Kärsiikö joku ruuhkavuosia elävä vanhempi todella unettomuudesta?.. kun aina sanotaan että aktiivisuudella ei ole mitään tekemistä unettomuuden kanssa...
Pakko kysyä... itse vaikka olen unettomuuteen taipuvainen, niin en pahimpien ruuhkavuosien aikaan kyllä kärsinyt unettomuudesta... aamuviiden herätykset, lapsien kuskaamiset päiväkotiin (talvisin vedin heidät pulkassa..), täysi työviikko ja kaikki lastenhoitoon ja perhe-elämään liittyvä siivous ja kokkaus ja kaikki mahdollinen, sitähän nukahti mihin tahansa mihin pystyy nukahtamaan. Ongelma oli se, että uni tuli joka paikassa. En kysy pahalla, vaan kiinnostuksesta. Onko joku niin energinen, että ei edes tuossa tilanteessa väkisin vajoa tajuttomuuteen heti kun pystyy...
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Minä olen niin väsynyt etten sen takia pysty nukkumaan.
Mutta Elätkö kuvaamani kaltaisia ruuhkavuosia, kuvassa mukana ehkä vauvan hoito...
Nimenomaan ruuhkavuosina meni se vähäinenkin kyky nukkua. Nuorimmainen herätti parin tunnin välein ja päivät olivat täynnä aikatauluja, siirtymisiä paikasta toiseen jne. Olin zombie, joka ei pystynyt nukkumaan.
Nyt, kun nuorimmainen on jo toisella kymmenellä, oon alkanut taas nukkua paremmin.
Itse olen myös hyväuninen, mutta unettomuudesta kärsivä kaverini meinasi ruuhkavuosien aikaan tulla hulluksi, ihan kirjaimellisesti, koska hän ei pystynyt kaikesta siitä väsymyksestä huolimatta nukkumaan. Heräsi 2 aikaan eikä saanut enää unta, ja parin tunnin päästä alkoivatkin lapset jo heräillä yöherätyksilleen vuorotellen. Hän oli aivan hermoraunio, unilääkkeistäkään ei ollut riittävää apua ja niiden käyttö pienten lasten kanssa ei ole ihan helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan ruuhkavuosina meni se vähäinenkin kyky nukkua. Nuorimmainen herätti parin tunnin välein ja päivät olivat täynnä aikatauluja, siirtymisiä paikasta toiseen jne. Olin zombie, joka ei pystynyt nukkumaan.
Nyt, kun nuorimmainen on jo toisella kymmenellä, oon alkanut taas nukkua paremmin.
Ok... paitsi jos hän herätti sinut parin tunnin välein, niin Eikö se tarkoita, että siinä välissä sinä nukuit...
Unettomuus ei ole kiinni siitä, kuinka raskas päivä on ollut. Unettomuus johtuu aivan eri mekanismeista, kuin pulkanvetämisestä.
Unettomuus on sitä, että olet aivan järjettömän väsynyt ja loogisesti ajatellen laitat pään tyynyyn ja nukahdat parissa minuutissa. Ei. Olet järjettömän väsynyt, mutta uni ei tule. Teet hengitysharjoituksia, lasket lampaita, käyt juomassa lämmintä kaakaota ja viilennät huoneen. Etkä nuku siltikään. Päässäsi kulkee ajatukset yksi lammas, kaksi lammasta, piippolan vaarilla oolii taaloo heiii macarena.
Kello on yksi yöllä, etkä ole nukkunut hetkeäkään ja tiedät että viideltä pitäisi olla jo pirteänä pystyssä ja päässäsi soi maijahiimaijahuumaijahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan ruuhkavuosina meni se vähäinenkin kyky nukkua. Nuorimmainen herätti parin tunnin välein ja päivät olivat täynnä aikatauluja, siirtymisiä paikasta toiseen jne. Olin zombie, joka ei pystynyt nukkumaan.
Nyt, kun nuorimmainen on jo toisella kymmenellä, oon alkanut taas nukkua paremmin.
