Puolison adhd ahdistaa
Hänellä jää lähtökohtaisesti jokainen kotityö tekemättä, vaikka olisimme sopineet mitä tahansa vuoroja tai muita järjestelyjä.
Puolison työpöytä on jatkuvasti täynnä astioita ja roskia.
Hän ei pidä yhtäkään lupausta, jonka on minulle tehnyt. Sitten kun turhaudun ja suutun, hän masentuu ja alkaa piehtaroimaan itsesäälissä.
Hän ei maksa laskuja.
Hänellä on lyhyt pinna.
Hän ei kuuntele minua lainkaan.
Valvoo öisin ja ei herää aamulla.
Vain tietokone, pelit kiinnostaa sekä tupakointi.
Ymmärrän, ettei tuo käytös ole tahallista eikä sitä pidä mahdollistaa, mutta jos en itse siivoa molempien jälkiä jne, kämppä vaan räjähtää eikä puoliso ymmärrä miksi turhaudun häneen.
Auttaakohan edes lääkitys vai eroanko? Minulla on voimat ihan loppu.
Kommentit (50)
Tärkeä kysymys, tajuaako hän ettet jaksa yksin tehdä kaikkea? Kiinnostaako häntä koittaa muuttaa asioita? Koska jos ei kiinnosta niin ei siihen lääkityskään yksin auta. Ihminen voi olla vaikea ADHD JA kusipää samaan aikaan. ADHD voi helpottaa lääkityksellä ja terapialla jne, kusipäisyys on pysyvämpää
ADHD on hutera tekosyy jatkuvalle huonolle käytökselle. Miksi sinun pitäisi sietää tuollaista, vaikka taskusta löytyisi mikä diagnoosi? Jätä se sika.
Hän jättää niin pitkään tekemättä nuo asiat, kun sinä suostut tekemään ne hänen puolestaan.
Millaisen elämän haluat itsellesi? Saatko tukea ja turvaa omiin huoliisi vai huolehditko koko ajan yksin kumppanistasi? Tuntuuko sinusta siltä, että kumppanisi arvostaa sinua?
Mun puolisolla on adhd eikä kyllä ole tollasia ongelmia. Me ollaan jaettu kotityöt niin, että puoliso esim. imuroi ja luuttuaa, minä siivoan keittiön tasot koska puoliso "ei huomaa" sotkuja pöydillä. Esim. tiskit tehdään puoliksi, samoin pyykit.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä kysymys, tajuaako hän ettet jaksa yksin tehdä kaikkea? Kiinnostaako häntä koittaa muuttaa asioita? Koska jos ei kiinnosta niin ei siihen lääkityskään yksin auta. Ihminen voi olla vaikea ADHD JA kusipää samaan aikaan. ADHD voi helpottaa lääkityksellä ja terapialla jne, kusipäisyys on pysyvämpää
Kyllä hän käsittääkseni ymmärtää, että en voi yksin tehdä kaikkea eikä jaksamiseni riitä. Sitä en tiedä miksei hän reagoi vaikka asiasta ollaan keskusteltu usein.
Kyllä tuo on tahallista. Aikuisen pitäisi ymmärtää tehdä asioita. Ei kuitenkaan ole kehitysvammainen tai edunvalvonnassa. Valvoo yöt tietoisesti ja nukkuu päivät.
Miten sitten pelaamiset ja tupakoinnit onnistuu, jos ei mikään muu?
Hehe. Adhd on vielä pahempi kuin masentunut. Oikeestaan juoppokin on parempi, sillä on sentään selviä kausia muuta adhd härvää tunnista toiseen vailla järkeä 🙂 elätkööt yksinään sillä parisuhteeseen niistä ei ole.
Miettikää, mikä riesa, kun lapsille periytyy
Tuo on tasan tahallista. Meillä on perhe-elämä jo eletty, puolisolla adhd. Kunnialla selvisi. Se on ihan eri asia kuin vapaamatkustelu ja pispäisyys.
Vastaan kaikille yhteisesti:
Kiitos ajatuksista. Saitte minut miettimään.
