Omaisuudesta luopuminen, mistä merkki?
Läheiseni on viime aikoina ruvennut karsimaan kotoaan kaikkea mahdollista, esim. on luopunut monista huonekaluistaan, koriste-esineistään, vaatteista. Hämmästyin viimeksi käydessäni hänen luonaan, kun asunnossa ei ollut juuri sängyn, ikkunaverhojen ja keittiön kalusteiden lisäksi muuta. Pitäisikö olla huolissaan?
Kommentit (11)
Et oo seurannut miten jätesysteemit muuttuu?
Etpä tietenkään.
Voi konmarittaa, tai tekee kuolinsiivousta...
Ystäväsi on oivaltanut jotain oleellista elämästä, ei tarvitse olla huolissaan hänestä. Ennemmin olisin huolissaan sinusta ja siitä miksi et ymmärrä muita ihmisiä ja heidän valintojaan.
Vierailija kirjoitti:
Et oo seurannut miten jätesysteemit muuttuu?
Etpä tietenkään.
No miten ne muuttuu? Jokeen voi edelleen kipata jätteitään.
On kuolemassa tai psykoosissa.
Psykoosissa ollut kaverini heitti lähes kaiken pois. Vaatehuonekinbtyhjeni täysin. Yksi pieni pino vaatteita jäi jäljelle.
Todennäköisesti tietää kuolevansa lähiaikoina.
Vierailija kirjoitti:
On kuolemassa tai psykoosissa.
Psykoosissa ollut kaverini heitti lähes kaiken pois. Vaatehuonekinbtyhjeni täysin. Yksi pieni pino vaatteita jäi jäljelle.
Tätä juuri pelkään. Ennen oli tosi innostunut kotinsa sisustamisesta yms. , nyt ei tosiaan ollut paljon mitään jäljellä.
Oli kyllä siisti asunto eli en usko, että ainakaan kovin masentunut on, mutta joku vaan jäi mietityttämään.
Iän myötä jotkut tajuaa, että turhaa krääsää ei tarvi mihinkään. Sitten on niitä, jotka haluaa kaikki 80-luvun käyttämättömät alennuskupongitkin arkkuunsa mukaan. Mielestäni tämä jälkimmäinen viittaa jonkinlaiseen mielenterveydelliseen ongelmaan.
Itsekin olen jo vuosien ajan hävittänyt rankalla kädellä ylimääräistä tavaraa, enkä tietääkseni tee kuolemaa. Haluan säilyttää vain ne tavarat, joita oikeasti käytän ja tarvitsen. Kotiakin helpompi pitää siistimpänä.
Ei. Itsekin tein tuota aikanaan.
Päästää irti siitä länsimaisesta kulutushysteriasta, jonka mukaan rahalla voi ostaa onnea, koska se raha menee vain yrityksen johdolle.
Ihminen ei loppujen lopuksi tarvitse kovin paljoa tavaraa.