Ok... paitsi jos hän herätti sinut parin tunnin välein, niin Eikö se tarkoita, että siinä välissä sinä nukuit...
No kokeileppa itse. Laita ensi yöksi herätys kahden tunnin välein ja lopulta kello kolme eteenpäin et nuku ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan ruuhkavuosina meni se vähäinenkin kyky nukkua. Nuorimmainen herätti parin tunnin välein ja päivät olivat täynnä aikatauluja, siirtymisiä paikasta toiseen jne. Olin zombie, joka ei pystynyt nukkumaan.
Nyt, kun nuorimmainen on jo toisella kymmenellä, oon alkanut taas nukkua paremmin.
Ok... paitsi jos hän herätti sinut parin tunnin välein, niin Eikö se tarkoita, että siinä välissä sinä nukuit...
Kyllä minä torkahtelin, mutta nukuin sellaista pintaunta ja heräsin joka risahdukseen, oli se sitten lapsi tai ei, joka piti ääntä. Hyvin usein valvoin sen parituntisen odottaen, koska pitää taas nousta.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen myös hyväuninen, mutta unettomuudesta kärsivä kaverini meinasi ruuhkavuosien aikaan tulla hulluksi, ihan kirjaimellisesti, koska hän ei pystynyt kaikesta siitä väsymyksestä huolimatta nukkumaan. Heräsi 2 aikaan eikä saanut enää unta, ja parin tunnin päästä alkoivatkin lapset jo heräillä yöherätyksilleen vuorotellen. Hän oli aivan hermoraunio, unilääkkeistäkään ei ollut riittävää apua ja niiden käyttö pienten lasten kanssa ei ole ihan helppoa.
Kävikö hän myös töissä? Ei pelkässä istumatyössä? Eikä torkahdellut sielläkään? ...
Vierailija kirjoitti:
Unettomuus ei ole kiinni siitä, kuinka raskas päivä on ollut. Unettomuus johtuu aivan eri mekanismeista, kuin pulkanvetämisestä.
Unettomuus on sitä, että olet aivan järjettömän väsynyt ja loogisesti ajatellen laitat pään tyynyyn ja nukahdat parissa minuutissa. Ei. Olet järjettömän väsynyt, mutta uni ei tule. Teet hengitysharjoituksia, lasket lampaita, käyt juomassa lämmintä kaakaota ja viilennät huoneen. Etkä nuku siltikään. Päässäsi kulkee ajatukset yksi lammas, kaksi lammasta, piippolan vaarilla oolii taaloo heiii macarena.
Kello on yksi yöllä, etkä ole nukkunut hetkeäkään ja tiedät että viideltä pitäisi olla jo pirteänä pystyssä ja päässäsi soi maijahiimaijahuumaijahaa.
Ok mutta Tuo ei nyt kuitenkaan ole vastaus alkuperäiseen kysymykseeni :)
On eri asia olla väsynyt pelkästä unettomuudesta kuin olla väsynyt raadannasta Päivin ja öin. Ei, tämä ei ole mikään moraalinen kannanotto, mutta rupesi vain kiinnostamaan, että onko todella sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät ilman unen silmäystäkään raatamaan vuosia järjettömällä teholla. Kun itsellä ainakin tulee ne jaksamisen rajat vastaan, ja jos töihinkin itseni perheestä ja pienistä lapsista huolehtimisen lisäksi pakotan, niin en pysty pitämään itseäni enää tajuissani kaikkea aikaa...
Hermosto kun on tarpeeksi pitkään kovilla ylikierroksilla ei rauhoittuminen vaan enää onnistu. Se on järkyttävä noidankehä. Herkkähermostoiset, luovat ihmiset usein kärsivät taipumuksesta hurjaan ylivireyteen kun ovat herkkiä kuormittumaan ja päässä surraa tyyliin 24/7.
Niin ja vastaus kysymykseesi: on.
