"Monikäyttöisimmät" Yliopisto/ Korkeakoulututkinnot
Usein todetaan että yliopistotutkinto kertoo että ihminen kykenee hankkimaan ja keräämään tietoa ja jalostamaan sitä. Yliopistotutkinto on sellainen tiedehenkilötutkinto.
Mitkä ovat ammatillisesti monikäyttöisimmät yliopisto tai korkeakoulututkinnot ammatillisen työn kannalta tai muutenkin?
Mikä tutkinto antaa laaja-alaisimmat valmiudet?
Kommentit (20)
Geologia, biologia, fysiikka, tähtitiede.
Tämä oisi mielenkiintoinen lanka mutta taitaa olla häirikköjä nyt palstalla.
Vierailija kirjoitti:
OTM on siitä hyvä, että antaa selkeän oman profession mutta toimii myös jonkinlaisena yleispätevänä tutkintona lain, konsulttihommien, hallinnon, vakuutus- sekä pankkitoiminnan alalla. Kaikkea ei tietenkään voi tehdä, mutta todella erilaisia ja monipuolisia työuria on kollegat tehneet (yleisimpiä toki on ne tyypilliset juristin työt).
Ihmistieteet ja ihmisten luomien asioiden tutkiminen aika mitätöntä verrattuna luonnontieteisiin.
Moni ei ehkä pidä oikeustiedettä tieteenä tai lääketiedettä.
Matematiikka on tieteiden kuningatar. Ainoa tiede joka kuvastaa olemassaolon merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OTM on siitä hyvä, että antaa selkeän oman profession mutta toimii myös jonkinlaisena yleispätevänä tutkintona lain, konsulttihommien, hallinnon, vakuutus- sekä pankkitoiminnan alalla. Kaikkea ei tietenkään voi tehdä, mutta todella erilaisia ja monipuolisia työuria on kollegat tehneet (yleisimpiä toki on ne tyypilliset juristin työt).
Ihmistieteet ja ihmisten luomien asioiden tutkiminen aika mitätöntä verrattuna luonnontieteisiin.
Moni ei ehkä pidä oikeustiedettä tieteenä tai lääketiedettä.
Tässä ei nyt puhuttu tieteestä niinkään vaan tutkinnoista joihin OTK/OTM on ihan hyvä pointti.
Muuten varmaan FYSKEM
Naistutkimus. Siinä on laajaa tiedepohjaa ja suurta hyötyä yritysmaailmassa sekä muuallakin.
Vierailija kirjoitti:
Naistutkimus. Siinä on laajaa tiedepohjaa ja suurta hyötyä yritysmaailmassa sekä muuallakin.
Hihihii
Diplomi-insinööri tai tekniikan tohtori. Näitä on todella paljon yritysmaailmassa johtotehtävissä. Moni toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen on tekniikan alalla koulutettu.
Lisäksi asiantuntijatehtävät, joihin näillä tutkinnoilla pääsee, ovat paljon muutakin kuin teknistä puurtamista. Mikään ei ole yritykselle niin arvokasta kuin osaaja, jolla on syvä teknisen alan ymmärrys ja siihe päälle liiketoiminta- ja ihmisymmärrystä. Pääsee todella pitkälle, jos tekniikan alalta on tutkinto ja noita muita on oppinut työelämän tehtävien kautta siihen päälle. Todella laajavalikoila asioista, joita voi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Naistutkimus. Siinä on laajaa tiedepohjaa ja suurta hyötyä yritysmaailmassa sekä muuallakin.
Naistutkimus on nykyään sukupuolen tutkimusta. Esim. Tampereen yliopistolla, jos haluat sitä lukea, haet yhteiskuntatutkimuksen tutkintoon, jossa voi yhtä hyvin valita myös sosiologian, sosiaalipsykologian, sosiaalipolitiikan tai vaikka kulttuurin tutkimuksen.
Vierailija kirjoitti:
Diplomi-insinööri tai tekniikan tohtori. Näitä on todella paljon yritysmaailmassa johtotehtävissä. Moni toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen on tekniikan alalla koulutettu.
Lisäksi asiantuntijatehtävät, joihin näillä tutkinnoilla pääsee, ovat paljon muutakin kuin teknistä puurtamista. Mikään ei ole yritykselle niin arvokasta kuin osaaja, jolla on syvä teknisen alan ymmärrys ja siihe päälle liiketoiminta- ja ihmisymmärrystä. Pääsee todella pitkälle, jos tekniikan alalta on tutkinto ja noita muita on oppinut työelämän tehtävien kautta siihen päälle. Todella laajavalikoila asioista, joita voi tehdä.
Suomalainen uskomus ja samaan aikaan suomalaisyrityksiä moititaan heikosta johtamisesta. Pelkkä tekninen asiantuntemus ei enää keskisuuressa yrityksessä riitä pitkälle.
Kauppatieteiden maisteri pystyy tekemään monenlaisia työtehtäviä, toki oma suuntautuminen ja mielenkiinto vaikuttaa siihen, mitkä tehtävät soveltuvat parhaiten. Jos KTM tutkintoon liittää vaikka sivuaineena tekniikan puolen asioita, mahdollistuu monien yritysten johtoon tähtäävät tehtävät. Taloudellisen, johtamisen ja tekniikan asioiden yhdistäminen ja ymmärtäminen on usein hyödyllistä.
Varmaan tulee alapeukkua mutta sairaanhoitaja ja siihen tarvittaessa joku ylempi-amk päälle.
Ihan älyttömän laaja työkenttä, jota voi laajentaa entisestään käymällä tiettyjä, suhteellisen lyhyitä, lisäkoulutuksia. Pohjana sh-koulutus on erinomainen moneen työhön. Sairaanhoitajana voit työskennellä hoitotyön lisäksi mm. esimiestehtävissä tai myynnin parissa jos sellainen kiinnostaa.