Puolisoni ei ole oikeastaan ilkeä tai kusipää. Hän kyllä yrittää kuunnella ja ymmärtää, mutta kuten sanoin kuuntelu ei aina onnistu syystä tai toisesta. Toisaalta olen miettinyt onko vika minussa, koska esim kavereitaan hän voi kuunnella.
Hän ei siis ole minulle mitenkään ilkeä tai julma. Jättää vain 90% kaiken tekemättä. Ja tosiaankin olen miettinyt tekeekö muidenki adhd puolisot tätä? Ilmeisesti ei?
Olenko paha jos en halua lisääntyä hänen kanssaan, kun tuo adhd on noin vaikea?
-ap
Puoliso ei arvosta sinun työpanostasi kotona ja taantuu lapsen tasolle, kun häntä ei vaan huvita tehdä omaa osuuttaan. Älä suostu äidiksi aikuiselle miesvauvalle.
Minun ex-puolisoni käytti ADHD-diagnoosiaan tekosyynä jättää edes yrittämättä pitää kotia siistinä, maksaa laskuja ajoissa, pitää kiinni sopimuksista jne. Ennen diagnoosia oli ollut pientä yritystä, mutta diagnoosin saamisen jälkeen hänen käytöksensä meni vielä pahemmaksi. Olin esim. yksi päivä jälleen käynyt hänen kanssaan vakavan keskustelun, että en enää jaksa tehdä kaikkea yksin ja mietittiin konkreettisia asioita, miten helpottaa tilannetta. No hän lupasi jatkossa viedä roskat roskiin samantien, eikä jättää niitä lojumaan ympäri asuntoa ja sama juttu vaatteiden kanssa. Pienin askelin eteenpäin jne.
No heti samana iltana olohuoneen pöytä oli täynnä tyhjiä jogurttipurkkeja, karkkipapereita ja ruoan tähteet levällään ja lattialla hikisiä likaisia vaatteita, jotka oli jättänyt siihen mihin ne riisui. Kun sitten sanoin asiasta ja muistutin mitä oltiin sovittu, hän suuttui silmittömästi ja huusi, että ei pysty viemään roskia roskiin eikä vaatteita paikalleen, koska hänellä on ADHD. Että ei häneltä voi vaatia sellaista, koska hän on sairas! Suhde päättyi lopulta siihen, että aloin tuntea itseni lopen uupuneeksi ja hyväksikäytetyksi.
Vierailija kirjoitti:
ADHD on hutera tekosyy jatkuvalle huonolle käytökselle. Miksi sinun pitäisi sietää tuollaista, vaikka taskusta löytyisi mikä diagnoosi? Jätä se sika.
Siis todellakin on. Ihmettelen suuresti, ettei mikään rutiini tartu. Hän ilmoittaa syyksi yleensä joko tekevänsä paljonkin, mutta en vain huomaa tai sitten, että kaikki tavalliset rutiinit on jotenkin tylsiä. Ihme etten minä ole käynyt tylsäksi, kun ei ole vielä pettänyt vaikka kerran taisi aika lähellä olla... ap
Vierailija kirjoitti:
Vastaan kaikille yhteisesti:
Kiitos ajatuksista. Saitte minut miettimään.
Puolisoni ei ole oikeastaan ilkeä tai kusipää. Hän kyllä yrittää kuunnella ja ymmärtää, mutta kuten sanoin kuuntelu ei aina onnistu syystä tai toisesta. Toisaalta olen miettinyt onko vika minussa, koska esim kavereitaan hän voi kuunnella.
Hän ei siis ole minulle mitenkään ilkeä tai julma. Jättää vain 90% kaiken tekemättä. Ja tosiaankin olen miettinyt tekeekö muidenki adhd puolisot tätä? Ilmeisesti ei?
Olenko paha jos en halua lisääntyä hänen kanssaan, kun tuo adhd on noin vaikea?
-ap
Ei normaali ihminen halua lisääntyä saamattoman laiskimuksen kanssa. Onko mies siis edes töissä, kun yöt valvoo?
