Työhaastattelussa kyseltiin outoja, jäi kumma olo
Kävin tänään työhaastattelussa, edellisestä kerrasta jo vuosikymmen. Jäi hämmentämään, kun minulta ei kysytty osaamisestani kuin vähäsen eikä todistuksiakaan haluttu nähdä. Olen kyseiseen työhön täysin pätevä, ja pätevistä on pulaa.
Rekrytoijaa kiinnosti eniten se, millainen olen suuttuessani, millaiseksi entiset työkaverit minua kuvailisivat, millainen on hyvä työkaveri, kuinka käsittelen ristiriitatilanteita työpaikalla, haudonko vihan tunteita jne. Sain kuulla, että olisi parempi nostaa kissa pöydälle heti, jos joku vaivaa.
Haastattelusta jäi outo tunne. Ovatko tuollaiset kysymykset normaaleja nykypäivänä? Mitä sanoo palstalaisten intuitio- olenko hakeutumassa erityisen hankalaan työyhteisöön? Ajatuksia ja vinkkejä kaivataan!
Kommentit (21)
On ne normaaleja. Työelämä on muuttunut, nyt haetaan ns ”hyvää tyyppiä” töihin, ei osaamisella tai kokemuksella ole niin väliä monissa paikoissa.
Jos se johtui siitä, että edellisestä työhaastattelusta oli jo vuosikymmen vierähtänyt. Vai oletko ollut tuon vuosikymmenen työssä?
Pelkkä osaaminen ei riitä, haastateltavana on luultavasti useampi suurinpiirtein samanlaisella kokemuksella. Työyhteisöön halutaan hyvä tyyppi, joka ei aiheuta ongelmia, vaan on valmis kehittämään ja kehittymään.
Vierailija kirjoitti:
On ne normaaleja. Työelämä on muuttunut, nyt haetaan ns ”hyvää tyyppiä” töihin, ei osaamisella tai kokemuksella ole niin väliä monissa paikoissa.
Ja valitettavasti jälkikin on sen mukaista.
Eikä nämä millainen olet -kysymykset edes toimi. Minulla on työkaveri, jolla on mielestään tosi hyvät yhteistyötaidot, koska on kaikille oikein ystävällinen. Ei uskalla ottaa asioita puheeksi, koska siitähän tulisi paha mieli kaikille. Juoksee valittamassa selän takana kun asiat eivät mene hänen toivomallaan tavalla. Tapaa, jolla hän haluaisin työskennellä, ei pysty sanomaan ääneen.
Aivan jäätävän raskas työkaveri, vaikka hän kuvittelee kaiken vian olevan vain työkavereissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ne normaaleja. Työelämä on muuttunut, nyt haetaan ns ”hyvää tyyppiä” töihin, ei osaamisella tai kokemuksella ole niin väliä monissa paikoissa.
Ja valitettavasti jälkikin on sen mukaista.
Eikä nämä millainen olet -kysymykset edes toimi. Minulla on työkaveri, jolla on mielestään tosi hyvät yhteistyötaidot, koska on kaikille oikein ystävällinen. Ei uskalla ottaa asioita puheeksi, koska siitähän tulisi paha mieli kaikille. Juoksee valittamassa selän takana kun asiat eivät mene hänen toivomallaan tavalla. Tapaa, jolla hän haluaisin työskennellä, ei pysty sanomaan ääneen.
Aivan jäätävän raskas työkaveri, vaikka hän kuvittelee kaiken vian olevan vain työkavereissa.
Ehkä hän ymmärtäisi vihdoin jos näyttäisit tämän tekstin hänelle. Vai etkö sinäkään uskalla nostaa kissaa pöydälle?
Mulla on parikin kissaa eikä ne kovin kauaa pysy pöydällä jos ne sinne nostaa. Jotain muuta pitäisi kyllä keksiä
Minulta kysyttiin mm. arvostanko kotiin jäävää vanhempaa ja mitä mieltä olen lapsien päiväkotiin laittamisesta vuosikkaana.
Olen nuori nainen, ja ei en saanut paikkaa.
Jos ne näkee paperista että olisit hyvä, niin nyt pitää vaan selvittää pärjäätkö nykyisten kiukkupussien kanssa.
