Valehteletteko te lapsillenne?
Vai kerrotteko aina totuuden vaikka tietäisitte että totuus voi harmittaa tai pelottaa lasta? Tarkoitan tässä alle kouluikäisiä lapsia. Jos lapsi vaikka kysyy onko rosvoja olemassa niin sanotteko ei ole vai sanotteko on vaikka tiedätte että lapsi voi alkaa pelkäämään että sitten rosvo tulee kotiin. Tai jos lapsi kysyy onko kaapissa karkkia niin sanotteko totuuden että on (mutta sitä ei oteta tänään) vai sanotteko helppouden vuoksi että ei ole?
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
En yleensä valehtele. On ehkä joitain asioita, joista valehtelen, mutta vaikka nyt tuollaisista asioista, kuten onko rosvoja olemassa, on mielestäni jopa edesvastuutonta valehdella.
No mistä valehtelet?
Ap
Riippuu ihan asiasta ja tilanteesta. Esimerkeissä rosvojuttuun kertoisin tottakai että on olemassa, tietty siihen perään jotain rauhoittavaa. Karkista puhuisin totta tilanteen mukaan, se ei mikään suuri vääryys ole valehdella että ei ole karkkia, jos sillä pääsee helpommalla.
Ei ole ollut tarvetta valehdella. Lapset ei ole tyhmiä ja tietävät kyllä, jos valehdellaan. Muistan oman lapsuuteni ja sen kun on valehdeltu. Asiat voi kertoa lapsen ikään sopivalla tavalla, jos lapsi kysyy ikäviä tai hankalia asioita.
Kysyn koska en itse hyväksy mitään valehtelemista. Mutta mietin tässä vain että kuuluuko jotenkin asiaan että jostain asioista lapsille valehdellaan. Ap
Kerron ikätasoisesti asioista. Sen sijaan lapsen isä kannustaa lasta valehtelemaan. Esim kouluth ja opettaja ovat huomauttaneet erinäisistä asioista. Isä esitti heille hyvin ymmärtäväistä ja yhteistyökykyistä. Selän takana naureskeli naisten vouhotukselle. Lasta ohjeisti, että opelle ja th ei kerrota kaikkea. Nyt lapsi stressaa, eikä meinaa uskaltaa puhua, kun pelkää että puhuu väärin ja isä suuttuu.
Pakkohan se on valehdella jos lapsi kysyy kaupassa miksi isän käsi oli äitin pepussa eilen illalla.
No kyllä valehtelen ettei ole karkkia vaikka olisikin. Mitä tuo nyt lasta vahingoittaa?
Olisiko parempi sanoa että on muttei sulle? 😆
Rosvoja on olemassa ja ei kai kukaan sano ettei olisi?
Tontuista "valehtelen" mutta minulla on kyllä eri käsitys valehtelusta eli en pidä noita valheena. Lasten kuuluu uskoakin satuihin ja siinä kohtaa kun alkaa epäillä niin ei enää lähdetä itsepintaisesti väittämään toisin.
Ihan valehtelemalla en siis lapsille valehtele eli en mistään sellaisesta joka vahingoittaa hänen kehitystä millään tavalla.
Maalaisjärki siis tässäkin asiassa on ihan hyvä olla olemassa.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä valehtelen ettei ole karkkia vaikka olisikin. Mitä tuo nyt lasta vahingoittaa?
Olisiko parempi sanoa että on muttei sulle? 😆
Rosvoja on olemassa ja ei kai kukaan sano ettei olisi?
Tontuista "valehtelen" mutta minulla on kyllä eri käsitys valehtelusta eli en pidä noita valheena. Lasten kuuluu uskoakin satuihin ja siinä kohtaa kun alkaa epäillä niin ei enää lähdetä itsepintaisesti väittämään toisin.
Ihan valehtelemalla en siis lapsille valehtele eli en mistään sellaisesta joka vahingoittaa hänen kehitystä millään tavalla.
Maalaisjärki siis tässäkin asiassa on ihan hyvä olla olemassa.
Kyllä valehtelu tarkoittaa sitä että väittää muuta kuin totuuden.
Jos sanon kikkelilleni hyvä poika niin kaipa mä silloin valehtelen lapsilleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä valehtelen ettei ole karkkia vaikka olisikin. Mitä tuo nyt lasta vahingoittaa?