Vierailija kirjoitti:
Hermosto kun on tarpeeksi pitkään kovilla ylikierroksilla ei rauhoittuminen vaan enää onnistu. Se on järkyttävä noidankehä. Herkkähermostoiset, luovat ihmiset usein kärsivät taipumuksesta hurjaan ylivireyteen kun ovat herkkiä kuormittumaan ja päässä surraa tyyliin 24/7.
Ok mutta tämäkin oli nyt hiukan ohi aiheen mielestäni...
Vierailija kirjoitti:
On eri asia olla väsynyt pelkästä unettomuudesta kuin olla väsynyt raadannasta Päivin ja öin. Ei, tämä ei ole mikään moraalinen kannanotto, mutta rupesi vain kiinnostamaan, että onko todella sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät ilman unen silmäystäkään raatamaan vuosia järjettömällä teholla. Kun itsellä ainakin tulee ne jaksamisen rajat vastaan, ja jos töihinkin itseni perheestä ja pienistä lapsista huolehtimisen lisäksi pakotan, niin en pysty pitämään itseäni enää tajuissani kaikkea aikaa...
Tästähän on olemassa tutkimuksia: vaikkei ihminen nukukaan täysin eli ei koe olevansa unessa, jotkin aivojen osat saattavat silti olla lepotilassa ja ihminen myös saattaa nukahtaa välillä hetkeksi, vaikka tajunta palaa lähes samantien. Eli kyllä sitä aika pitkään pärjää sellaisella osittaisella unella ja lyhyillä unipätkillä. Kokemusta on. Nuori ihminen on aika kestävä. Näin vanhemmiten saattais olla aika vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
On eri asia olla väsynyt pelkästä unettomuudesta kuin olla väsynyt raadannasta Päivin ja öin. Ei, tämä ei ole mikään moraalinen kannanotto, mutta rupesi vain kiinnostamaan, että onko todella sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät ilman unen silmäystäkään raatamaan vuosia järjettömällä teholla. Kun itsellä ainakin tulee ne jaksamisen rajat vastaan, ja jos töihinkin itseni perheestä ja pienistä lapsista huolehtimisen lisäksi pakotan, niin en pysty pitämään itseäni enää tajuissani kaikkea aikaa...
Unettomuus ja raatamisen määrä eivät liity toisiinsa. Ihan hyvin voi raataa ja olla uneton, se vain on kauheaa. Tottakai unetonkin yleensä nukkuu jonkinlaisia pätkiä, mutta ei se pari tuntia vuorokaudessa riitä.
onko ap tyhmä?
toki unettomuudesta voi kärsiä.
Siis ap:lla ei ikinä ole ollut vuosia tosi katkonaisesti nukkuvia lapsia? Monella tämä aiheuttaa sen, ettei pysty enää nukkumaan, vaikka lapset heräilyn lopettaisivatkin. Onneksi ei minulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On eri asia olla väsynyt pelkästä unettomuudesta kuin olla väsynyt raadannasta Päivin ja öin. Ei, tämä ei ole mikään moraalinen kannanotto, mutta rupesi vain kiinnostamaan, että onko todella sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät ilman unen silmäystäkään raatamaan vuosia järjettömällä teholla. Kun itsellä ainakin tulee ne jaksamisen rajat vastaan, ja jos töihinkin itseni perheestä ja pienistä lapsista huolehtimisen lisäksi pakotan, niin en pysty pitämään itseäni enää tajuissani kaikkea aikaa...
Tästähän on olemassa tutkimuksia: vaikkei ihminen nukukaan täysin eli ei koe olevansa unessa, jotkin aivojen osat saattavat silti olla lepotilassa ja ihminen myös saattaa nukahtaa välillä hetkeksi, vaikka tajunta palaa lähes samantien. Eli kyllä sitä aika pitkään pärjää sellaisella osittaisella unella ja lyhyillä unipätkillä. Kokemusta on. Nuori ihminen on aika kestävä. Näin vanhemmiten saattais olla aika vaikeaa.
Jep, ns. mikrounia. Kun luin tästä tajusin paremmin miten kestän järjissäni mun 3 vrk:n valvomisputkia.
Minä olen niin väsynyt etten sen takia pysty nukkumaan.