Lue keskustelun säännöt.
Lapsettomana on vaikea päästä "kaveripiiriin" edes 50 vuotiaana
24.01.2022 |
Olen 50+ nainen, ja jo noin 17v alkoi tämä (todellakin 17v) että lapsellisille löytyi aina kaveripiiri. Etäännyin ihmisistä entistä enemmän, mitä vanhemmaksi tulin, koska minulla ei ollut lapsia. Nyt olen 50+ ja hyvin monella ikäiselläni on jo lapsenlapsia, eli tuntuu, että kuilu on kasvanut vaan entisestään. Miksi lapseton on aina vaan yhteiskunnan hylkiö??? Olen lapseton ilman omaa haluani. En itke tai riudu lapsettomuudessani, mutta olen vain heti toisen luokan kansalainen ja jään ulkopuolelle, koska olen jäänyt ilman sitä kaikkea.
Kommentit (12)
Mulla ei ole yhtään ystävää vaikka mulla on lapsi. Mitä siihen sanot ap?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olit jo nuorena ulkopuolinen, asia ei johdu lapsettomuudesta.
Ehkä johtuu asenteestasi. Minulla ei ole lapsia ja osalla kavereita on montakin ja aina löydetty yhteinen sävel.
Itsellä on montakin lasta ja kavereiden löytäminen nyt 47-vuotiaana ( muuton jälkeen) tuntuu ihan mahdottomalta. Harrastuksista kaikki painelee kotiin kiireisinä, netistäkin olen yrittänyt kovasti kaveria löytää mutta mistään ei tullut mitään.
Minä yhden lapsen yh, satunnaisia puolituttuja vain. Perheellisten kuplaan on vaikea päästä, edes yhn lapsen. Ennen minulla oli ystäviä, koulukavereita työkavereita yms. Nyt olen hylkiö vaikka mies tästä lähti, en minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taasen olen lapseton sinkku, koulutettu kaupunkilainen. Elämäntilanne ei ole niinkään oma valintani, vaan monen asian summa.
Ystäväpiiristäni löytyy niin perheellisiä kuin vapaaehtoisesti lapsettomia. Tiiviit kaveriporukat on aina ollut pääasiassa lapsettomien ihmisten juttu (muutama isä kyllä löytyy porukoista).
Toisaalla minulla on paljon perheellisiä ystäviä. Missään perheystäväpiirissä en tietenkään ole, mutta miksi haluaisikaan, koska olen itse perheetön.
Myös eronneena on vaikea pitää yllä ystävyyttä perheellisten tai pariskuntien kanssa.
Aina on pariskuntia kun on jotkut juhlat. He juttelevat keskenään toisten pariskuntien kanssa.
Samoin kyläilykutsut koskevat parillisia ihmisiä. Tapahtumissa ollaan pariskunnittain. Jne.
Helposti jää ja jätetään ulkopuolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko että sillä on mitään vaikutusta, nykyään lasten vanhemmat eivät ole kovin yhteisöllistä porukkaa, tässäkin asuinalueella suurin osa on lapsiperheitä, mutta vaan pari muuta aikuista edes ulkoilee säännöllisesti yhdessä lastensa kanssa, näyttää muilla vanhemmilla olevan ulkona liikkuessa ennemmin vaikka koira mukana j (a sekin kusetetaan korkeintaan postilaatikolle)kuin lapsi...
Onhan tuo lapsiasia sellainen, mikä määrittää elämää aika pitkälti. Sen takia olen lapsettomana luonut ja pitänyt yllä ensisijaisesti suhteita lapsettomiin. Lapsellisiakin tuttuja on, mutta ne on minulle ns kakkosluokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä ymmärrä mitä tarkoitat. Jos sinulla on hankaluuksia ihmisten kanssa, sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä ikäsi tai lapsettomuutesi kanssa. Erikoista, että ystäväsi alkoivat tehdä lapsia jo lapsena..
Olen 50+ vela enkä voi allekirjoittaa väittämääsi.
Ohhoh vai jo 17 v jäit jo kaveripiirin ulkopuolelle koska olit tahttomasti lapseton?
Olisiko noin? N 42, ei lapsia, sekä lapsettomia että eri ikäisten lasten vanhempia ystäväpiirissä.