Olisiko parempi sanoa että on muttei sulle? 😆
Rosvoja on olemassa ja ei kai kukaan sano ettei olisi?
Tontuista "valehtelen" mutta minulla on kyllä eri käsitys valehtelusta eli en pidä noita valheena. Lasten kuuluu uskoakin satuihin ja siinä kohtaa kun alkaa epäillä niin ei enää lähdetä itsepintaisesti väittämään toisin.
Ihan valehtelemalla en siis lapsille valehtele eli en mistään sellaisesta joka vahingoittaa hänen kehitystä millään tavalla.
Maalaisjärki siis tässäkin asiassa on ihan hyvä olla olemassa.Kyllä valehtelu tarkoittaa sitä että väittää muuta kuin totuuden.
No sanotaan sitten näin että minusta on olemassa haitallista valehtelua ja harmitonta valehtelua.
Harrastan siis sitä harmitonta valehtelua eli en kerro että on karkkia vaikka olisikin jos en aio sitä lapselle antaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä valehtelen ettei ole karkkia vaikka olisikin. Mitä tuo nyt lasta vahingoittaa?
Olisiko parempi sanoa että on muttei sulle? 😆
Rosvoja on olemassa ja ei kai kukaan sano ettei olisi?
Tontuista "valehtelen" mutta minulla on kyllä eri käsitys valehtelusta eli en pidä noita valheena. Lasten kuuluu uskoakin satuihin ja siinä kohtaa kun alkaa epäillä niin ei enää lähdetä itsepintaisesti väittämään toisin.
Ihan valehtelemalla en siis lapsille valehtele eli en mistään sellaisesta joka vahingoittaa hänen kehitystä millään tavalla.
Maalaisjärki siis tässäkin asiassa on ihan hyvä olla olemassa.Kyllä valehtelu tarkoittaa sitä että väittää muuta kuin totuuden.
No sanotaan sitten näin että minusta on olemassa haitallista valehtelua ja harmitonta valehtelua.
Harrastan siis sitä harmitonta valehtelua eli en kerro että on karkkia vaikka olisikin jos en aio sitä lapselle antaa.
Miksi? Miksi et voi sanoa että on mutta sitä otetaan vasta lauantaina?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä valehtelen ettei ole karkkia vaikka olisikin. Mitä tuo nyt lasta vahingoittaa?
Olisiko parempi sanoa että on muttei sulle? 😆
Rosvoja on olemassa ja ei kai kukaan sano ettei olisi?
Tontuista "valehtelen" mutta minulla on kyllä eri käsitys valehtelusta eli en pidä noita valheena. Lasten kuuluu uskoakin satuihin ja siinä kohtaa kun alkaa epäillä niin ei enää lähdetä itsepintaisesti väittämään toisin.
Ihan valehtelemalla en siis lapsille valehtele eli en mistään sellaisesta joka vahingoittaa hänen kehitystä millään tavalla.
Maalaisjärki siis tässäkin asiassa on ihan hyvä olla olemassa.Kyllä valehtelu tarkoittaa sitä että väittää muuta kuin totuuden.
No sanotaan sitten näin että minusta on olemassa haitallista valehtelua ja harmitonta valehtelua.
Harrastan siis sitä harmitonta valehtelua eli en kerro että on karkkia vaikka olisikin jos en aio sitä lapselle antaa.Miksi? Miksi et voi sanoa että on mutta sitä otetaan vasta lauantaina?
Miksi sanoisin? Voin sanoa että lauantaina on karkkipäivä ja nyt ei karkkia ole.
Jos minulla on itselleni ostettuna suklaapatukka jonka syön kun lapsi nukkumassa niin pitääkö se hänelle kertoa? Minusta ei pidä. Sinä voit toimia toki toisin mutta minusta ei ole mitään järkeä tuollaisessa totuudessa.
Miksi takerrut tällaiseen asiaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yleensä valehtele. On ehkä joitain asioita, joista valehtelen, mutta vaikka nyt tuollaisista asioista, kuten onko rosvoja olemassa, on mielestäni jopa edesvastuutonta valehdella.
No mistä valehtelet?
Ap
Mulle ei nyt tule mieleen yhtään esimerkkiä, mutta esim. voisin valehdella vaikkapa jostain yksityisasiasta, omastani tai jonkun muun. Mutta sellaisista jutuista en halua valehdella, jotka muokkaavat lapsen maailmankuvaa. Esim. kuolemasta tai siitä, millainen maailma on.
