Lue keskustelun säännöt.
Miehen ahdas sukupuolirooli
14.01.2022 |
Mitä jos mies on perusluonteeltaan enemmän feminiininen ja treffeillä kuulee jatkuvasti, että ei ole kipinää tai vaikutat enemmän kaverilta.
Aina kuitenkin sanotaan neuvona, että ole vain oma itsesi, mutta miksi mies ei kelpaa rohkeasti omana itsenään?
Miksi miehen täytyisi väkisin muuttaa itsensä maskuliinisemmaksi, että kelpaisi seksiin ja parisuhteeseen?
Toivon asiallista keskustelua.
Kommentit (26)
Tässäkin ketjussa oli hyviä ajatuksia:
https://www.vauva.fi/keskustelu/2819626/onko-feminiininen-mies-turn
Miehenä voi helposti tulla kokemus, että ei yksinkertaisesti voi olla oma itsensä jos ei halua pakkeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelusi on ahdasta. Biologia ratkaisee parin valinnan. Normaali nainen ei hintahtavasta miehestä piittaa.
Koska oikeasti mies on maskuliininen.
Ympäristön kemikaalikuormat yms. vaikuttavat paljon voimakkaammin uroksiin kuin naaraisiin. Varmaan siksi naiset on haluiltaan jokseenkin ennallaan (paitsi jos käyttää itse e-pillereitä) mutta miehistä on tullut vähän nysviä.
Olet siis feminiininen toki ihan aidosti, ei sitä itse voi valita. Mutta syy on äitisi joka raapi raskausaikana perunasalaattilaatikosta loppuja liian kovaa ja pakkauksen muovimyrkyt tuli mukaan. Ei niinkään 'evoluutio' johon myös naiset olisivat sopeutuneet.
Jos mies on feminiininen niin miksi feminiininen osapuoli kiinnostuisi hänestä? Biologia on biologiaa.
Vierailija kirjoitti:
Koska oikeasti mies on maskuliininen.
Ympäristön kemikaalikuormat yms. vaikuttavat paljon voimakkaammin uroksiin kuin naaraisiin. Varmaan siksi naiset on haluiltaan jokseenkin ennallaan (paitsi jos käyttää itse e-pillereitä) mutta miehistä on tullut vähän nysviä.
Olet siis feminiininen toki ihan aidosti, ei sitä itse voi valita. Mutta syy on äitisi joka raapi raskausaikana perunasalaattilaatikosta loppuja liian kovaa ja pakkauksen muovimyrkyt tuli mukaan. Ei niinkään 'evoluutio' johon myös naiset olisivat sopeutuneet.
En sanoisi noinkaan.
Naiset ovat kyllä haluiltaan ennallaan, mutta jos katsoo millaisia naiset itse ovat niin feminiinisyys on enemmistöstä kaukana. Kropat muuttuvat jo nuoressa iässä samanlaisiksi kuin keski-ikäisillä äijillä: tankkimainen keskikroppa, paksu niska ja tikkujalat. Ääni on matalahko ja käytös miesmäistä.
Ainahan on ollut niin että naisten miesmaku on sama, riippumatta siitä millaisia naiset itse ovat. Tuohon ajaa jo laumasieluisuus, halutaan samaa kuin muutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mies voi olla millainen vain! Miksi te vastustatte feminsmiä? Ahtaista sukupuolirooleista vapautuminen hyödyttää kaikkia"
"Mutta jos et ole Mies isolla M:llä niin saat runkata yksin luuseri, en koske pitkällä tikullakaan naismaiseen mieheen!!!1"
Entä jos muutut transnaiseksi? Oletko harkinnut sellaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mie olen feminiininen mies. Tai oikeastaan poikamainen. Käyttäytyminen, puhue, ääni, ulkonäkö, harrastukset jne. En koskisi enään naisiin edes pitkällä tikulla, sen verran loukkaavia kommentteja olen saanut. -nuori mies
Höpö höpö mitä tekstiä!
Ei kaikki miehet ole hirveän maskuliinisia. Olen seurustellut miehen kanssa, joka ei ulospäin ollut kovin maskuliininen. >Mutta sängyssä hän oli ihana !
Ettekö tiedä sanontaa "hiljasissa vesissä ne kalat kuttee".
Pitää paikkansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö mitä tekstiä!
Ei kaikki miehet ole hirveän maskuliinisia. Olen seurustellut miehen kanssa, joka ei ulospäin ollut kovin maskuliininen. >Mutta sängyssä hän oli ihana !
Ettekö tiedä sanontaa "hiljasissa vesissä ne kalat kuttee".
Pitää paikkansa.
Ei kaikki miehet ole hirveän maskuliinisia. Olen seurustellut miehen kanssa, joka ei ulospäin ollut kovin maskuliininen. >Mutta sängyssä hän oli ihana !
