Mullla ei ole yhden ainoaa kaveria ja mun elämä on ihan prseelläään.
Kommentit (18)
Hakeudu ihmisten seuraan. Mekin tavataan viikottain etä-olohuoneessa. Facen kautta löytyi olohuone ryhmä.
Ymmärrän täysin, ei mullakaan, aina ollut yksin. Mutta usko pois, kaikkeen tottuu ja loppujen lopuksi yksin on paras.
Etsi edes somesta ystäviä. Pelejen kautta on myös helppo tutustua uusiin ihmisiin.
Onpa ikävä. Ei kukaan yksin kestä jatkuvasti,
Paska maa, paska kansa. Tätä se on.
Nääh, yksin on ihan hyvä olla, kunhan keksii jotain omasta mielestä hauskaa tekemistä.
Ja pitkällä tähtäimellä näin saa enemmän aikaankin. Voit opiskella rauhassa, nauttia luonnosta tai vaikka kirjoittaa kirjan, kun ei tarvi tuhlata aikaa muihin ihmisiin.
Ei ystävien määrä ole mikään elämänlaadun mittari.
Ei mullakaan. Syöminen on ainoa iloni ja siksi olenkin pläski. Nyt yritän laihtua, mutta vaikea löytää motivaatiota. Mistä muusta löydän iloa tai lohtua elämään?
Laumaeläimen ongelma, sisäänrakennettu tarve olla laumassa saada kavereita, mutta samalla se lauma ihmisineen kavereineen aiheuttaa ne vakavimmat ongelmat joita ei oikeastaan ole yksin ollessa ole ollenkaan. En yhtään ihmettele miksi itsenäisyys itsekseen on alati kasvava suunta se on hinta sivistyksestä kun ihminen haluaa yhä kauemmaksi väkivaltaisesta apinalaumasta.
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Onpa ikävä. Ei kukaan yksin kestä jatkuvasti,
Tottakai kestää, kun vaan ymmärtää että muut ihmiset on käärmeitä ja pelkkä taakka.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Onpa ikävä. Ei kukaan yksin kestä jatkuvasti,
Tottakai kestää, kun vaan ymmärtää että muut ihmiset on käärmeitä ja pelkkä taakka.
Tuo on defenssi, arvon kieltäminen. Se todistaa, että et ole kestänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Onpa ikävä. Ei kukaan yksin kestä jatkuvasti,
Tottakai kestää, kun vaan ymmärtää että muut ihmiset on käärmeitä ja pelkkä taakka.
Tuo on defenssi, arvon kieltäminen. Se todistaa, että et ole kestänyt.
Ei ole. Jos en olisi kestänyt, olisin jo tappanut itse. Tai etsisin kavereita tinderistä, harrastuksista yms. Mutta sen sijaan eristäydyn ja pysyttelen mahdollisimman kaukana ihmisistä koska olen nähnyt millaisia ne on. Suosittelen muillekin. Ei ihminen tarvitse muita ihmisiä, ainoastaan virikkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Ei mullakaan. Syöminen on ainoa iloni ja siksi olenkin pläski. Nyt yritän laihtua, mutta vaikea löytää motivaatiota. Mistä muusta löydän iloa tai lohtua elämään?
Samis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Onpa ikävä. Ei kukaan yksin kestä jatkuvasti,
Tottakai kestää, kun vaan ymmärtää että muut ihmiset on käärmeitä ja pelkkä taakka.
Tuo on defenssi, arvon kieltäminen. Se todistaa, että et ole kestänyt.
Ei ole. Jos en olisi kestänyt, olisin jo tappanut itse. Tai etsisin kavereita tinderistä, harrastuksista yms. Mutta sen sijaan eristäydyn ja pysyttelen mahdollisimman kaukana ihmisistä koska olen nähnyt millaisia ne on. Suosittelen muillekin. Ei ihminen tarvitse muita ihmisiä, ainoastaan virikkeitä.
Suosittelen terapiaa. Oma olo paranee huomattavasti, kun ei yritä demonisoida omaa lajiaan. Sinä nimittäin kuulut siihen lajiin myös.
"Mullla"
Mutta älliä on vaikka muille jakaa
Vierailija kirjoitti:
Etsi edes somesta ystäviä. Pelejen kautta on myös helppo tutustua uusiin ihmisiin.
Virtuaalikaverit eivät ole todellisia ystäviä. Ei edes vaikka somettaisi Pele:lle.
Vierailija kirjoitti:
Paska maa, paska kansa. Tätä se on.
Silloin on mieluusti yksin.
EI mitäään rotia tällaisessa elämässä.