olla yksin ja hoitaa itse omat asiansa. Ei olisi koskaan pitänyt alkaa miehen kanssa, ei olisi koskaan pitänyt mennä naimisiin, ei olisi koskaan pitänyt uskoa hänen uskoonsa paremmasta elämästä. Sitä vaan niin mielellään uskoo, varsinkin kun toinen osaa olla vakuuttava. Viimeiset 12 vuotta osoittaa selvästi, että minun paskamainen elämänasenteeni, negatiivisuus ja epäluottamus kaikkia ja kaikkea kohtaan olisi ollut oikea. Kun vähän uskalsin suojamuureja laskea, niin tulinpa petetyksi ja harhaanjohdetuksi. Mutta tässä kusessa sitä nyt lillutaan, eikä hajuakaan miten vihasta ja katkeruudesta pääsisi eroon tai muutenkaan eteenpäin.

Lähinnä kuulostaa siltä, ettet uskalla tehdä mitään omia päätöksiä ja jätät esim. abortin teossa päätöksesi miehen vastuulle - ja sitten syytät siitä miestä. Jos miehellä on varaa ostella uusia vaatteita ja autoja, mutta sinä et osta itsellesi mitään vaan maksat lainat, voisitkohan ehkä nostaa kissan pöydälle etkä myrkyttää vain asialla omaa mieltäsi? Sanot suoraan miehelle, että osteleminen loppuu nyt, ei ole varaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/57 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

elämässäsi nyt tarkalleenottaen on niin pilalla ja huonosti? Kyselee pienen syöpää sairastavan lapsen äiti, joka odotusaikana vielä toivoi että olisi tehnyt abortin.

Vierailija
12/57 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

sitä kun harrastaa suojaamatonto seksiä niin tiedät kyllä itsekin , että silloin voi tulla raskaaksi. Katso itseäsi peiliin. Jos et halua lapsia, hanki sterilisaatio tai elä selibaatissa. Mies ei sinua "järjestänyt paksuksi". Ei sinun ollut pakko levittää jalkojasi. Olette molemmat tasapuolisesti vastuussa syntyvästä lapsesta.



Ei ole lapsen vika, jos vanhemmat ei ymmärrä mitä ehkäisy tarkoittaa. Parempi kun annat lapsen adoptioon, rakastavia vanhempia on adoptiojonossa monia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/57 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taidat tarvita ulkopuolista apua, itse asiassa te molemmat. Ja talousneuvontaa myös. Pystytkö puhumaan asiasta neuvolassa?



Ymmärrän sinua kuitenkin hyvin, olen itse ollut aika pitkälti samanlaisessa tilanteessa (en raskaana). Mm otin lainaa omiin nimiini, jotta saatiin moottoripyöriä ym hankittua. Kaikenlaista, ja koin itseni todella hyväksikäytetyksi.



Meillä taisi tilanteen pelastaa se, että mies jossain vaiheessa tajusi asiat (aikuistui?) ja on muuttanut toimintatapojaan. Tämän aikaansaamiseksi on pitänyt huutaa, raivota, valittaa ja itkeä. Todella paljon.



Tsemppiä sulle ja teille! Toivottavasti pystyt myös iloitsemaan tulevasta lapsesta.

Vierailija
14/57 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

miksi sitten olet tehnyt kaiken miehen tahdon mukaan? Oletko ikinä tehnyt yhtään omaa päätöstä mistään asiasta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/57 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olenko mä nyt "minäminäminä" vai tahdoton tossukka? Koittakaa päättää.



Ehkäisy ei ole yksin minun vastuullani. Miehen kanssa tietoinen ja yhteinen päätös oli, että käytetään kortsuja kunnes ollaan aivan varmoja, ettei haluta enempää lapsia. Hormonit eivät sovi minulle. Niiden vaikutuksen alaisena olen kolme kertaa pahempi paskiainen kuin tässä viestiketjussa plus itsetuhoinen. Mutta kun mies on itsekäs ja mukavuudenhaluinen, niin se kortsun laittaminen ei olekaan automaattinen toiminto. Vuosikausia kun kuuntelee sitä kitinää, mankumista ja maanittelua, niin joskus ajattelee, että hitto, kai se sit itse tietää. PITÄIS TIETÄÄ JOS HALUAA ALKUUN PALJAALLA! Siksi se on miehen vika. Ihan yhtä lailla hän on tietoinen riskeistä kuin minäkin, muttei välitä.



Onhan se paskaa, että jollakin on vielä paskempaa kuin mulla, mutta ei se silti sitä meinaa, etteikö mullakin ois paskaa.



Perheterapiat ja neuvolat my ass. Mä en usko että tästä puhumalla selvitään, kun kyse on rahasta.



Ja mitäpä tässä enää voisi muuksi muuttaa? Mun valinnanmahdollisuudet on olleet ja menneet. Yritän saada ne maksut maksettua, siivota ja pyykätä, nukkua loput ajasta. Sit mennään jonain päivänä konkurssiin. Eihän sekään tapa, joten kai sen jälkeen vaan eletään jollain tapaa.



ap

Vierailija
16/57 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mies ylipuhunut... Sinä olet sen päätöksen (kaikki ne huonot päätökset) tehnyt. Kasva aikuiseksi!!