Tiedän yhden äidin, joka valehtelee lapsilleen, että joulupukki on olemassa ja että kaikenlaisia jumaliksi ja jumalan pojiksi ja saatanoiksi kutsuttuja mielikuvitusolentoja on olemassa.
Mielestäni tuo äiti on kovin vastuuton ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yleensä valehtele. On ehkä joitain asioita, joista valehtelen, mutta vaikka nyt tuollaisista asioista, kuten onko rosvoja olemassa, on mielestäni jopa edesvastuutonta valehdella.
No mistä valehtelet?
ApMulle ei nyt tule mieleen yhtään esimerkkiä, mutta esim. voisin valehdella vaikkapa jostain yksityisasiasta, omastani tai jonkun muun. Mutta sellaisista jutuista en halua valehdella, jotka muokkaavat lapsen maailmankuvaa. Esim. kuolemasta tai siitä, millainen maailma on.
Miksi valehdella edes yksityisasiasta? Eikö voi sanoa että se on aikuisten asia ja aikuisilla on aikuisten asiat ja lapsilla lasten tms tavalla todeta että en voi kertoa?
Riippuu asiasta. Joulupukki ja tontut on jännittävä leikki, en ole sanonut että niitä olisi olemassa, mutten ole kieltänytkään.
Joku vuosi takaperin lapseni pelkäsi kuolemaa aivan hirveästi, silloin valehtelin, ettei hän yhtäkkiä vain kuole. En muista miten asian sanoitin, mutta ihan täysi totuus se ei ollut. Sen jälkeen, kun ikääkin on tullut lisää on kuolemasta kyllä puhuttu totuudenmukaisesti ikä huomioiden.
Merkityksellisistä asioista pyritään kyllä kertomaan totuus, mutta ihan kaikesta maailman menosta ei lasten mielestäni tarvitse huolta kantaa, silloin vale voi olla parempi vaihtoehto, kuin totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yleensä valehtele. On ehkä joitain asioita, joista valehtelen, mutta vaikka nyt tuollaisista asioista, kuten onko rosvoja olemassa, on mielestäni jopa edesvastuutonta valehdella.
No mistä valehtelet?
ApMulle ei nyt tule mieleen yhtään esimerkkiä, mutta esim. voisin valehdella vaikkapa jostain yksityisasiasta, omastani tai jonkun muun. Mutta sellaisista jutuista en halua valehdella, jotka muokkaavat lapsen maailmankuvaa. Esim. kuolemasta tai siitä, millainen maailma on.
Miksi valehdella edes yksityisasiasta? Eikö voi sanoa että se on aikuisten asia ja aikuisilla on aikuisten asiat ja lapsilla lasten tms tavalla todeta että en voi kertoa?
No eiköhän tuossa tuota juuri tarkoitettu?
Ei kerrota totuutta vaikka isovanhempien avioeron syistä joka olisi vaikka isoäodin alkoholiongelma vaan sanotaan että ne ovat aikuisten asioita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yleensä valehtele. On ehkä joitain asioita, joista valehtelen, mutta vaikka nyt tuollaisista asioista, kuten onko rosvoja olemassa, on mielestäni jopa edesvastuutonta valehdella.
No mistä valehtelet?
ApMulle ei nyt tule mieleen yhtään esimerkkiä, mutta esim. voisin valehdella vaikkapa jostain yksityisasiasta, omastani tai jonkun muun. Mutta sellaisista jutuista en halua valehdella, jotka muokkaavat lapsen maailmankuvaa. Esim. kuolemasta tai siitä, millainen maailma on.
Miksi valehdella edes yksityisasiasta? Eikö voi sanoa että se on aikuisten asia ja aikuisilla on aikuisten asiat ja lapsilla lasten tms tavalla todeta että en voi kertoa?
No eiköhän tuossa tuota juuri tarkoitettu?
Ei kerrota totuutta vaikka isovanhempien avioeron syistä joka olisi vaikka isoäodin alkoholiongelma vaan sanotaan että ne ovat aikuisten asioita?
Sä keksit tuon esimerkin, en minä. Mä en tarkoittanut tuollaisia tapauksia.
En yleensä valehtele. On ehkä joitain asioita, joista valehtelen, mutta vaikka nyt tuollaisista asioista, kuten onko rosvoja olemassa, on mielestäni jopa edesvastuutonta valehdella.