Miksi kouluissa mennään aina hitaimpien mukaan?

Ei kai siellä niin mennä, mutta ei myöskään nopeimman mukaan. Hassua muuten, että kilpaurheilussa aina mennään hitaimman mukaan, kilpailu päättyy vasta kun viimeinen on maalissa.

Lapseni on isossa koulussa Helsingin kantakaupungin alueella. Jo ekaluokkalaisten saamat läksyt on eritelty, luokka jaettu ryhmiin taitojen mukaan eli kaikilla on omaa tasoa vastaavat tehtävät. Suurinta vaivaa aiheuttaa nämä ns fiksut jotka osaavat jo hyvin lukea ja laskea mutta eivät tee niitä tehtäviään vaan kikkailevat ja perseilevät. Oma lapseni on oppinut vasta nyt joululomalla lukemaan ja koko viime viikon puhui siitä että ei oikein saanut mitään tehdä rauhassa tunneilla kun se luokan taitavin oppilas taas häiritsi kaikkia muita koko päivän. Tällaistakin voi olla.

80-90 luvulla steinerkoulussa mentiin nopeimpien mukaan ja sellaisten jotka osasivat jo valmiiksi. Ei ollut reilukerho se. Ehkä joissakin aineissa otettiin varmemmin mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan - 90 luvulla ollut noin.

Kyllä muuten oli. 45 minuutin oppitunnista opettaja opetti asiaa ehkä vartin tai 20 min, mutta muun ajan kierteli heikoimpien luona käskemässä aapopetteriä alas kattolampusta, neuvoi turotärsäkettä olemaan syömättä lyijykyniään ja opastamassa mollariinaa, miten sivua käännetään ja mitä sitten tehdään.

Sit ollaan käyty eri koulua. Meidän koulussa opettaja oli koko 45min kehumassa kympin oppilaita, kun taas osasivat niin hienosti. Puolet luokasta istui käsi ylhäällä ja tunti loppui, niin ei sen viisaammiksi tultu.

Koulussa autetaan liikaa?

Kumma kun en tuommoista muista, vaikka ennen oli paljon pienemmät luokkakoot.

Hitaimman mukaan siksi, että kaikki pysyvät mukana. Hitaimman mukasn eteneminen varmistaa kaikkien oppimisen, mikä on tavoite.

Joskus kuitenkin myös tukiopetusta jos ei oysy kohtuullisesti normaalissa opetustahdissa ja hyvä niin. Näitä varten on erityisluokkia.

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan - 90 luvulla ollut noin.

90-luvulla oli erityisluokat.

Odotan mielenkiinnolla sitä, milloin joku keksii, että kokeillaan laittaa erityisen tuen oppilaat pienryhmiin. Ja sitten tehdään "mullistava" havainto, että oppimistulokset paranevat sekä pienryhmässä opiskelevilla että normaaliluokissa opiskelevilla.

Vierailija kirjoitti:

Hitaimman mukaan siksi, että kaikki pysyvät mukana. Hitaimman mukasn eteneminen varmistaa kaikkien oppimisen, mikä on tavoite.

Joskus kuitenkin myös tukiopetusta jos ei oysy kohtuullisesti normaalissa opetustahdissa ja hyvä niin. Näitä varten on erityisluokkia.

Millä vuosituhannella sinä elät? Ei ainakaan kaikissa kouluissa ole enää mitään erityisluokkia. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinä pahvi kuvittelet, että koulussa mentäisiin hitaimman mukaan?

Ei mennä hitaimman mukaan vaan sen, joka on nopein tekemään pahojaan, jos ei joku aikuinen istu koko ajan vieressä.

Meidän lasten koulussa on vain yksi luokka per luokka aste, mutta usein niitä on kyllä enemmän, 1a, 1b jne. Hyvin voisi jakaa oppilaat luokkiin taitojen mukaan. Häiriköt yhteen, fiksut yhteen ja hitaammat yhteen. Toki tästäkin jotkut meteliä nostaisi, ettei meidän Pirkko Petteri kuulu häirikköluokkaan vaan fiksujen. Ja kuka opettaja haluaisi opettaa sitä häirikköluokkaa.