Vierailija
17/57 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyllä se teidän molempien vika on. Kasva aikuiseksi!



Ja se oli sun päätös olla tekemättä aborttia. Olet heikko ihminen ja et ota vastuuta mistään!!



Se on sun elämä!

Vierailija
18/57 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olenko mä nyt "minäminäminä" vai tahdoton tossukka? Koittakaa päättää.

Tahdoton tossukka on sellainen joka ei osaa sanoa ei eikä tehdä itse mitään päätöksiä vaan ajautuu vaan virran mukana ja minäminäminä tulee kuvioon siinä, että kun tahdottoman tossukan asiat ei mee niin kuin halutaan niin kaikki on vaan miehen vika eikä itsessä ole mitään syytä mihinkään.

Vierailija
19/57 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä kun olen pilannut hänen elämänsä kun hän on joutunut, vastoin tahtoaan tietysti, tekemään koko elmänsä niinkuin minä olen halunnut, MUTTA mies ei ole koskaan kertaakaan aiemmin puhunut mitään mistään vaan antanut vaan kaiken olla ja näytellyt tyytyväistä!!



nyt sitten onkin yhtäkkiä kaikki niin helvetin huonsti ja minä olen syyllinen ja uhri, joka ei ole voinut tehdä niinkuin olisi oikeasti halunnut!! Joo, eipä todellakaan aikuinen ihminen voi tehdäö mitä haluaa jso on niin idiootti, ettei uskalla ottaa vastuuta omista haluistaan/teoistaan/tekemättä jättämisistään jne!!!



Sopisit varmaan elämään tuon mun ukon kans! harmi vaan kun etten kohdanneet ko yli 20 vuotta sitten kuten me:/



Vierailija
20/57 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta eikö miehenkin pitäisi ottaa jostain vastuuta?



Miten minä olen vastuussa miehen tulemisista? Miten on minun vastuulla kaikki? Mikä teidän mielestä ois miehen vastuulla? Vai eikö mikään? No, silleenhän se jo nyt meneekin.



Minä myös sattumalta tajuan, että virheitä on tullut tehtyä ja kadun niitä. Mies senku porskuttaa ja miettii itkuhälyttimen ostoa.



Ja mua vituttaa, kun joku kehtaa tulla mulle väittämään, etten ota vastuuta. Mitä muuta mä olen tehnyt viimeiset vuodet kuin kantanut vastuuta? Huolehtinut asuntolainan maksut, päivähoitomaksut, sähkömaksut, maksanut miehen maksumuistutuksia ennen kuin ehtivät ulosottoon, maksanut lainaa ennakkoon, pukenut, pessyt, siivonnut, tiskannut, pyykännyt. Mennyt töihin lasten ollessa alle vuoden ikäisiä, että saataisiin nämä maksut maksettua. Valvonut yöt ja miettinyt tekemättömiä töitä ja raha-asioita. Jättänyt harrastukset, joustanut, tinkinyt, jotta arki pyörisi. Pedannut itselleni vakipaikkaa töissä, jotta saisin rahantulon turvattua myös tuleviksi vuosiksi. Nalkuttanut ehkäisystä viimeiset vuodet joka ikinen kerta, kun seksiä on harrastettu.



Niin että eikö olisi yhtään kohtuullista odottaa, että mieskin voisi vähän ottaa sitä vastuuta tästä kokonaisuudesta? Edes sen verran, että nalkuttamatta laittaisi sen kortsun ajoissa, kun hyvin tietää, mitä varten sitä käytetään. Niin, olihan se mun vika, kun en taas kerran jaksanut nalkuttaa, vaan luotin aikuisen miehen omaan arviointikykyyn.



Mä olen naiivisti ajatellut, että parisuhde on molemminpuolista joustamista ja luottamista. Siksi olen tukenut miestäni, kun hän lähti yrittäjäksi. Olin valmis muuttamaan mukana ja luottamaan mieheen. Olen myös joustanut paljossa miestä ja miehen työtä tukeakseni. Olen odottanut, että saan vastaavaa kohtelua häneltäkin. Mutta en näköjään saa, vaan saan pikkupojan, joka haluuu-uu-uu. Joka haluaa uudet stereot, uusia vaatteita, tehokkaan auton, uuden puhelimen, lomamatkan, seksiä paljaalla mahdollisimman pitkään, jotain kivaa.



Mä olen kyllästynyt olemaan paha poliisi, ilonpilaaja ja tylsä tyyppi. Sellainenhan mä kotona olen. Mä teen tylsät pakolliset kuviot ja muut pitää hauskaa. Kun olen asiasta vihainen, mulle sanotaan, että jätä tekemättä. Mutta jos jätän, ei kukaan muukaan tee mitään. Mä hankaan vastaan, kun mies haluais lähtee lomareissulle. Kuulema joskus pitäis pitää hauskaa. Niin mutta jos pidetään hauskaa, jää sähkölasku maksamatta. Mutta kukaan muu ei siitä tunnu piittaavan paitsi minä.



ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän neljä yksi