Kun mut rekryttiin edelliseen paikkaan, ihmissuhdetaidoistani tentattiin. Syy oli hiukkasen takakireä ihminen, jonka kanssa piti tehdä duunia.
Suurimman osan ajasta tultiin toimeen.
Varmasti ongelmallinen työyhteisö. En suosittele prosessin jatkamista.
On se kyllä outoa, kun ei juurikaan kysellä osaamisesta tai aiemmista tehtävistä, vaan keskitytään tähän höpönlöpöön. Eli jos osaa puhua paskaa ja sanoa mitä toiset haluavat kuulla, niin saa paikan. No, tietysti jos se haettu työ vaatii tuollaista taitoa niin sitten ymmärrän.
Takuulla ollut ilmapiiriongelmia kyseisessä työpaikassa.
Itse olisin kysynyt asiasta suoraan.
Työelämän ongelma on muut ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Minulta kysyttiin mm. arvostanko kotiin jäävää vanhempaa ja mitä mieltä olen lapsien päiväkotiin laittamisesta vuosikkaana.
Olen nuori nainen, ja ei en saanut paikkaa.
Ovelaa, suoraanhan eivät saa kysyä että meinaatko tehdä lapsia ja jäädä kotiin vuosiksi.
Nuo ovat tyhmiä kysymyksiä jo senkin takia, että kaikki valehtelevat niihin. Haastattelussa jokainen on sosiaalisilta taidoiltaan erinomainen, haluaa ratkoa konfliktitilanteet puhumalla ja kaikille ihmisläheinen työ ja yhteisön hyvinvointi on sydämen asia. Todellisuus työpaikoilla on ihan muuta.
Juu tällaista se on. Mutta näissä on se hyvä puoli, että voit harjoitella etukäteen! Esim. minkälainen olet suuttuessa? No minä ensin pihisen itsekseni ja sitten yritän selvittää keskustelemalla, että mikä tähän tilanteeseen johti.. haluan puhua asiat auki, ettei mikään jää hiertämään. Jne jne.
Opettelet vastaukset. Sen osaamisen ne näkee sun cv:stä.
Vierailija kirjoitti:
On ne normaaleja. Työelämä on muuttunut, nyt haetaan ns ”hyvää tyyppiä” töihin, ei osaamisella tai kokemuksella ole niin väliä monissa paikoissa.
Tui "hyvä tyyppi" on vanha klisee jo. Osaamisella on väliä, se usein tarkistetaan suosittelijoilta. Ja nuo ap:n työhaastatteluysymykset on perusasioita, joita kysytään. Rekryfirman haastattelussa niitä voidaan kysyä useaankin kertaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos ne näkee paperista että olisit hyvä, niin nyt pitää vaan selvittää pärjäätkö nykyisten kiukkupussien kanssa.
Kun mut rekryttiin edelliseen paikkaan, ihmissuhdetaidoistani tentattiin. Syy oli hiukkasen takakireä ihminen, jonka kanssa piti tehdä duunia.
Suurimman osan ajasta tultiin toimeen.
Juuri tätä pelkään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Juu tällaista se on. Mutta näissä on se hyvä puoli, että voit harjoitella etukäteen! Esim. minkälainen olet suuttuessa? No minä ensin pihisen itsekseni ja sitten yritän selvittää keskustelemalla, että mikä tähän tilanteeseen johti.. haluan puhua asiat auki, ettei mikään jää hiertämään. Jne jne.
Opettelet vastaukset. Sen osaamisen ne näkee sun cv:stä.
Luulin olevani valmis vaikka mihin yllättävään. Aiemmin minulta on kysytty työhaastattelussa esim. elämän tarkoitusta, johon oli muuten paljon helpompi vastata kuin tähän joukkoon luonnekysymyksiä.
Ehkä tästä tuli harjoitus seuraavaa haastattelua varten. Hyvä tietää, että nykyään painotetaan persoonaa erityisen paljon.
Ap
Osaamisen pystyy päättelemään opinnoista ja työkokemuksesta, persoonaa ei.
Hakeudut työpaikalle, jossa viesti ei kulje :D