Eli dominoiva.
Minulle kyllä kelpaa ja pidän enemmän vähemmän "äijämäisistä" miehistä. Naisellisistakin. Se, että normeja ja rooleja on olemassa ei tarkoita että niihen pitää väkisin itsensä änkeä ja hakea hyväksyntää. Ole sellainen kuin olet ja jos et kelpaa niin etsi seuraa muualta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taidan olla juuri tuollainen. Naisten mielestä ei ole kipinää, mutta haluavat jäädä kaveriksi. Siis oikeasti, ei kohteliaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Minulle kyllä kelpaa ja pidän enemmän vähemmän "äijämäisistä" miehistä. Naisellisistakin. Se, että normeja ja rooleja on olemassa ei tarkoita että niihen pitää väkisin itsensä änkeä ja hakea hyväksyntää. Ole sellainen kuin olet ja jos et kelpaa niin etsi seuraa muualta.
Kaapista tulo on ihan ok jos on oikeasti lesbo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisten silmissä on aina ollut kolmenlaisia miehiä:
1. Maskuliiniset miehet jotka omaksuvat selkeästi miehen sukupuoliroolin perheen/lauman johtajana, taistelijana ja rakentajana, ja seksissä dominoivana osapuolena. Näitä miehiä naiset rakastavat.
2. Epämaskuliiniset miehet jotka yrittävät saada naisen. Nämä miehet ovat naisille vastenmielisiä ällötyksiä.
3. Epämaskuliiniset miehet jotka hyväksyvät osansa. Esim. homot, eunukit. Nämä ovat naisille hyödyllisiä tai jopa ystäviä.
Nyt ryhmiä on neljä:
1A. Maskuliiniset miehet jotka omaksuvat selkeästi miehen sukupuoliroolin perheen/lauman johtajana, taistelijana ja rakentajana, ja seksissä dominoivana osapuolena. Mutta puhuvat illanistujaisissa sisäsiististi feminismistä ja tasa-arvosta.
1B. Maskuliiniset miehet jotka omaksuvat selkeästi miehen sukupuoliroolin perheen/lauman johtajana, taistelijana ja rakentajana, ja seksissä dominoivana osapuolena. Ja ovat häpeämättömästi vanhanaikaisia.
2. Epämaskuliiniset (huom. esim. tasa-arvoista parisuhdetta haluava mies lasketaan jo tällaiseksi) miehet jotka yrittävät saada naisen. Nämä miehet ovat naisille vastenmielisiä ällötyksiä.
3. Epämaskuliiniset miehet jotka hyväksyvät osansa. Esim. homot, feministimiehet, soijapojat. Nämä ovat naisille hyödyllisiä tai jopa ystäviä.
En ole ikinä miettinyt että olenko maskuliininen vai en. Mä vain olen mitä olen.
Mistä tiedät, puristaako kenkä juuri tuosta feminiinisyydestäsi eikä ehkä jostain muusta? Ei niillä maskuliinisillakaan miehillä joka treffeillä natsaa.
Olen mies ja olen kai tietämättäni onnellisemmassa asemassa kuinm aina tiedostankaan, koska en muista montakaan sellaista tilannetta tai hetkeä, jolloin olsin kokenut, että minun pitäsi jotenkin erityisesti korostaa omaa miehekkyyttäni tai vastaavasti pyrkiä kätkemään oma feminiininen puoleni kokonaan. - Mitä nämä maskuliinisuus / miehisyys tai feminisyys/ naisellisuus sitten ikinä tarkoittavatkaan nykysin?
Aina joskus kohtaa julkisuudessa esiintyviä miehiä, joista halutaan luoda kuvaa jotenkin poikkeuksellisen miehekkäinä. Osa toki varmastikin on tai näin saattaisin heitä itsekin ehkä luonnehtia.
Mutta monesti jos tai kun mies on itse se, joka kertoo ja alleviivaa miten miehekäs hän on niin melko monta kertaa itsestäni hän on vaikuttanut lähinnä suunsoittajalta tai uhoajalta. - Vai kertooko tällainen tunne heitä kohtaan vain omasta kateudestani tai sittenkin siitä, että olen myös vähän epävarma omasta "miehekkyydestäni".
Se vähän yksinkertaisempi mies
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on feminiininen niin miksi feminiininen osapuoli kiinnostuisi hänestä? Biologia on biologiaa.
Mä voisin kiinnostua, en ole feminiininen vaikka sukupuoli sitä.
Riittää, kun on oma itsensä. Turha elää muiden asettamien roolimallien mukaan ja muita varten. Vapaa itse vain muiden orja. Siinäpä kysymys.
Liikut ehkä väärissä piireissä.