Sopii mulle tuo tasoryhmiin jakaminen. Ainoa vain, että sitten jokaisen kiinnostuksen ja osaamisen alueet pitää olla opetuksessa. Nyt vain osalle koulussa on helppoja aineita. Tyhmiä iso joukko, vaikka heidän osaamisalueet puuttuvat kokonaan opetuksesta. Miltä tuntuisi koko peruskoulun saada huonoa numeroa toisensa perään? Aivan karmea järjestelmä koko peruskoulu. Tosiaan vähempi lukemista monelle riittäisi ja paljon suppeampi laskemis opiskelu ja kielitaito kielissä. Noista aineista vapautuvalle ajalle kasviviljelyä käsityötä, piirustusta, urheilua, ruuanlaittoa, koneiden korjausta ym. Kokeet pois ja jokaiselle hyvä koulumenestys ja iloinen koulunkäynti ja iloiset opettajat. Eli pitäisi saada valita, millaisia aineita valitsee. Tämä tasapäinen, kaikille sama koulu opetus on kärsimys niin monelle. Sitten saisi lukijat ja laskijat mennä omaa tasoaan ja kaikki muutkin saada kokea sen, että on hyvä eikä tyyyyyhmä koko piiiiiitkän koulukärsimyksen. Ja nelipäiväiset kouluviikot. Viides päivä etäkoulussa kotona, jolloin voi tehdä huolella läksyjä, esitelmiä, aineita ym ja olla kavereiden kanssa 3 vapaampaa vklopun päivää ja nukkua piiiitkään, eikä aina mennä aamuvirkkujen kärsimys tahtiin kuoleman väsyneenä. Erityisesti murrosikäisen tarvitsevat paaaaaaljon unta. Seuraus näistä virkeät iloiset koululaiset ja iloiset opettajat.

Vierailija kirjoitti:

Sopii mulle tuo tasoryhmiin jakaminen. Ainoa vain, että sitten jokaisen kiinnostuksen ja osaamisen alueet pitää olla opetuksessa. Nyt vain osalle koulussa on helppoja aineita. Tyhmiä iso joukko, vaikka heidän osaamisalueet puuttuvat kokonaan opetuksesta. Miltä tuntuisi koko peruskoulun saada huonoa numeroa toisensa perään? Aivan karmea järjestelmä koko peruskoulu. Tosiaan vähempi lukemista monelle riittäisi ja paljon suppeampi laskemis opiskelu ja kielitaito kielissä. Noista aineista vapautuvalle ajalle kasviviljelyä käsityötä, piirustusta, urheilua, ruuanlaittoa, koneiden korjausta ym. Kokeet pois ja jokaiselle hyvä koulumenestys ja iloinen koulunkäynti ja iloiset opettajat. Eli pitäisi saada valita, millaisia aineita valitsee. Tämä tasapäinen, kaikille sama koulu opetus on kärsimys niin monelle. Sitten saisi lukijat ja laskijat mennä omaa tasoaan ja kaikki muutkin saada kokea sen, että on hyvä eikä tyyyyyhmä koko piiiiiitkän koulukärsimyksen. Ja nelipäiväiset kouluviikot. Viides päivä etäkoulussa kotona, jolloin voi tehdä huolella läksyjä, esitelmiä, aineita ym ja olla kavereiden kanssa 3 vapaampaa vklopun päivää ja nukkua piiiitkään, eikä aina mennä aamuvirkkujen kärsimys tahtiin kuoleman väsyneenä. Erityisesti murrosikäisen tarvitsevat paaaaaaljon unta. Seuraus näistä virkeät iloiset koululaiset ja iloiset opettajat.

Tämä porvoossa.

Vierailija kirjoitti:

Koska hitaille tulee paha mieli. Opettajakoulutuksessakin korostetaan hölmöyteen saakka positiivista pedagogiikkaa, jossa pyritään välttämämään negatiivisia tuntemuksia viimeiseen saakka. Että kaikilla olisi koko ajan kivaa.

Ja eihän se ole kivaa, jos joku on parempi…

Neuvostoliitossa oli hyvä olla, kun kaikilla oli yhtä p*#kaa elämä. Ei tullut paha mieli kun jollain oli hienommat farkut, kun kellään ei ollut. Tai lenkkareita. Tai sukkahousuja.

Täällä on menestyminen kielletty, koska se aiheuttaa pahaa mieltä.

Näin se juuri on! Tiedoksi kaikille, että kunnat ostivat isoilla rahoilla 2000-luvulla ns.nepsy-koulutusta opettajille ja pääviesti oli aina se, että pitää sopeutua, ymmärtää ja soveltaa omaa opetusta nepsyjen mukaan ja riittää, että nämä yrittävät parhaansa. No, mikä on se paras? Niin: kuka pitää niiden hyvien oppilaiden puolta ja edes tavisten, kun opetuksen pitää pyöriä nepsyjen, käytöshäiröisten ja heikkojen tukemisen ympärillä?!  Vaatimustaso on oikeasti naurettavan matala vielä yläkouluissa, mutta sitäkin pitää helpottaa joillekin ja antaa alakoulun opetusmateriaalia ja kokeita tehtäväksi. Miten alas vaatimustason pitää vielä mennä?!