Tiedän herättäväni närää, mutta kysyn silti eikö noita piirteitä näkynyt alkutaipaleella?
Vierailija kirjoitti:
Puoliso ei arvosta sinun työpanostasi kotona ja taantuu lapsen tasolle, kun häntä ei vaan huvita tehdä omaa osuuttaan. Älä suostu äidiksi aikuiselle miesvauvalle.
Minun ex-puolisoni käytti ADHD-diagnoosiaan tekosyynä jättää edes yrittämättä pitää kotia siistinä, maksaa laskuja ajoissa, pitää kiinni sopimuksista jne. Ennen diagnoosia oli ollut pientä yritystä, mutta diagnoosin saamisen jälkeen hänen käytöksensä meni vielä pahemmaksi. Olin esim. yksi päivä jälleen käynyt hänen kanssaan vakavan keskustelun, että en enää jaksa tehdä kaikkea yksin ja mietittiin konkreettisia asioita, miten helpottaa tilannetta. No hän lupasi jatkossa viedä roskat roskiin samantien, eikä jättää niitä lojumaan ympäri asuntoa ja sama juttu vaatteiden kanssa. Pienin askelin eteenpäin jne.
No heti samana iltana olohuoneen pöytä oli täynnä tyhjiä jogurttipurkkeja, karkkipapereita ja ruoan tähteet levällään ja lattialla hikisiä likaisia vaatteita, jotka oli jättänyt siihen mihin ne riisui. Kun sitten sanoin asiasta ja muistutin mitä oltiin sovittu, hän suuttui silmittömästi ja huusi, että ei pysty viemään roskia roskiin eikä vaatteita paikalleen, koska hänellä on ADHD. Että ei häneltä voi vaatia sellaista, koska hän on sairas! Suhde päättyi lopulta siihen, että aloin tuntea itseni lopen uupuneeksi ja hyväksikäytetyksi.
Tuo raivostuminen on tuttua ja sitten piehtaroidaan itsesäälissä. Sattuiko eksä olemaan myös huono hygienia-asioissa, kun mainitsit nuo hikiset vaatteet? Puolisoni bravuuri on jättää ne tupakan saastuttamat hampaat harjaamatta...
Vierailija kirjoitti:
Mun puolisolla on adhd eikä kyllä ole tollasia ongelmia. Me ollaan jaettu kotityöt niin, että puoliso esim. imuroi ja luuttuaa, minä siivoan keittiön tasot koska puoliso "ei huomaa" sotkuja pöydillä. Esim. tiskit tehdään puoliksi, samoin pyykit.
Mä olen adhd-puoliso enkä mäkään ole niin paha kuin ap:n mies. Mä jätän astioita mihin sattuu, mutta siivoan vessat säännöllisesti, imuroin vuoroviikoin, pesen astioita ja pyyhin pölyjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaan kaikille yhteisesti:
Kiitos ajatuksista. Saitte minut miettimään.
Puolisoni ei ole oikeastaan ilkeä tai kusipää. Hän kyllä yrittää kuunnella ja ymmärtää, mutta kuten sanoin kuuntelu ei aina onnistu syystä tai toisesta. Toisaalta olen miettinyt onko vika minussa, koska esim kavereitaan hän voi kuunnella.
Hän ei siis ole minulle mitenkään ilkeä tai julma. Jättää vain 90% kaiken tekemättä. Ja tosiaankin olen miettinyt tekeekö muidenki adhd puolisot tätä? Ilmeisesti ei?
Olenko paha jos en halua lisääntyä hänen kanssaan, kun tuo adhd on noin vaikea?
-apEi normaali ihminen halua lisääntyä saamattoman laiskimuksen kanssa. Onko mies siis edes töissä, kun yöt valvoo?
Siis hän opiskelee hitsi vie korkeakoulussa ja saa kaiken lisäksi kursseista parhaita arvosanoja. Käyttää siis aikansa ja tarmonsa siihen opiskeluun. Hän ei ole niitä jotka esim juovat tai pelaavat rahapelejä. Silti hänen käytös turhauttaa.
Itse en kestäisi tuonkaltaista adhd-puolisoa.