Kulttuurintutkimus. Pakko olla, kun kerran UEF:kin sivuillaan mainostaa, että saat ”yhdellä tutkinnolla tuhat ammattia”. :D :D :D
t. pitkäaikaistyötön humanisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diplomi-insinööri tai tekniikan tohtori. Näitä on todella paljon yritysmaailmassa johtotehtävissä. Moni toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen on tekniikan alalla koulutettu.
Lisäksi asiantuntijatehtävät, joihin näillä tutkinnoilla pääsee, ovat paljon muutakin kuin teknistä puurtamista. Mikään ei ole yritykselle niin arvokasta kuin osaaja, jolla on syvä teknisen alan ymmärrys ja siihe päälle liiketoiminta- ja ihmisymmärrystä. Pääsee todella pitkälle, jos tekniikan alalta on tutkinto ja noita muita on oppinut työelämän tehtävien kautta siihen päälle. Todella laajavalikoila asioista, joita voi tehdä.
Suomalainen uskomus ja samaan aikaan suomalaisyrityksiä moititaan heikosta johtamisesta. Pelkkä tekninen asiantuntemus ei enää keskisuuressa yrityksessä riitä pitkälle.
Tavallaan samaa mieltä ja korostuu, mitä korkeammalle hierarkiassa mennään. Mielestäni se maailmalla paljon sovellettu kombinaatio on parempi, jossa sosiaalisesti osaava johtaja johtaa (tietämättä niinkään teknisiä yksityiskohtia) ja häntä tukee asiaosaamiseen perehtynyt osaaja eräänlaisena oikeana kätenä. Erityisesti ylin johtajahan on yleensä lähinnä vain keulakuva.
Vierailija kirjoitti:
Naistutkimus. Siinä on laajaa tiedepohjaa ja suurta hyötyä yritysmaailmassa sekä muuallakin.
Itse ajattelin ehdottaa egyptologiaa, muinaiskreikkaa tai folkloristiikkaa!
Diplomi-insinöörejä on vähän kaikissa tehtävissä ja monella eri alalla. Jopa joissakin terveysalan yrityksissä on toimitusjohtajana DI, vaikka koulutus olisi tekniikkaan painottuva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diplomi-insinööri tai tekniikan tohtori. Näitä on todella paljon yritysmaailmassa johtotehtävissä. Moni toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen on tekniikan alalla koulutettu.
Lisäksi asiantuntijatehtävät, joihin näillä tutkinnoilla pääsee, ovat paljon muutakin kuin teknistä puurtamista. Mikään ei ole yritykselle niin arvokasta kuin osaaja, jolla on syvä teknisen alan ymmärrys ja siihe päälle liiketoiminta- ja ihmisymmärrystä. Pääsee todella pitkälle, jos tekniikan alalta on tutkinto ja noita muita on oppinut työelämän tehtävien kautta siihen päälle. Todella laajavalikoila asioista, joita voi tehdä.
Suomalainen uskomus ja samaan aikaan suomalaisyrityksiä moititaan heikosta johtamisesta. Pelkkä tekninen asiantuntemus ei enää keskisuuressa yrityksessä riitä pitkälle.
Tätähän kuvataan jo suomalaista vientiä heikentävänä tekijänä. Kun tehdään isoja kv kauppoja olisi hyvä laittaa kauppaa hieromaan ihan eri alojen asiantuntijoita kuin tekniikan. Useimmissa maissa halutaan tutustua, istua sivistyneesti illallispöydissä ja keskustella. Suomalaisia tekniikan miehiä pidetään moukkina, koska yrittävät vain puhua siitä omasta tuotteestaan ja eivät kykene keskustelemaan laajemmin ja viihdyttävästi esim. taiteesta tai tieteestä.
Hyvä kysymys vaikea vastata. Aivoamikset kuitenkin, eli:
Jossain määrin ”yleiskäyttöisin” varmaankin KTM.
”Paras” ehkäpä lääkäri, ts varma, erittäin hyväpalkkainen työ. Joskin työ itsessään ”kapea-alaista”.
DI, mutta vaatii soveltamista jos ajattelee ”kuinka jyrätä yritysmaailmassa”.
OTM, melkein kuin KTM yleiskäyttöisyydeltään (työllistymisvaihtoehtojen kannalta).
—> Sanoisin, että paras on trifecta DI, Kauppis, Oikis. Ekasta tohtori ja kahdesta seuraavasta kandit. Saa hienon hatun ja pääsee veneelle pelaamaan tennistä.
Olisiko tuotantotalous? Sehän on sellainen tuotannollisen alan yleisjamppakoulutus.
Sitten on ihan yllättävä luonnontieteen koulutus geologi, joka soveltuu varsin monen ympäristöongelman ratkaisuun, koska tarkastelee aineiden kiertoja ympäristössä.
Historioitsija. Voi toimia niin yliopistomaailmassa, kouluissa, diplomatiassa kuin yritysmaailmassakin. Kykenee poikkeuksellisen laaja-alaiseen analyysiin ja omaa valtavan yleissivistyksen vähän kaikesta.
OTM on siitä hyvä, että antaa selkeän oman profession mutta toimii myös jonkinlaisena yleispätevänä tutkintona lain, konsulttihommien, hallinnon, vakuutus- sekä pankkitoiminnan alalla. Kaikkea ei tietenkään voi tehdä, mutta todella erilaisia ja monipuolisia työuria on kollegat tehneet (yleisimpiä toki on ne tyypilliset juristin työt).